Olet täällä

Miehen peliriippuvuus

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen:

BBCode on Käytössä
[img] on Käytössä
[flash] on Poissa käytöstä
[url] on Käytössä
Hymiöt ovat Käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Miehen peliriippuvuus

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Eveliina » 29.8.2021 19:15:46

Heippa!

Mitä teille tässä ketjussa jutelleille kuuluu?
Toivottavasti kesä meni mukavasti ja nyt vähitellen aletaan suuntaamaan katsetta loppuvuoteen.

Täällä menee ihan mukavasti. Pidän loppuvuodesta sekä syksystä ja joulusta, mutta samalla mielessä on myös vähän haikeutta mennyttä kesää ja aikaa kohti. Työllä on omassa elämässäni iso merkitys ja punnitsen siihen liittyviä muutoksia sekä samalla esimerkiksi läheisten elämissä tapahtuu suuria muutoksia.

Huomaan itsessäni sen, että olen nykyään hyvin tietoinen tekemistäni valinnoista ja pyrin tavoittelemaan itseni kannalta hyviä asioita. Puolisoni peliriippuvuus ja sen aiheuttama kriisi ovat muuttaneet monia asioita elämässäni. Koen useimmat muutokset pääasiassa hyvinä, ainakin tällä hetkellä.
Miten peliriippuvuus on vaikuttanut sinun elämääsi?

Aurinkoa tulevaan viikkoon!

-Eveliina

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Eveliina » 20.6.2021 19:36:50

Moikka!

Ihanasti tsempattu tässä ketjussa ja palloteltu hyviä vaihtoehtoja toiminnan suhteen. Kukaan muu kuin suhteessa itse olevat eivät tiedä, mitä kaikkea suhteenne pitää sisällään ja mikä ratkaisu teille sopii.

Meillä elettiin yhdessä vaiheessa hyvin sillä tavoin kuin ytrewq sanoi, kämppiksinä. Ei ollut energiaa (eikä toisella osapuolella kykyä) keskittyä parisuhteeseen ja ylläpitää sitä normaalisti, joten olimme saman katon alla ihan kuin omissa kuplissamme. Minä keskityin omaan hyvinvointiini ja jaksamiseeni ja puolisollani edelleen oli pelit päällä tai taisteli sitä vastaan. Kun puolisoni vihdoin oli valmis työstämään riippuvuuttaan ja kohtaamaan ongelman, alkoi vähitellen myös parisuhde parantua. Tietysti se on vaatinut työtä meiltä molemmilta, että tähän pisteeseen on päästy.

Aurinkoista kesän aikaa kaikille ja ollaan kuulolla!

-Eveliina

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Mävaan » 17.6.2021 22:10:46

Moikka. Aika kurjaan paikkaan miehesi on sinut saanut. Kuten yllä jo sanottukin, niin miehesi on aikuinen ja lopulta vastuussa itse omista päätöksistään, oli riippuvainen tai ei. Tuo toisen syyttäminen omista teoista on ihan tyypillistä touhua riippuvaiselta ja niinkauan kun keksii syyn teoilleen jostain muualta kuin itsestään, hän ei ole valmis lopettamaan. Sinun vikasi tilanne ei millään lailla kuitenkaan ole, tuo retkahdus olisi varmasti tullut ennemmin tai myöhemmin.

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja ytrewq » 9.6.2021 22:00:43

Niinpä eipä sitä toista voi pakottaa haluamaan lopettamaan pelaamista tai ryyppäämistä. Valheita se toinen voi kyllä esittää halusta elää toisenlaista elämää.

Tärkeää on huolehtia omasta jaksamisesta mahdollisesti Lostinthislife saatat tarvita jotain terapiaa tai vastaavaa. Puolison kanssa voi myös elää kuin "kämppiksinä" ja molemmat huolehtii omista asioistaan ja yhdessä huolehditte lapsesta.

Eroaminen ja erilleen muuttaminen saattaa olla myös välttämätön mutta kun en tiedä tilannetta eroamisen suhteen en osaa sanoa mitään.

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Eveliina » 9.6.2021 20:45:42

Moi lostinthislife!

Tosi ikävä kuulla, mihin teillä on taas menty.
Muista, että sä et ole vastuussa aikuisen ihmisen asioista. Vaikka hän on riippuvainen, pitää voida odottaa aikuisen ihmisen hoitavan itse omat laskunsa ja asiansa. Tuo pankkitunnusten ja raha-asioiden hoito voi olla hyvä este pelaamiselle alkuvaiheessa, mutta ei mitenkään ratkaisu ongelmaan. Se ratkaisu pitäisi löytyä puolisosi omasta halusta lopettaa pelaaminen ja alkoholin käyttö, mutta hän ei siihen ilmeisesti vielä pysty.

