Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Taas uusi yritys

Julkaistu 14.10.2020

Liityin tänään Me Lopettajiin. Olen nyt 55v. vuotias mies. Tänään taas tunnustin itselleni ja puolisolleni, että olen alkoholisti. Minun on pakko päästä viinasta eroon. Tai se tuhoaa lopullisesti minut.

Ensimmäisen kerran hain apua v. 2004. Silloin menetin työpaikkani, yritin itsemurhaa. Pääsin terapeutille käsittelemään masennusta ja burn-out-tilannettani. Olin myös ensimmäisen kerran katkolla. Seuraavat kymmenet vuotta kuluivat välillä paremmin ja välillä huonommin. Alkoholi oli mukana koko ajan. Näiden vuosien aikana hain apua muutaman kerran AA:sta sekä A-klinikalta. Pystyin käymään töissä. Minulla oli hyvä työpaikka, kunnes taas aloin saada työuupumuksen oireita. Lääkitsin sitä lisääntyvällä alkoholin käytöllä.

Vuoona 2014 menetin taas työpaikan. Olin taas katkolla ja antabus-kuurilla. Olinkin silloin puoli vuotta selvänä. Opiskelin sen jälkeen pari vuotta ja nyt viimeksi olin kaksi vuottta palkkatukityössä. Se loppui nyt toukokuussa. Ja kesä sitten onkin mennyt juodessa. Maanantaina join litran Koskenkorvaa, kolme keskarituoppia ja viisi oluttölkkiä. Eilinen tiistai oli kaamea päivä, morkkis, itsemurha-ajatuksia, tuskaa ja ahdistusta. Tänään tulin tänne nettiin. Josko täältä saisi voimaa lopettaa kokonaan viinanjuonti.

Olen nyt mökillä ja täällä ei enää ole lisää alkoholia. Aiomme olla täällä neljä viikkkoa. Toivottavasti tästä saisi uuden alun. Kaupunkiin palaaminen pelottaa. Retkahdanko taas.

En enää haluaisi mennä A-klinikalle. Tuntuu, että en ole saaanut sieltä kuitenkaan ratkaisua. Ehkä en ole ollut valmis. Voisikohan alkoholimin selättää näin omin päin. Puolisoni kyllä onneksi on luvannut auttaa.
 

Nimimerkki: 
Rafu65
+1
+7

Kommentit

Moi Rafu. Kirjotan tätä yöllä

Käyttäjän Isän tytär kuva

Moi Rafu. Kirjotan tätä yöllä klo 12 aikaan kun en saanu nukuttua. Murehdin mun isää. Sen tilanne on vähän sama kun sulla. Mun on mahdoton ymmärtää millasta se meno on sun pään sisällä mutta isästäni oon oppinu sen, että se retkahtaa koska ei vieläkään tajua (58v) miten tunteita on ok olla ja miten ne käsitellään oikeesti. Mä yritän saada isän tajuamaan että sen pitää tehdä päätös raittiudesta oman itsensä tähden eikä kenenkää muun. Sun pitäs yrittää tehdä sama. Tsemppiä tulevaan, tiän että ihmisen sisällä asuu niin kova elämän palo, että kun oikee syy olla juomatta löytyy, sä pystyt siihen kyllä. ❤️

+1
+4

Lisää uusi kommentti