Hei kaikki!

Mitä teille kuuluu nyt syksyn tullen?

Jokaiselle sopii erilaiset toimintatavat vastuun ottamisen suhteen.
Itse en ole missään vaiheessa ottanut puolison pankkitunnuksia tai kortteja itselleni. Olen vaatinut käyttöoikeudet puolison tileihin, jotta näen hänen tilitapahtumansa.
Nekin sain tosin vasta sitten, kun jo pari pelikierrettä oli takana.

Etenkin alussa ajattelin, että minun pitäisi hoitaa kaikki. Päädyin kuitenkin lopulta siihen, että en kuormita itseäni vastuulla, joka kuuluu puolisolleni.
Jos hän pelaa siitä huolimatta, että saan sen tietää, niin sitten pelaa.
Sen jälkeen voin sitten tehdä omat ratkaisuni.

Muistakaa, että te ette ole vastuussa siitä, pelaako läheisenne vai ei.
Vain peliriippuvainen itse on siitä vastuussa.

-Eveliina

Hei,

Mitä sinulle tällä hetkellä kuuluu?
Onko asiat lähteneet ratkeamaan mihinkään suuntaan?

Sinulla on ollut jo pidemmän aikaa henkisesti hyvin kuormittava tilanne. Oletko löytänyt mitään kanavia tämän keskustelufoorumin lisäksi oman jaksamisen tueksi?

Yt. Annika

LostInThisLife muista turvata oma selustasi ja toimeentulosi, ettei asunto, auto tai muuta vastaava lähde alta miehesi pelaamisen takia. Tuollainen peluri ei taida lopettaa ennen kun kolahtaa kunnolla pohjaan jos silloinkaan. Jos pelihullu saa kympin rahaa se pelataan, vaikka mikä olisi. Pelihulluus ohittaa nälän tunteen ja muut tarpeet.

Kannattaa varmaan laittaa koneelle ja miehen puhelimeen betblocker, Netnanny tai joku muu vastaava esto-ohjelma.

Varoituksena ärrältä ja k-kaupasta voi ostaa Paysafecardeja vaikka käteisellä, joilla voi pelata nettikasinoilla pankkitilille "jälkiä" jättämättä.

Voi ei mikä tilanne

Oletko hakenut itsellesi apua? Auttaisiko, jos edes joku kuuntelisi? Itse soitin Peluuriin kun puolison pelaaminen selvisi, ja jo puhuessa ääneen sain itse koottua ajatuksia. Ei se tosin mikään vertaistukikanava ole, ja henkisesti on itselleni ollut vaikeaa, kun tämän asian kanssa on jäänyt ihan yksin.

Tuossa yllä Jokuvaan kirjoittikin jo hyvin: miehesi kaikki raha-asiat hoitoosi ja tilannekatsaus peliveloista. Ilmeisesti sinulla on pääsy miehesi tilille? Sieltä kun lataa exceliin tilitiedot niin pitkältä aikaa kun saa, niin voi helposti katsoa, kuinka paljon tietyille kasinoille on syydetty.

Puolisollani on aivan helvetisti pelivelkaa, ja ennen kuin suostuin auttamaan, niin vaadin saada nähdä kaikkien hänen tiliensä tapahtumat, jotta pystyin itse tekemään tilannekatsauksen. Puheeseen peliriippuvaisen kohdalla ei voi valitettavasti luottaa, numerot tiliotteella kertoivat paremmin. En tiedä, olisiko pelisivustoiltakin saanut jotain historiaa näkyviin, sieltä olisi varmaan paljastunut koko totuus. Meidän kohdalla niiden kaivelu on myöhäistä, kun tilitietojen perusteella suosituimpiin paikkoihin on pyydetty estot.

Ja sekin vielä, että vaikka raha-asiat selviäisivät, niin se ei poista sitä tosiasiaa, että toinen on salaillut ja valehdellut, enpä tiedä kuinka kauan aikaa menee, että saa luottamuksen takaisin. Että vaikka puolisolla olisi oikeasti huonompi päivä ja ärtymystä, se ei välittömästi nostasi niskavilloja pystyyn ja päähän hakkaamaan ajatusta: "Onkohan se pelannut?".

Paljon voimia tilanteeseesi!

