Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Miehistä todellisuuden välttelyä

Julkaistu 31.5.2021

Oma tarina alkaa reipas 20 vuoden takaa. Varmaankin 13 - 14 vuotiaana tuli orange-lonkkua juotua ensimmäisten kännien aikaansaamiseksi ja hauskaahan se taisi olla. Aikalailla alkoholista tuli heti osa minua ja sitä on mennyt välillä paljon ja hallitsemattomasti ja sitten välillä ollu vuosia ja kuukausia ilman. Jostain se aina sitten on alkanut uudestaan ja sehän on tähän mennessä aiheuttanut ainakin yhden eron ja yhden lehtolapsen.

Toisen asteen koulu jäi kesken paniikkihäiriön takia, jonka alkoholin käyttö herätteli esiin. Siitä muutti sitten 18-vuotiaana isoon kaupunkiin ja ensimmäiseen työpaikkaan. Kaljaa meni viikonloppuisin ja sitten sitä meni viikollakin, tuli luvattomia poissaoloja töistä ja yyteiden tullessa olin ensimmäisten kanssa lähdössä.

Uusi työpaikka tilalle vaan ja kaljoittelu jatkui ja kannabista tuli käytettyä enemmän tässä vaiheessa. Ensimmäinen lapsi syntyi 2005 ja olin silloin itsekkin ihan lapsi vielä, ainakin henkisesti ja kaljaa meni viikolla, viikonloppuisin ja lomilla tuli rännejä vedettyä. Jossain vaiheessa silloinen vaimo laittoi pihalle ja yksin asuessani sitten kaljoittelu vaan jatkui ja itsemurhayrityksen jälkeen olin muutaman viikon huilaamassa suljetulla ja sen jälkeen olin raittiina jopa puoli vuotta.

Kaljoittelu jatkunut tähän päivään saakka lukuunottamatta kahden vuoden raittiutta tossa kuusi vuotta sitten, joka katkes kun kuopus syntyi. Kaljoittelusta huolimatta saanut kaksi ammattitutkintoa vetästyä läpi ja AMK:n vedin läpi, että sain vaihdettua alaa itseäni miellyttävämpään.

Nykyisen vaimon kanssa ollut sukset ristissä tästä kaljan juonnista ja nyt lukenut Allen Carrin kirjan, Korkki kiinni. Se on herätellyt oikeastaan kunnolla tajuamaan omaa tilaansa. Lukenut myös Viimeinen pisara - kirjan, Arramiehen kirjoittaman, mutta se oli sellainen lahkomainen kirjoitus verrattuna tähän Allenin kirjaan.

Jos tai siis nyt on otettava itteensä niskasta kiinni ja hahmotella itselleen raitista tulevaisuutta, niin itseni kuin perheenikin vuoksi. Voi kun heillä on varmaan raskasta tällästa seurata. Kaljoittelusta jos on tullut noottia enemmän, olen ostanut alkoholitonta kaljaa ja sitten tavallista kaljaa jemmaan, josta käynyt naukkailemassa.

Paniikkihäiriöön on mennyt 20 vuoden ajan SSRI lääkitystä + bentsoja, siihen kun on alkoholi sekoittunut lisäksi, en edes osaa muistaa menneisyydestä hyviä asioita / saavutuksia. Negatiivisia asioita vain.

Aikamoinen myrkky ja vääristystä aiheuttava ketale tuo alkoholi on.

Toivon teille kaikille onnea poluillenne.

Nimimerkki: 
Valak
+1
+11

Kommentit

joo. Mullakin ollut tosi

Käyttäjän jake81 kuva

joo. Mullakin ollut tosi pahoja ongelmia juuri tämän laillisen päihteen eli alkoholin kanssa... Se sotkee elämän tosi pahasti ja pahemmaksi vaan menee. Alkoholista ei muuta sanottavaa kun et henki ja terveys siinä touhussa menee.

+1
+12

jake81, juuh toi on aika

Käyttäjän Valak kuva

jake81, juuh toi on aika velmu aine. Se on kaikkein skitsointa koko asiassa, että kun sisäinen hirviö alkaa ehdottelemaan/taivuttelemaan kaljakaupoille, niin sitä antaa vaan sille periksi yllättävänkin usein ja jotenkin seuraa sivusta kun keho menee kauppaan ja nappaa matkaan olutta. Siis aika sairasta ja kuitenkin välillä sen mörön saa vaikenemaan, vaatii toki aika paljon energiaa. Mitä väsyneempi on, sitä herkemmin vaan antaa periksi.

