Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Päihtyneenä ajaminen Suomessa

Päivitetty 21.9.2021

Rikoslain mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai välittömästi sen jälkeen vähintään 0,5 promillea.

Rattijuopumukseen syyllistyy myös, jos kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa käytettyään huumausainetta niin, että veressä on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Aineenvaihduntatuotteiden osalta poikkeuksena on kuitenkin sellaiset aineenvaihduntatuotteet, joilla ei ole vaikutusta ajokykyyn.

Rattijuopumukseen syyllistyy myös, jos kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena niin, että ajokyky on heikentynyt. Tässä voisi kyseeseen tulla tilanne, jossa henkilö on käyttänyt hänelle määrättyä päihdyttävää lääkettä tai muuntohuumetta niin, että hänen ajokykynsä on heikentynyt.

Törkeään rattijuopumukseen syyllistyminen

Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea alkoholia veressä tai jos ajokyky on tuntuvasti huonontunut. Rattijuopumus on törkeä myös silloin, jos on käyttänyt sekä huumaavaa ainetta että alkoholia niin, että ajokyky on tuntuvasti huonontunut. Törkeässä rattijuopumuksessa myös olosuhteiden tulee olla sellaiset, että toisen turvallisuus on vaarantunut.

Rattijuopumukseen liittyvät rangaistukset

Rattijuopumuksesta on rangaistuksena sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta ja törkeästä rattijuopumuksesta vähintään kuusikymmentä päiväsakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Mahdolliset vamman- tai kuolemantuottamukset lisäävät rangaistuksen kokonaismäärää. Viranomaisella on myös oikeus määrätä rattijuoppo ajokieltoon ja ottaa häneltä ajokortti pois joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Rattijuoppo voi menettää myös oikeudet liikenne- ja autovakuutuskorvauksiin. Hän maksaa itse kaikki tutkimus- ja oikeudenkäyntimaksut ja on korvausvelvollinen vakuutusyhtiölle sen ulkopuolisille maksamista korvauksista sekä kyydissään olleiden matkustajien vahingoista.

Huumaus- ja lääkeaineiden yleistyminen rattijuopumustapauksissa

Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli noin 18000 rattijuopumustapausta, joihin liittyi alkoholi ja noin 3820 rattijuopumustapausta, joihin liittyi huumaus- ja lääkeaineet.

Vuonna 2020 poliisin tietoon tuli noin 10970 rattijuopumustapausta, joihin liittyi alkoholi ja noin 10710 rattijuopumustapausta, joihin liittyi huumaus- ja lääkeaineet.

Tämä tarkoittaa, että 2010-luvun aikana alkoholin käytöstä johtuvien rattijuopumustapausten määrä on vähentynyt noin 40 % kun taas huumaus- ja lääkeaineiden käytöstä johtuvien rattijuopumustapausten määrä on lisääntynyt noin 60 %.

Vuonna 2020 rattijuopumusepäilyissä todetuista huumaus- ja lääkeaineista yleisimpiä laskevassa järjestyksessä olivat amfeatamiini, klonatsepaami, diatsepaami, alpratsolaami, tetrahydrokannabinoli (THC) ja buprenorfiini. Jos aineet jaetaan vaikutustavan mukaisiin kategorioihin, niin yleisin ryhmä oli bentsodiatsepiinit, jonka jälkeen laskevassa järjestyksessä yleisimpiä olivat stimulantit, opioidit ja kannabinoidit. Samassa tapauksessa todetaan keskimäärin kolmea eri ainetta. Eri aineryhmien vaikutusta kuljettajan ajokykyyn on kuvailtu artikkelissa Huumeet liikenteessä.

