Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Lopun alku

Julkaistu 27.9.2016

Muistan kun täytin 14. Menin kahden kaverini kanssa isälleni juhlimaan synttäreitäni. Tarkoitus oli juoda glögiä kun joulukin oli tulossa ja polttaa tupakkaa. Isältä sitä sai niin paljon kun halusi. Sinne kun päästiin, oli isäni aivan turvat olohuoneessa, litran pullo Jack Danielsia pöydällä korkattuna. Setänikin oli siellä 3-vuotiaan lapsensa kanssa. Voi kuinka säälin sitä pientä lasta.

No onneksi he kuitenkin lähtivät, paitsi isäni joka tarjosi meille Jackia ja kaljaa. No me pikkupojat olimme heti valmiina kokeilemaan miltä viski maistuisi. No paskaltahan se maistui, piti mennä vielä suu huuhtomaan sen jälkeen vedellä kun poltti niin paljon. No kuitenkin päätimme ottaa lisää iskän painostuksella. Ja ei mennyt kauaakaan kun kaikki olimme ihan ulapalla. Mitään merkittävää ei oikein tapahtunut hetkeen, paitsi toinen kavereistani oksenteli ja voi pahoin.

Myöhemmin kuitenkin kun olimme menossa nukkumaan, päätti isäni tarjota meille sätkää. No kaverini otti hatsin tai pari, mutta minä kielsin ottamasta. Oli hyvä päätös, kumpa vain olisin sanonut samoin pari vuotta sen jälkeen, kun saimme samalla kaveriporukalla kannabista käsiimme.

Nykyään en isäni kanssa ole missään väleissä, vaikka hän huumeiden käytöstä eroon pääsikin ja sai mukavan naisen elämäänsä. Viina on maistunut myös turhankin paljon tässä lähivuosina. Sen saaminen on vain niin helppoa minulle ja kavereilleni. Kannabiksessa sama juttu. Itseasiassa kokeilimme tuossa taannoin LSD:tä. Oli muuten sanoinkuvailemattoman mahtavaa. Mutta tavallaan en tahtoisi uskoa, että tuli sitäkin kokeiltua.

Kokaiinikin on testattu. Ei ollut minun juttuni millään tavalla. Oli vain ylihinnoiteltua paskaa suoraan sanoen. Viinapäissään on kyllä tullut tehtyä paljon enemmän typeryyksiä kuin huumeiden kanssa. Johtunee niiden erilaisista luonteista. Ehkä pitäisi hommautua hoitoon, mutta en halua kertoa kenellekkään läheiselle ongelmastani. No, jokatapauksessa.

Koulumenestys on laskenut huomattavasti, eikä ole motivaatiota mihinkään. Läksyjä en ole tehnyt kertaakaan yli vuoteen, eikä kokeiisiin ole tullut luettua. Ainut mikä kiinnostaa enää on kavereiden kanssa oleminen, ja päihteiden käyttö. Ei niitä päihteitä sinänsä mieli tee niin hirveästi. Ennemminkin vain yhdessä olo ja sosiaalisuus kiinnostavat. Ehkä suurin riippuvuuteni on kanssakäyminen ihmisten kanssa. En tiedä.. Joskus se varmaan selviää.

Tarinani kuitenkin jatkuu vielä. 17-vuotias kun vasta olen.
 

Nimimerkki: 
Sosiaaliholisti
+1
+403

Lisää uusi kommentti