Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Pelikoneiden sulkemisella suuri merkitys pelaamisen vähentymiseen

Pelikoneet ja pelisalit ovat olleet koronan takia kiinni maaliskuusta asti. Muut rahapelit ovat vedonlyöntiä lukuun ottamatta olleet netin välityksellä tarjolla entiseen malliin kotiin eristetyille ihmisille. Pelirajat’on, Pelituki ja Päihdelinkki selvittivät korona-ajan vaikutuksia ongelmalliseen rahapelaamiseen avoimen nettikyselyn avulla. Kyselyn tavoitteena oli selvittää niiden pelaajien ja läheisten kokemuksia tilanteesta, joille rahapelaaminen on aiheuttanut ongelmia tai hallinnan haasteita juuri nyt tai joskus aiemmin. Kyselyn kautta kokemuksensa jakoi yhteensä 267 kyselyn kohderyhmään kuuluvaa henkilöä: 214 pelaajaa ja 53 läheistä. (Läheisten vastauksista julkaisemme erillisen jutun ja raportit pian.)

Valtaosa pelaajavastaajista kertoi pelaamisen vähentyneen. Vain pieni osa pelaamisesta siirtyi toisiin peleihin pelikoneiden ollessa kiinni. Pelikoneiden sulkeminen koetaan merkittäväksi tekijäksi pelaamisen hallinnan helpottumisessa.

Koronaepidemialla on sen alkuvaiheissa ollut varsin positiivisia vaikutuksia kyselyyn vastanneiden rahapelaamisen hallintaan: vain 12 prosentilla (24 hlö) pelaajavastaajista rahapelaaminen lisääntyi, mutta jopa 43 prosentilla (86 hlö) pelaaminen väheni (käytetty aika ja/tai raha). Pelaamistottumukset ovat muuttuneet melko harvoilla: vain 5,5 prosenttia (11 hlö) kaikista pelaajavastaajista mainitsee siirtyneensä toisiin peleihin.

Pääasiassa kaupoissa ja kioskeissa pelanneiden, toipumisessaan vielä kesken olevien vastaajien kohdalla pelaaminen on vähentynyt 78,4 prosentilla (29 hlö) vastaajista. Kukaan kaikista 39:stä vastanneesta ei kertonut pelaamisen lisääntyneen. Pääasiassa netissä pelanneilla vaikutus ei arvattavasti ole ollut vastaavan kaltainen: pelaaminen on heidän kohdallaan lisääntynyt 22,7 prosentilla (20 hlö) ja vähentynyt täsmälleen yhtä monella.

Pääasiassa netissä pelanneiden toipumisessaan vielä kesken olevien ongelmapelaajien pelaamisen hallinta on koronan myötä vaikeutunut ja pääasiassa kaupoissa, kioskeilla ja pelisaleissa pelanneiden hallinta on helpottunut.

Valtaosa kaupoissa ja kioskeissa pelaavista (87,2 prosenttia) vastaajista kokee pelaamisen hallinnan poikkeusaikana helpommaksi. Pääasiassa netissä pelaavista näin kokee vain 19,3 prosenttia. Yllättävää on, että tasaisesti eri kanavissa (netissä, pelisaleissa ja kaupoissa) pelaavien tilanne on selkeästi helpottunut: 74,1 prosentilla (20 hlö) heistä pelaaminen on vähentynyt ja suurin osa heistä (55,6 prosenttia) kokee pelaamisen hallinnan olevan epidemia-ajan jatkuessa helpompaa.

Kovin yllättävää ei liene, että ongelmallisesta rahapelaamisesta itsensä toipuneeksi kokevista yli puolet (52,5 prosenttia) ajattelee, ettei poikkeusajalla ole vaikutusta oman pelaamisen hallinnassa – valtaosa heistä on ollut pidempään pelaamatta jo ennen koronaa. Toipumistyötä tekevistä yli puolet (55 prosenttia) kokee pelaamisen hallinnan olevan korona-aikana helpompaa. Sen sijaan 40 prosentilla akuutisti ongelmia kokevista koronaepidemia vaikeuttaa pelaamisen hallintaa ja vain 7,5 prosentille pelaamisen hallinta on nyt helpompaa.