Miten sinä jaksat? Miten olet huolehtinut omasta hyvinvoinnista?
Älä syytä itseäsi puolisosi tilanteesta. Et todellakaan ole tyhmä etkä syyllinen puolisosi tekoihin. Pidempään kuitenkin teillä meni paremmin ja halusit varmaan uskoa siihen, että hän olisi toipumassa. Se ei ole typerää vaan inhimillistä.
Myös ammattilaisilta oli virhe lopettaa hoitosuhde silloin, kun asiat hieman parantuneet, sillä vointia ylläpitävää hoitoa pitäisi kuitenkin saada jonkin aikaa, että tilanne olisi ollut vakaa.

Riippuvuus tekee ihmiselle tuon valehtelun, syyttelyn ja jopa manipuloinnin. Se ei kuitenkaan siltikään ole sinua kohtaan oikein. Löytyisikö sinusta sen verran vahvuutta, että voisit lähteä lasten kanssa hetkeksi yhteisestä kodista hengähtämään? Saisit tilaa ja etäisyyttä. Tai jos se tuntuu liian isolta askeleelta, yritä hakea itsellesi keskusteluapua tai mene vaikka pariksi yöksi jonkun ystävän luo. Esimerkiksi Pelirajattomalta voi pyytää tukipuhelua alkuun, voit soittaa Peluuriin tai kriisipuhelimeen. Muutoin tuo tilanne ajaa sinut loppuun ja mitä uupuneempi olet, sitä vaikeampi sinun on toipua.
Virtuaalinen halaus sinulle ja kerrohan taas kuulumisia, kun siltä tuntuu 💜!

-Eveliina

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja ytrewq » 8.6.2021 20:38:30

En oikeen osaa kirjottaa mitään sanattomaksi vetää 💔💔💔.

https://radioplay.fi/podcast/selviytyja ... -elamasta/

Tuolta saa hyviä kuunneltavia parin tunnin pätkiä tänään kuuntelin tuon Köpsin tarinan lähisuhdeväkivallasta oli kyllä tunteellinen ja pisti miettimään maailman menoa.

Ja se Köpsin tarina on tuo mikä julkastu 26.2.2018

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Lostinthislife » 8.6.2021 01:22:36

Ihana Eveliina 💞

(En osaa vieläkään kohdistaa viestiä oikealle, joten menkööt näin.)

Teilläkin ollut siellä ihan hirveän rankkaa, kodin myynnit ym. Oot todella sitkeä, kun jaksat ja rohkea, kun kerrot täällä näin avoimesti 💞 tsemppiä!!

Miehellä loppui psyk.hoitosuhde joitakin kuukausia sitten, kokivat parhaaksi, kun mies päässyt niin pitkälle. Alkoholittomia päiviä kertyi lopulta 220. Tuon luvun muistan varmaan ikuisesti. Taas mennään nimittäin.

Syyttelen itseäni, kun annoin miehelle tunnukset, että hoitaa itse laskunsa. Sain niin paljon paskaa niskaan, kun unohdin maksaa niitä helvetin elaskuja ym. Sit luovutin ja annoin ne sille, helvetti, että osaa ihminen olla TYHMÄ!!! No tunnukset olleet häl ehkä muutaman kk:n ja nyt, kun tuli eilen isompi tili et ois päässyt viimein laskuja makselee, ni 600e mennyt paf:ille. :( En oo muistanut tsekkailla niitä peliestoja ja jäähyjä, kolikkopelit vittu rules.

Mies juonut nyt ennen vklää pari pvää ja nyt päivä nro kaksi, kuulemma minä sain hänet pelaamaan, hirveästi syytteli ennen, kuin kömpi sänkyyn nukkumaan ja täällä mä itken, että miksi vitussa olen niin heikko, enkä pääse tästä suhteesta pois.

Mitä tuohon mielialaan tulee, paskempaan suuntaan menty. Joidenkikans oon jutellut, en työterveydessä oo vielä käynyt. Jotenkin sekin todella iso askel, vaikka tietää, että se tekisi oikeesti hyvää. Oon vaan niin sulkeutunut ja "erakoitunut", että hankala soitella esim. Edes hammaslääkäriaikaa tai mitä vaan, jota tarvinnut hoitaa.