Rattijuopumus ja tieliikennetapaturmat

2010-luvun aikana liikennekuolemien määrä alkoholirattijuopumustapauksissa on vähentynyt kolmanneksella ja loukkaantuneiden määrä lähes kolmanneksella. Vuonna 2020 alkoholirattijuopumustapauksissa kuolleita oli ennakkotietojen mukaan 50 ja loukkaantuneita 500, mikä oli kaikista tieliikenteessä menehtyneistä 23 % ja loukkaantuneista 11 %. Onnettomuuksissa, joissa oli taustalla muita päihteitä kuin alkoholia, kuolleita oli 11 ja loukkaantuneita 147.

Vahinkoriski kasvaa jyrkästi veren alkoholipitoisuuden noustessa. Tarkkaavaisuuden jakamisessa ja liikkuvien kohteiden seurannassa ilmenee puutteita kliinisten kokeiden mukaan yleensä jo, kun kuljettajan veren alkoholipitoisuus ylittää 0,2 promillea. Riski on keskimäärin kolminkertainen veren alkoholin ollessa 0,8 promillea ja 40-kertainen, kun veren alkoholi ylittää 1,5 promillea.

Vuonna 2018 liikennevirrassa joka 770:s kuljettaja oli rattijuoppo ja joka 130:lla oli alkoholia veressään alle rattijuopumusrajan.

Vuosittain jää kiinni noin 20 000 rattijuoppoa. Heistä noin kolmasosa on törkeään rattijuopumukseen syyllistyneitä. Liikenneturvan kyselytutkimusten mukaan rattijuopumusta pidetään Suomessa kaikkein vakavimpana liikennerikkomuksena.

Rattijuopon profiili

Kiinnijääneistä rattijuopoista runsas puolet on ollut alkoholin suurkuluttajia ja kolmanneksella on todettu päihderiippuvuus. Ensikertalaisista puolet jää uudelleen kiinni rattijuopumuksesta. Noin puolet kaikista rattijuopoista on uusijoita. Uusijan riski syyllistyä taas uudelleen rattijuopumukseen on 3–5-kertainen ensikertalaiseen verrattuna. Rattijuopumuksesta kiinnijääneille tarjotaan tukea matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen periaatteilla. Tehokas keino estää rattijuopumus on alkolukko. Rattijuopumukseen syyllistynyt henkilö voi ehdottoman ajokiellon sijaan pyytää valvottua ajo-oikeutta alkolukolla varustetulla ajoneuvolla.

Petri Jääskeläinen
Suunnittelija, Liikenneturva

Päivittänyt 21.9.2021
Janne Nahkuri
A-klinikkasäätiö

Ensimmäinen päivitys 12.10.2012
Alkuperäinen julkaisu 12.12.2005 

Lähteet

Alkolukko ajo-oikeuden ehdoksi rattijuopumukseen syyllistyneelle. Liikenne- ja viestintäministeriö 3/2012. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Tavoitteet todeksi. Tieliikenteen turvallisuusuunnitelma vuoteen 2014. Liikenne- ja viestintäministeriö 17.2.2012. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Rattijuopon profiili ja uusimisen riskitekijöitä; tuloksia rattijuopumuksen esiintyvyydestä ja kehityksestä Uudenmaan ratsiatutkimuksesta vuosina 1990–2008, LINTU-julkaisuja 1/2011. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Rikoslaki (39/1889), 23 luku liikennerikoksista. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2016:42, annettu 15.06.2016. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Liikennejuopumustilastot 2020: Alkoholi- ja huumausaineliikennejuopumuksia ensi kertaa yhtä paljon. Liite: Liikennejuopumustutkimusten vuositilasto 2020. Keskusrikospoliisi 29.3.2021. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Viranomaisten tietoon tulleet rikokset, 11ce — Rikokset ja niiden selvittäminen, 1980-2020. StatFin, Tilastokeskus 2021. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Huumeet liikenteessä – miten varmistamme turvallisemman liikenteen? -webinaari – Liikenneturva ja EHYT ry 4.5.2021. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Henkilövahingot alkoholirattijuopumustapauksissa, Tilastokatsaus, Liikenneturva 23.6.2021. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Päihdeonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet, Liikennefakta.fi, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom 2.6.2021. Lähde saatavilla sähköisesti