Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Päihteet ja vankila

Julkaistu 15.1.2021

Vankien päihdeongelmat ovat Suomessa vuosina 1985, 1992 ja 2006 tehtyjen vankiterveystutkimusten mukaan koko ajan lisääntyneet. Ongelmat ovat samanlaisia kuin muuallakin Suomessa, mutta yleisempiä ja vaikeampia (Lintonen 2012). Vuoden 2006 tutkimuksessa jopa yhdeksällä rikosseuraamusasiakkaalla kymmenestä oli ollut jokin päihdehäiriö elämänsä aikana (Joukamaa 2010).

Vankien päihdeongelmia ei ole helppoa havaita vankeusaikana tai ottaa huomioon rangaistusajan suunnitelmissa. Varsinkin vain muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen vankilassa olevien lyhytaikaisvankien auttaminen on vaikeaa, ja heillä uusimisriskin tiedetään olevan selvästi yhteydessä päihteiden käyttöön (Obstbaum 2016 ja Kivivuori & Linderborg 2009). Lisäksi vangit saavat huonosti tukea päihderiippuvuutensa hoitamiseen vankeuden jälkeen (Tourunen 2012). Ennenaikainen kuolleisuus on tässä joukossa suurta, ja useampi kuin joka kymmenes päihdehoidossa ollut mies oli tutkimuksen mukaan kuollut kolmen vuoden sisällä viimeisen vankeusrangaistuksen päättymisestä (Pitkänen 2016).

Myönteistä kehitystä on onneksi tapahtunut. Merkittävin muutos vankeuden aikana tarjottavissa päihdepalveluissa on korvaushoidossa. Vankilassa pääsääntöisesti jatketaan siviilissä aloi­tettuja korvaushoitoja, ja opioidiriippuvaisen hoito voidaan nyt myös aloittaa vankilassa. Aloituksia ja hoidon jatkamisia on ollut lisääntyvästi; syyskuussa 2020 korvaushoitoa sai yhteensä 132 vankia. Päivittäin vankeudessa on noin 3000 ja vuoden aikana vankilassa käy noin 6000 ihmistä.

Vuonna 2020 moni korvaushoitovalmiste vaihdettiin potilaan toiveen mukaisesti uuteen pitkävaikutteiseen buprenorfiini­-injektiohoitoon. Opioidiriippuvaisen hoidon tulee niin siviilissä kuin vankilassakin perustua hoitosuunnitelmaan, jossa yhdessä potilaan kanssa lääkehoidon lisäksi määritellään hoidon tavoite, potilaan muu lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito, kuntoutus ja seuranta. Vankilassa psykososiaalisesta tuesta huolehtii joko Vankiterveydenhuolto tai potilaan luvalla vankilan päihdetyön ohjaaja.

Vankilassa tarjotaan päihdeneuvontaa ja pidetään päihteiden haittoja koskevia tiedotustilaisuuksia. Niissä käsitellään erilaisia päihdeteemoja, kuten kuntoutusta, riippuvuutta, retkahtamista ja päihdesairauksia. Infoissa jaetaan usein materiaalia käsiteltävästä aihealueesta. Vankiloissa käytetään lyhyitä ohjelmia, joiden tavoitteena on jakaa tietoa ja motivoida muutokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Päihteiden käytön puheeksi otto ja retkahduksen käsittelyn malli sekä Antiriippuvuudet®-kurssi.

Pidemmät ryhmämuotoiset ohjelmat perustuvat useimmiten kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, ja ne sisältävät rikoksetonta ja päihteetöntä elämäntapaa tukevia tehtäviä ja keskusteluja. Tällainen ohjelma on esimerkiksi Kalterit taakse®. Ryhmämuotoisen kuntoutuksen lisäksi päihdekuntoutusta tehdään yksilötyönä. Vangeilla on useissa vankiloissa mahdollisuus osallistua vertaisryhmiin, kuten AA-, NA-, A-kilta- tai Kris-toimintaan. Vuonna 2020 on kokeiltu hyvällä menestyksellä myös yhdessä A-klinikan kanssa toteutettavaa etäkuntoutusta. Päihdekuntoutusta tehdään käytännössä useiden erityisosaajien kanssa ja usein vankilapsykologin avulla. Lisäksi psykologit edistävät mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia, ja yhteistyö Vankiterveydenhuollon kanssa on keskeistä.

Vankiterveydenhuollon poliklinikoilla tapahtuu vankien perusterveydenhuolto. Poliklinikoilla tehtävän työn tarkoituksena on edistää, tukea ja pitää yllä vankien terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Suun terveydenhuollon yksiköissä hoidetaan vankien ensiapuluonteiset hammashoidon palvelut sekä kokonaishoito sisältäen myös ennaltaehkäisyn. Suurin osa päihdetyöstä tapahtuu vankilan poliklinikalla.

Vankisairaala on valtakunnallinen vankipotilaita hoitava yleislääkärijohtoinen somaattinen sairaala Hämeenlinnassa. Toimintaan kuuluu monenlaisten somaattisten sairauksien hoito ja kuntoutus. Osastoilla hoidetaan lisäksi sairaalahoitoa vaativia vieroitusoireisia potilaita ja päihderiippuvaisia raskaana olevia naisvankeja. Naispotilaille järjestetään myös päiväsairaala- ja jälkipolikliinista toimintaa. Vankisairaalassa on mahdollisuus erikoislääkärikonsultaatioihin.