Miten kauan yks ihminen jaksaa tätä samaa paskaa. 😭😭😭

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Eveliina » 7.2.2021 17:43:22

Moi lostinthislife!

Tosi hyvä kuulla sinusta ja perheesi kuulumisista.
Hienoa, että puolisosi on viimein hakenut ja vastaanottaa apua riippuvuuksiinsa.
Miten hänen toipumisensa on vaikuttanut sinun mielialaasi ja parisuhteeseenne?
Pystyttekö puhumaan esimerkiksi peloistasi avoimesti?

Tunnistan monia asioita nykyisessä tilanteessasi. Meillä miehen peliriippuvuus johti viime vuonna ulosottoon ja myimme kotimme (en halunnut, että kukaan muu tekee sitä päätöstä puolestani vaan mielummin toimin itse enkä odottele, tuleeko ulosotto karhuamaan asuntoa).
Siinä samassa oli siis puolisoni peliriippuvuuden ”huipentuma”, kodin myynti ja uuden kodin remontointi ja muutto.
Uuvuin totaalisesti tuossa vaiheessa. Olin aiemminkin ollut pari päivää silloin tällöin sairaslomalla henkisen tilanteeni vuoksi, mutta tuolloin en enää jaksanut. Työ oli ollut hyvä tapa saada ajatuksia muualle, mutta tuossa vaiheessa soitin työterveyteen itkien ja kerroin, että en jaksa. Sain kahden viikon sairasloman, jolloin lähinnä nukuin ja olin. Sen jälkeen vointini on ollut tasainen ja olen osannut nauttia työstäkin eri tavalla. Ilman tuota sairaslomaa olisin varmasti toipunut paljon hitaammin, mitä huonommaksi vointini olisi mennyt.

Oletko jutellut esimerkiksi työterveydessä omasta voinnistasi? Suosittelen nyt viimeistään kääntämään huomiota omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Uupuneena kaikki tuntuu vielä paljon pahemmalta.
Sinun ei tarvitse jaksaa hoitaa kaikkea yksin.
Oletko puhunut puolisollesi, miltä sinusta tuntuu? Voitko kysyä häneltä suoraan esimerkiksi pelaamisesta ja kertoa peloistasi? Sinulla on oikeus tuntea katkeruutta ja uupumusta. Niiden tunteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin ja olisi varmasti hyvä päästä purkamaan ajatuksiasi jossain.

Välillä itsellekin tulee edelleen pelko siitä, onko mieheni pelannut tai mitä jos niin tapahtuu taas. Itse yritän hälventää pelkojani puhumalla puolison kanssa avoimesti ja kysymällä sekä tarkastamalla tilitapahtumia, jos siltä tuntuu. Samalla koitan olla itselleni armollinen, että on tosi luonnollista pelätä ja epäillä välillä.
Muista pitää huolta itsestäsi ja olla itsellesi lempeä 💜
-Eveliina

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Lostinthislife » 3.2.2021 21:29:05

Moikka Eveliina ja muutkin!

Pitkä aika viime kirjoituksesta!

Mies haki viimein apua viime vuonna. Säännöllisesti keskustelee psykiatrin kanssa.

En jaksa lukea vanhoja tekstejä, enkä hirveästi omia "haavoja" auki repiä (mietin olenko jo nämä seuraavat asiat sanonut.) :)

Miehellä tosiaan todettiin vakava masennus peli, - ja alkoholiriippuvuus. Sai masennuslääkkeitä, söi alkuun tarkasti, nyttemmin ei ole syönyt. Sai myös antabuksen, ei ole juonut alkoa elokuun jälkeen! 💪 Silti kokoajan on pelko perseestä...

Mutta jos hyvää, niin myös huonoa.

Oma vointi huonontunut. Oon tosi uupunut (oman osansa tekee 1,5v yökukkuja!) Tuntuu, että mun vastuulla kaikki. Jos unohdan maksaa miehen laskuja, saan huutoa siitä, kun ne hänen pankkitunnukset on mun takana, hoitaisi muka itse (ja paskat.)

Käyn kolmivuorotyössä ja se on auttanut jaksamaan, mutta myös vie voimia. Oon niin voimaton, enkä tiedä mitä tehdä. Järki huutaa jäämään sairaslomalle ja lepäämään, mutta toisaalta huutaa pysymään töissä, jotta saadaan laskut maksettua ja saan pidettyä pään kasassa, kun näen muitakin, kuin vain omaa perhettä. Jotenkin sitä on myös helvetin katkeroitunut muille, eikä näe muiden Onnea tai osaa siitä iloita. :(

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Eveliina » 29.11.2020 17:20:48

Moikka, mitä teille kuuluu?

