Sokea rakkaus?

Moi, sinulla on ns. vieraannuttamisvaihe menossa. Et enää jaksa puuttua hänen tekemisiinsä. Olet tavallaan luovuttanut. Silti et kykene vielä eromaan. Itselläni tuo vaihe kesti 5 vuotta. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt erota aiemmin. 

Hei !!Täälläpä on aivan samanlaonen tapaus.Olemme tunteneet toisemme 5kuukautta ja heti huomasin mikä mies.Mutta varjele kun tykkään hänestä henkilönä ,mutten hänen tavastaan elää.Hänen kotinsa on paratiisi veistöjen äärellä.Rakastan paikkaa ja hänen sisarensa on enkeleitä tosi rakastavia ihmisiä ja koko suku.En asu hänen kanssaan ainakaan vielä...Ollaan keskusteltu mutta en uskalla lämmetä yhdessä asumiselle.Hoijaa.Luvannut en ole,olen itse yli 60 nainen,minua ei helpolla saa muuttamaan.Hän on nuorempi.Ja ihn jees.On käyttänyt ikänsä viinaa.Okeasti yrittäjä mutta nyt ei enää.Ei ole väkivaltainen.Mutta osaa kyllä vinoilla.En pysty niin paljon rakastamaan että jaksaisin elää hänen rinnallaan.Mutta joku miehessä vaan vetää puoleensa.Apuva auttakaa sanoin!!!!!

Hei, olen yli 60 vuotias, vasta nyt olen tajunnut, että kaikki masennusoireeni ja muukin sairastelu johtuu mieheni alkoholismista. Olen häntä rakastanut paljon ja kertonut hänelle mitä elämältä haluan, mitään toivetttani hän ei ole toteuttanut. Tuntuu että olen ollut perheenpää, jolla on vain velvollisuuksia. Näin olen vain mahdollistanut hänen alkoholin käyttöä. Aiemmin luulin, että mieheni uskottomuus olisi ongelma, mutta ei se ole ongelma, vaan ailahteleva käytös humalassa. Jos Sinä 60 nainen yhtään epäröit mennä yhteen viinaa juovan kanssa, niin älä mene. Vaikka olisi kuinka rakastettava, vanha humalainen mies ei olekaan sitten rakastettava. Minä luulin, että mieheni raitistuisi, jos jättäisi salarakkaansa, mutta ei se niin mene. Olemme olleet naimisissa kohta 40 vuotta, eroa pyysin, kun sain tietää salarakkaasta, mutta parisuhdeterapiassa mieheni käänsi minut puolelleen. Nyt olen taas eroamassa, kun tajusin, että alkoholi on ongelma. Jotenkin  sitä on vain jaksanut alkoholistin ja uskottoman, jopa rikollisen kanssa elää näin kauan. Ehkä olen sulkenut silmäni kaikelta, koska olen vahva ja ajatellut, että minun pitää hoitaa perhe ja talous, kun sen osaan. Mutta nyt tajusin, että elämästä on mennyt ilo ja kaveritkin ovat elämän varrelta kadonneet. Kaikki viikonloput olen viettänyt alkoholistin seurassa, on ihan selvää, ettei kukaan halua pitkän päälle olla ystäviä. Vain muita juoppoja on kavereina, ei hyvä. Mieheni veljet ovat käskeneet minun erota jo monta vuotta sitten, mutta minä luulin, että kaikki kääntyy hyväksi, kun salarakkaasta päästään, no ei kääntynyt, kaikki meni vielä pahemmaksi ja mieheltä kuluu viinaa ihan tolkuttomia määriä, ennen vain viikonloppuna, nyt viikollakin. Vain ero auttaa minua, kun eilen päätin  kertoa, että jätän talon hänelle ja muutan pieneen kerrostaloasuntoon, mieheni huusi, että veljet ovat hänet nyt sitten ajaneet nurkkaan,  eikä hän tule päästämään minua irti. Yritin sanoa, että uskottomuus ja väkivalta (ei paha, mutta yksikin lyönti on liikaa), on jo avioerolle riittävä peruste. Soitin  hänen salarakkaalleen ja kerroin tilanteen, hän ei tiennyt mieheni alkoholin käytöstä tai mistään muustakaan negatiivisesta mitään, hän ei halua miestä itselleen. Hän on kovasti sairas (aivoverisuoni on ratkennut ja häntä on leikattu monta kertaa) ja sain sen vaikutelman, että hän ei ymmärrä asioita, en ole hänelle katkera, säälin häntä. Itseäni nyt syytän, että olen antanut kohdella itseäni huonosti. Aina kun ollut riitaa viinan käytöstä, mieheni vähentää sitä ja puhuu minut ympäri ja taas olen jäänyt. Sitten  menee ehkä viikko, kun hän aloittaa uudelleen alkoholin käytön. Hänen puhumisen lahjat on niin mahtavat ja kehumiset, mutta nyt ne ei enää riitä. Olen päättänyt mennä anonyymien alkoholisten omaisille tarkoitettuun ryhmään, jospa saan niin paljon voimia, että voin aloittaa yksin elämisen. 

Juuri noin minäkin tein, uskoin miehen juttuja et lopettaa juomisen. Otin etäisyyttä ja jokin yksin liikaa oli sairauksia ja menehtyi. Emme asuneet yhdessä, nyt paha olo minulla kun en valvonut, jäi tavallaan heitteille, vaikka en hänestä vastuussa ollutkaan. Kyllä päihdeongelmaiset pilaa muidenkin elämää. Itse eivät ymmärrä tilannettaan.