Psykiatrinen vankisairaala on erikoissairaanhoidon yksikkö, joka toimii Turun ja Vantaan vankiloiden yhteydessä. Yksiköissä tutkitaan ja hoidetaan psykiatrista sairaalahoitoa vaativia moniongelmaisia potilaita. Turun yksikkö on päivystävä yksikkö ja tarjoaa tarvittaessa myös tahdosta riippumatonta sairaalahoitoa. Vantaalla toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Sairaalassa tehdään diagnostisia arvioita esimerkiksi kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin, ADHD, ja opiaattikorvaushoitoihin liittyen.

Vankiterveydenhuollossa päihdehoito käsittää muun muassa päihdearvion, vieroitushoidon, päihdehaittojen vähentämistyön, päihdepsykiatrisen hoidon sekä opioidiriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoidon. Katkaisu- ja vieroitushoidolla tarkoitetaan hoitojaksoa, jonka tavoitteena on päihteidenkäytön katkaiseminen. Päihteiden käytön lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet hoidetaan vankilan lääkärin ohjeiden mukaan. Vaikeissa vieroitusoireissa vanki voidaan lähettää myös vankisairaalaan tai ulkopuoliseen sairaalahoitoon.

Vankiterveystutkimuksen mukaan joka toisella vangilla on C-hepatiitti, mikä on usein seurausta päihteiden käytöstä. Vuonna 2019 Vankiterveydenhuolto aloittikin hepatiittihoidot, ja hoitopäätöksiä oli tehty vuoden 2020 loppuun mennessä noin 300. Vangit olivat olleet hoitoihin hyvin motivoituneita, eikä keskeytymisiä ollut sattunut lainkaan.

Vangin on ollut vuodesta 1999 alkaen mahdollista päästä määräajaksi ulkopuoliseen laitokseen päihdehuoltoon. Lisäksi vanki voidaan sijoittaa päihdekuntoutuslaitokseen valvotun koevapauden ajaksi. Tällaisia sijoituksia on ollut viime aikoina vain muutamia kymmeniä vuosittain, mutta Rikosseuraamuslaitos tulee vuoden 2021 sakon muuntorangaistus -lakiuudistuksen jälkeen käyttämään mahdollisuutta selvästi useammin.

Onkin nähtävissä suotuisaa kehitystä siinä, että vangin päihdeongelman aiheuttamiin haittoihin keskitytään yhä enemmän ja vankia halutaan painokkaammin auttaa saamaan tilanne hallintaan. Vankeusaika onkin hyvä mahdollisuus tarttua päihdeasioihin eri tavalla kuin vapaalla jalalla. Katso vaikka miten yhteistyö auttaa irti rikoskierteestä. Voit myös lukea tai kuunnella kappaleen nimeltä ”Vankien maailmassa” kirjasta ”Kun isolla kengällä astuu jää iso jälki”. Kerron siinä, millaisia kohtaamisia vankilassa syntyy erityisesti, kun mielenterveys tai päihteet aiheuttavat ongelmia, ja mitä silloin voi tehdä. Ongelmat ovat pääsääntöisesti selvinneet, kun niitä on ratkottu yhdessä ja käytetty kunnioitusta puolin ja toisin. Päihdekierteen tai rikostaustan ei saisi antaa hämätä, vaan aina pitää voida uskoa ihmisen potentiaaliin (Helsingin Sanomat 2020).

Mika Rautanen          
Osastonylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Helsingin Sanomat (2020). Äitinsä eteisessä asuneen miehen tarina jätti jäljen jopa kaiken nähneeseen ehdonalaisvalvojaan. Helsingin Sanomat 28.10.2020.
Lähde saatavilla sähköisesti

Joukamaa M, Aarnio J, Von Gruenewaldt V, Hakamäki S, Hypén K, Lauerma H, Lintonen T, Mattila A, Tyni S, Vartiainen H, Viitanen P & Wuolijoki T (2010) Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. Perustulosraportti. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2010.
Lähde saatavilla sähköisesti

Kivivuori J & Linderborg H (2009) Lyhytaikaisvanki. Tutkimus lyhytaikaisvankien elinoloista, elämänkulusta ja rikollisuudesta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 248, Rikosseuraamusviraston julkaisuja 2/2009.
Lähde saatavilla sähköisesti

Lintonen T, Ostbaum Y, Aarnio J et al. (2012) The changing picture of substance abuse problems among Finnish prisoners. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemology, 47(5): 835-842.

Obstbaum Y, Lintonen T, Aarnio J et al. (2012) Päihdehaittojen laitosmuotoisen kontrollin jakautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin säilön ja vankilan välillä 1985–2006. Yhteiskuntapolitiikka 76(1).
Lähde saatavilla sähköisesti

Pitkänen T, Kaskela T, Tyni S, Tourunen J (2016). Päihdehoitoon hakeutuneiden rikollisuus - Rekisteri- ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus vankeusrangaistukseen tuomituista päihdehoidon asiakkaista. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisusarja 1/2016.
Lähde saatavilla sähköisesti

Tourunen J, Weckroth A & Kaskela T (2012) Prison-based drug treatment in Finland: History, shifts in policy making and current status. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 29(6): 575–588.
Lähde saatavilla sähköisesti

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 3351 - Keskiarvo: 3