+1
+8

Hei

Käyttäjän Marja-Sussu kuva

Hei
Mä olen juonut enenevässä määrin vuoden kaksi. Nyt olin keväällä niin väsynyt ja ihmisraunio itse syytöksien ja ah aiheuttaminen muiden lieveilmöiden takia että päätin yrittää vähentää lopettaa. Kävelin työterveyslääkärille joka antoi antabusta. Käytin sitä vahtelevasti jotta tulisi pidempiä taukoja. Join noin neljänä päivänä viikossa. Viikonloppuisin enemmän. Viikolla kaksikertaa, joskus jopa töissä. Kauheeta. En osannut olla ilman. Sitten muutaman raskaamman viikonlopun jälkeen olin niin raato henkiesti että ajattelin että vissiin täytyy mennä jonnekin akuutti hoitoon. Ahdisti ihan sikana, paniikki oli pinnanna alla valmiina ottamaan hallinnan. Kauhee olo, ihmiraunio olo.  Otin antabuksen ja menin päiheklinikalle. Siellä sanoin että nyt kaikki apu tänne, en voi elää näin. Haluan sen jonkun naisen kehiin joka olin noin viisivuotta sitten. Että en tunnista itteeni, en tykkää itsestäni yms. Sain lääkärin vastaanoton ja kerrottua tuntemuksia hän totesi että olen masentunut.  Syyksi epäili pitkinnytnyttä ah käyttöä, vaihdevuosia, omasta mielen rakenteesta joka  on vaativan persoonallisuuden alainen.
Tiedättekö että aivot hokee koko ajan että pitäs pitäs pitäs pitäs ja ainut tauko tulee silloin kun juo ah. Muulloin riivaa koko ajan levottomuus ja väsymyksestä johtuvan saamattomuuden ja levon tarpeen ristiriita.
Soppaa en selkeytä se, että olen jotekin ylivirittynyt, aivonit ottavat vastaan koko ajan eri viestejä. Näen kukat, liat, koirat, mummot, kuulen musiikkia, kuulen keskusteluja, näen värit ja koen ne kaikki, kaikenlaisia ideoita pyörii päässäni, mihin tuon taulun voisi laittaa, mitä kukkia tuonne, minkä maton vaihtaa, yms yms yms yms. 
 Niiiiiiiiin raskasta kumpa olisikin nappi josta saada taukoa omista ajatuksita. 
No lääkäri määräsi tähän akuutti tilanteeseen brintellixx nimistä mieli-alalääkettä. Se korvasi Escatolaparmin jota olen syönyt noin viisi vuotta. Silloin varmaan alkoi vahdevuodet ja mieli-ala alkoi selvästi alentua.
Ainut mielihyvää tuottava asia oli enää ah. Surullista.

Nyt olen syönyt lääkärin antaessa siihen luvan antabusta joka päivä 25 päivän ajan. Arvatkaa onko ollut helpppoa?
Ensimmäisen viikon olin shokissa siitä mitä olen itselleni tehnyt.  Teen täällä tehtävä kirjaa ja kirjoitan päiväkirjaan tuntemukiani. Suosittelen. Uskomatonta mutta tälläinen pohdita auttaa omaa prosessia, se tavaallaa lähtee käyntiin. Joutuu pohtimaan omaa riippuvuutta, sent syntyjä yms. SUOSITTELEN!

Toisella viikolla alkoi tuntumaan päivät siltä, että miten mukava onkin nukahtaa selvänä ja herätä aamuisin ilman sitä, että tuntee kehon polttavan olutta kehosta kun sen pitäisikin valmistua heräämään. 
Olo oli helpottunut mutta samalla aloin suremaan menetystä. Kuin olisi menettänyt parhaan kaverin. 
Mentyksen kokemisessa on omat viisi astetta. En muista järjestystä mutta jokainen kokeekin se miten sattuu. Suru, viha, kieltäminen, hyväksyminen, torjuminen. 
Ah menetystä suren. Päässä kamppailee hyvät muistot sen tuomasta olosta. 
Pakko myöntää ja se varmaan kertookin miten riipuvaiseksi kokonaisuutena olen ah ollut.
Suren ja olen ollut vähän vihainen päiviä. Miks minun pitää luopua siitä mistä pidän? Olen aikuinen, kolme lasta kasvattanut, yms, olen ansainnut vähän helpotusta elämään. Nytkin kun kirjoitan kirjoitan tuon painavasti. 
Mutta samalla tajuan, miten paljon ah juominen on minulta vienyt. Se kaduttaa ja harmittaa. Mutta silti.
Olen parin päivän ajan suunnitellut että kun tiedän lomani ajankohdan...lopetan antabuksen oton ja järjestän itseni jonnekin mökille ukon kanssa ja juon koko viikon. Eikö ole hullua! 
Tahtoisin, että joku päivä tuollaiset ajatukset eivät enää tulisi mieleen. Että voisinkin suunnitella meneväni mökille ilman sitä ajatusta että pääsen juomaan. 
Voi että.
Mutta teille rakkaat kohtalotoverit. 
Etsiytykää avun piiriin, ottakaa antabus kehiin, ottakaa masennuslääkeet tukemaan raitistumis kausia/lopetusta miten vain. 
Mieli-alalääkkeeistä lääkäri tuumasi, että näissä kriisitilanteissa niistä on hyötyä, olipa masennus sitten ah aiheuttamaan tai jostakin muusta syystä. Lääke tekee aivoissa työtä joka takia ne ovat alttiimpia muutokselle. Eli en voi sanoa, että se korjaa syntyneen riippuvuuden mutta se vaikuttaa niin, että on helpompi oppia haitallisista tavoista eroon. 

Minäkin olen siivonnut nyt kotiani ilman ah monta viikkoa. Vaikeaahan se on ollut koska olen sitä tehnyt pienessä tuiskeessa. Mutta olen selvinnyt siitä, ja se on jopa ollut antoisampaa. Olen siis kokenyt mielihyvää IMAN olutta. Se on palkitsevaa. 
Olen käynyt koiran kanssa lenkillä ilman OLUT KASSIA selässä ja sekin on ollut mielekästä. 
Te pystytte muutokseen, hakekaa antamus ja alkakaa hommiin. Parempia päivä teille.

+1
+3

Lisää uusi kommentti