Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Alkoholimonopoli

Päivitetty 18.6.2019

Monissa maissa pyritään alkoholijuomien saatavuutta rajoittamalla edistämään väestön hyvinvointia ja ehkäisemään alkoholista aiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia. Alkoholin tuotanto ja kauppa valtiollisena monopolina on ollut olennainen osa pohjoismaista alkoholijärjestelmää. 

Euroopan Unioniin liittymisen yhteydessä alkoholijuomien tuotanto-, tuonti-, vienti- ja tukkumyyntimonopoleista luovuttiin Suomessa vuonna 1995. Jäljelle jäi alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoli, joka vuoteen 2018 saakka myi yksinoikeudella yli 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholijuomia. Uuden alkoholilain (1102/2017) astuttua voimaan 1.1.2018 päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostettiin 5,5 prosenttiin. Lisäksi päivittäistavarakaupassa voimassa ollut ns. valmistustaparajoitus poistui. 

Alkoholin saatavuutta ja yksityisen voitontavoittelun rajoittamisella pyritään vähentämään alkoholihaittoja yhteiskunnassa. Alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoli ja korkeat alkoholiverot takaavat alkoholin ostoon käytettyjen varojen tulouttamisen valtiolle mahdollisimman suuressa määrin. Hyvinvointivaltiossa valtio ja kunnat myös suurelta osalta kattavat alkoholihaittojen korjaamisesta koituvat kulut. Lisäksi valtio rahoittaa alkoholitutkimusta ja päihde-ehkäisyä sekä valistaa kuluttajia alkoholin käytön haitoista.

Alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoli rajoittaa alkoholin saatavuutta tasapuolisesti tarjoamalla tuotteensa kuluttajille samaan hintaan maan eri osissa. Se on myös taannut alkoholin kuluttajille tuotteiden korkean laadun ja laajan valikoiman.

Alkoholimonopoleihin turvautuminen alkoholipolitiikan keinona ei rajoitu vain Pohjoismaihin, Tanska poisluettuna. Samantyyppinen käytäntö on voimassa useissa Kanadan maakunnissa ja Yhdysvaltojen osavaltioissa.

EU:n perustana olevassa Rooman sopimuksessa suhtaudutaan kriittisesti kaupallisiin monopoleihin. EU ei kuitenkaan edellytä alkoholijuomien vähittäismyyntimonopolien lakkauttamista, vaan ainoastaan niiden mukauttamista ja sopeuttamista kuten EY-tuomioistuimen päätös niin kutsutussa Franzenin tapauksessakin osoitti. Olennaista tässä mukauttamisessa on vaatimus täydellisen tasavertaisuuden ja läpinäkyvyyden soveltamisesta alkoholijuomien ostoissa, verotuksessa, hinnoittelussa ja kaupanpidossa tuotteiden alkuperämaasta riippumatta.

Esa Österberg
erikoistutkija, THL

Päivittänyt:
Thomas Karlsson

Alkuperäinen julkaisu 20.12.2005 

Kirjallisuutta

Karlsson T. (2014) Nordic Alcohol Policy in Europe. The Adaptation of Finland´s Sweden´s and Norway´s Alcohol Policies to a New Policy Framework, 1994–2013. Research 137. THL 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-307-9

 

Mäkelä, P. & Karlsson, T. (2019) Miten alkoholimonopolit vaikuttavat väestön alkoholinkulutukseen? Katsaus tutkimuskirjallisuuteen, Yhteiskuntapolitiikka e-julkaisu 17.5. URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051615817