Pelaamisen hallinta helpottunut pelikoneiden sulkemisen johdosta

Koronaepidemian vuoksi suljetut pelikoneet koettiin merkittäväksi tekijäksi pelaamisen hallinnan helpottumisessa. Rahapelejä pelanneet ja pelaamisen lopettaneet mainitsivat pelikoneiden sulkemisen positiiviksi vaikutuksiksi myös kaupassa asioinnin ilman pelaamisen pakkoa, rahan säästymisen, peliajatusten vähenemisen ja helpotuksen tunteen lisääntymisen. Lisäksi erityisesti ongelmapelaamisesta toipuvat vastaajat (1-3 kk pelaamatta) kertoivat pelimahdollisuuksien kaventumisen tukevan heitä päätöksessään pelaamattomuudesta. Kaikissa vastaajaryhmissä toistui toive peliautomaattien pysyvästä sulusta poikkeusajan päätyttyä.

Rahapelejä viimeisen kuukauden aikana pelanneet kuvasivat pelaamisen tai pelihoukutusten lisääntymisen syiksi mm. ahdistuksen, stressin, yksinäisyyden, työttömyyden, tekemisen puutteen ja lisääntyneen ajanvieton kotona. Osa edellä mainitusta vastaajaryhmästä oli siirtynyt verkossa pelattaviin rahapeleihin. Liki kaikkien vastaajaryhmien (viimeisen 1 kk aikana pelanneet, 1-3 kk pelaamatta, 4-6 kk pelaamatta, 7-12 kk pelaamatta) vastauksissa ilmaistiin huolta ja epävarmuutta poikkeustilanteen päättymisen jälkeen aiheutuvista vaikutuksista ja pelaamisen hallinnasta. Yli vuoden pelaamatta olleet vastaajat kokivat, ettei vallitseva poikkeustilanne vaikuttanut heidän pelaamisen hallintaan jatkossakaan.

Kaikki vastaajaryhmät toivoivat lisää tietoa poikkeustilan vaikutuksista pelaamiseen sekä pelaamisen hallintaa tukevista tekijöistä. Rahapelejä viimeisen kuukauden aikana pelanneet vastaajat toivoivat muita vastaajaryhmiä useammin ulkoisen kontrollin keinoja pelaamattomuuden tueksi. Konkreettista apua vastauksissa toivottiin yhteisesti myös keskusteluavun, terapian, vertaistuen ja läheisten tuen muodossa. Vastauksista kävi ilmi myös toive video- ja verkkovälitteisen tuen lisääntymisestä.

Kysely auki poikkeustilan loppuun asti

Koronaepidemian ja rajoitustoimien vaikutuksista ongelmapelaamiseen on toistaiseksi esitetty ainoastaan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja hoito- ja tukipalveluiden ensikäden havaintoja ja arvioita. Tässä nettikyselyssä selvitettiin ongelmallisesti pelanneiden ja läheisten omia kokemuksia tilanteesta.

214 ongelmapelaajaa ja 53 läheistä kertoivat omasta kokemuksestaan kyselymme kautta aikavälillä 9.4.-7.5. Kooltaan aineisto valottaa hyvin korona-ajan vaikutuksia rahapelaamiseen ongelmallisesti pelanneiden kohdalla, mutta lopullisena kaikkia suomalaisia ongelmapelaajia koskevana totuutena tuloksiin ei tule suhtautua. Nettikyselylomake on ollut avoin kaikille. Vastaajissa korostuvat nettipelaajat, sekä tukipalveluista kiinnostuneet. Pidämme kyselyn auki koko poikkeusajan, jolloin muutosten ja kokemusten ajallinen seuranta mahdollistuu. Vastaa kyselyyn tästä.

Katso tarkempaa tietoa kyselyn tuloksista tutustumalla raportteihin

Tilastoanalyysissä vertaillaan eri vastaajaryhmien monivalintavastauksia ja kuvataan vastaajajoukkoa. Tilastoanalyysissä selvitetään edellä mainitun lisäksi, miten vedonlyöntitarjonnan väheneminen on vaikuttanut näitä pelejä ongelmallisesti pelanneiden pelaamismuutoksiin sekä mm. vastaajien korona-aikana kokemien kuormitustekijöiden mahdollista yhteyttä pelaamisen lisääntymiseen tai vähentymiseen. Tilastoraportti sisältää myös poimintoja avovastauksista.

Katso tilastoanalyysi (PDF) tästä

Lisätietoja: hankesuunnittelija Markus Sjöholm (Pelirajat’on) markus.sjoholm@sosped.fi

Laadullisessa analyysissa perehdytään pelaajien avovastauksiin, sanallisiin perusteluihin koetuista korona-ajan muutoksista. Vastauksia on luokiteltu pelaamattomuuden keston mukaisesti.

Katso laadullinen analyysi (PDF) tästä

Lisätietoja: suunnittelija Kirsi Marin (Pelituki): kirsi.marin@kuopionkriisikeskus.fi