Näistä keskusteluista välittyi kovasti se läheisen loukkaantuminen ja ”järkeilyn yritys”, jotka ovat itsellenikin tuttuja.

Jokaisella on oikeus päättää, missä se oma jaksamisen raja menee ja pitää siitä kiinni.
Usein riippuvainen syyttelee etenkin puolisoa asioista, koska se on ”helpompaa” kuin alkaa etsiä syyllistä katsomalla peiliin.
Olen kuullut monelta toipuneelta pelaajalta sen, että hirveintä kaikessa on se, mitä on aiheuttanut läheisilleen pelaamisella.
Peliriippuvuus on sairaus, jota pelaaja ei pysty hallitsemaan. Vaikka järjellä ajattelisi, että eihän siinä ole mitään hienoa ja aiheuttaa vain lisää murhetta, niin pelaamaan on silti päästävä. Se saattaa myös tapahtua ihan ”automaattisesti”, jolloin riippuvainen ei edes huomaa, että taas pelasi.
Itsekin kuulin monta kertaa tyhjän lupauksen, ettei puolisoni enää pelaa, mutta kuitenkin lähes heti jatkoi pelaamista. Voi olla, että hän uskotteli itselleenkin lopettavansa, mutta oikeasti riippuvuus ei ollut mitenkään hallinnassa vaan se hallitsi puolisoani.

Velkoja ei tosiaan kannata yrittää järjestellä ennen kuin pelaaja on avun piirissä ja toipumassa. Muutoin taloudellisen tilanteen helpottuminen saattaa vain mahdollistaa pelaamisen jatkumisen.

-Eveliina

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Lostinthislifee » 20.12.2019 02:19:06

Hei apua!! Sähläsin jotain, luulin, että oon kirjautuneena, haha! Eli äskeisen viestin kirjoitti lostinthislife, ei ahdistunuanni. Hälle piti suunnata tuo viesti!

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja ahdistunuanni » 20.12.2019 02:16:43

Toivottavasti menee oikein ja oikealle henkilölle.

Se mitä sanoo, on täysin eri mitä tekee. Peliriippuvuudesta ei parane ikinä. Sille täytyy laittaa stoppi. Ja miehesi täytyy haluta sitä myös. Itse pakenisin tästä suhteesta, mutta lapset, omakotitalo, velat ja puolison masennus, alko- ja peliriippuvuudet estää.

Mikäli teillä mahdollista, ota raha-asiat hoitoon. Estä miehen pääsy omalle tililleen, avainlukulistat, kortit, kaikki sulle. Mobiilisovellus poistoon puhelimesta. Annat tietyn määrän rahaa käyttöön esim. päivää kohti. Mikäli ei langat pysy itsellä käsissä, pyydä apua. Itse olen kertonut meidän tilanteen kokonaan äidille sekä veljen vaimolle. Ei tästä muuten selviäisi, tai selviääköhän edes ikinä. Samaa paskaa rataa jatkaa vaan ja vielä ennen joulua uudestaan. Oon niin loppu. :(

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja ytrewq » 21.10.2019 18:57:29

Pelihullun miehen velkoja ei voi mitenkään järjestellä ennen kun selättää sen pelihulluuden. Muuten tulee aina uusia vippejä ja velkoja. Välttämättä miehesi ei edes ymmärrä, mikä ongelma on velaksi pelaamisessa. Maksamalla miehesi velkoja rahoitat hänen pelaamista.

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Jokuvaan » 19.10.2019 19:39:10

Pelihulluus on kyllä yksi pahimmista vitsauksista mitä olla voi. Se vaatii kaikki rahat itseltä ja läheisiltä + vie lopulta terveyden ja tuhoaa ihmissuhteet.

Re: Miehen peliriippuvuus

Viesti Kirjoittaja Pelaajan puoliso » 16.9.2019 23:14:03

Hei!

Mielestäni tilanteesi on siinä mielessä hyvä, että miehesi on myöntänyt, että hänellä on peliongelma ja hän on valmis hakemaan siihen apua. Itse olen kokenut vaikeaksi juuri sen, miten voin luottaa puolisooni enää, kun hän on valehdellut minulle niin monessa asiassa ja jättänyt yhteisiä laskuja maksamatta eikä ole kertonut minulle asiaa. Puolisoni ei myöskään halua hakea apua itselleen ja mielestään hänellä ei mitään peliongelmaa olekaan.

Ylös