My way

Kun vuosikymmenien juomisen jälkeen aloin tulla siihen tulokseen, että juon liikaa ja perheeni oli samaa mieltä, päätin että asialle on tehtävä jotakin. Päätin ryhtyä kohtuujuojaksi jollainen en ollut koskaan ollut. En toki joka kerta juodessani kaatuillut housunpolviani puhki ja kämmeniäni vereslihalle, mutta pikemminkin hyvää tuuria se oli kuin hallittua alkoholin käyttöä. Saavutin myös ns. pohjani ennen kuin olin varsinaisesti menettänyt muuta kuin mielenrauhani ja perhesovun. Päätin, että täst´edes juon kontrolloidusti ja kohtuullisesti. 

Ensin yritin pelkän päätöksen voimalla - siitä ei tullut mitään, meno jatkui aivan entisellään. Sitten ajattelin, että laadin itselleni säännöt joiden mukaan juon. Muutaman vuoden aikana kokeilin mm. seuraavanlaisia metodeja. Päätin mm. että juon - vain juhlissa - vain ravintolassa - vain kotona - vain yksin - vain olutta - vain viskiä - vain viikonloppuisin - vain lomilla - vain lapissa kun olen siellä yksin - vain ulkomailla - korkeintaan 2-3 annosta kerralla jne. Turhaa kaikki. En ryhdy kuvailemaan epäonnistumisiani, ei niissä mitään epätavallista ole, vain pikainen luisuminen entiseen. 

Päätin myös alkaa pitää pitkiä taukoja juomisessani - ne tauot kestivät muutamasta tunnista kerran yli vuoteenkin. Sen pisimmän tauon jälkeen ajattelin voivani ottaa kohtuudella joskus harvoin. Noin kolmen viikon jälkeen olin palannut vanhaan tuttuun tyyliini. Kohtuujuojaa minusta ei siis tullut, en ollut sellainen alun alkaenkaan enkä loppujen lopuksikaan. 

Kokemuspiiriini on kuulunut varsin paljon juoppoja, omaisia, ystäviä, työtovereita (työskentelin alalla jolla juotiin runsaasti) ja muuten vain tuntemiani ihmisiä. Ainoakaan tuntemani henkilö, tai sellainen josta olen kuullut ei alkoholismiin kerran luisuttuaan ole palannut uudestaan - tai alkanut - kohtuukäyttäjäksi. 

Loppuviimeksi minut pelasti henkinen murros josta ei tässä sen enempää mutta joka sisälsi totaalilopettamisen. Tein prosessin yhteydessä itselleni selväksi, että ei koskaan enää alkoholia, ei pisaraakaan, ei edes skumppalasia pojan häissä. Parin vuoden jälkeen tarve pitää varani hävisi, ei ollut enää vaaraa uudelleen aloittamisesta kun kaikenlainen riippuvuussuhde alkoon oli haihtunut.