Oikeasti miehesi pelit loppuu vasta sitten kun hän itse sen tajuaa ja haluaa lopettaa. Viesteistä päätellen se hetki ei ole vielä lähelläkään.
Herääminen saattaa tulla jos otat eron ja muutat pois, silloin miehesi saattaa tosissaan tajuta asioiden laidan. Ei tosin välttämättä silloinkaan.

Ota miehesi kaikki raha-asiat hoitoon. Annat korkeintaan vähän käteistä viikottain. Tosin se käteinenkin menee varmaan kaupassa rahapeliautomaatteihin. Tarkista miehesi verkkopankkia päivittäin. Se pankkikortti pois myös.
Pelihullu keksii kyllä konsteja pelata jos on jotain työkaluja käytössä

Vähän tyhmäähän se on aikuista ihmistä kaitsea kuin lasta, mutta en näe mitään muutakaan mahdollisuutta tuossa enää.
Sinuna selvittäisin myös mahdollisia tulevia pelivelkoja, sieltä voi jysähtää pian pommi
Pelihullu pystyy aika pitkään ottamaan lainaa ja vippiä sieltä täältä, tälläkin palstalla on runsaasti esimerkkejä siitä miten on saatu lainoilla ja vipeillä +100k velkoja nopeasti aikaiseksi.

Monesti se erokin on ainut oikea ratkaisu. Jokaisen omia päätöksiä miten sen yhden ainoan elämänsä elää.
Lapset kyllä sopeutuu tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Miehen äiti ei kuvioissa vuosi kymmeniin, isä kuollut ja sisko lähinnä kiristää ja uhkailee (heillä yhteistä omaisuutta, jonka sisko haluaa myydä, mutta mies ei.) Tätä meinasin, ettei miehelläni ole muita, kuin me. Ikävä kyllä.

Samana iltana, kun jäi viimeksi pelaamisesta "kiinni", niin en ensimmäistä kertaa huutanut. Vaadin itselleni hänen mobiilipankin salasanan (ja tunnuslukusovelluksen) samalla otin luottokortin pois ja jätin tilalle pankkikortin vaan. Laitettiin peliestot pelikoneille ym. Tätä ennen seisoin kauan miehen vieressä tietokoneen luona, vaikka mies mulle huusi ja oli todella kiukkuinen ja ärtynyt.

Nyt viimeksi pelannut 30.12. Vai onkohan niitä muitakin keinoja pelata, kuin pankkitililtä?...

Miehellä ensimmäinen psykologikäynti myös takanapäin ja masennuslääkkeitä syönyt reilu viikon. Luotto silti nollassa ja toivoa paremmasta ei enää ole ollut pitkään aikaan. Mies mulle vakuuttelee, että varmaan puoli vuotta, niin alkaisi olemaan raiteillaan ja pää kunnossa, niin yritettäisiin saada raha-asiat kuntoon... En usko.

Luulin myös, että miehen pelihistoriassa puhutaan kymmenistä tuhansista. Puhutaankin sadoista tuhansista! Luojan kiitos kaikki ei kuitenkaan meidän yhdessäolon aikana!

En ole varma, oletko tänne kirjoitellut tai olenko kenties jo keskustellut kanssasi, päivät menee niin sumussa, etenkin silloin, kun tänne tultava ajatuksia purkamaan. Millainen teillä tilanne? Asunto? Lapsia? Kauan yhdessä? Ym?

Tää on kyllä yhtä helvettiä. Paljon jaksamista sinne, mitä päätätkin tehdä!

Aika hurja tilanne teillä päällä, oletko päässyt itse keskustelemaan jonkun ammattilaisen kanssa? Ja minä ehkä kertoisin puolisosi vanhemmille/sisaruksille, he voisivat ottaa ns.kopin jos päätät lähteä, koska lapsi myös kärsii varmaan tilanteesta sinun lisäksi.
Tuo lähteminen olisi itselläänkin nyt parhain vaihtoehto, mutta kun voisi vain rakkauden napsauttaa pois päältä, tai jo se, että oma puolisoni olisi paha ihminen.. Tsemppiä ja muista puhua ja päästää paha olo ulos. Itse nimittäin itken nyt lähes päivittäin kun mietin miten haluan itse tätä elämää jatkaa, toisen holjoojana vai itsenäisenä ja päästää toinenkin pälkähästä, ettei hänen tarvitsisi valehdella eikä olla vastuussa minulle mistään..

Moikka.

Olen tänne aiemminkin kirjoittanut mieheni peliriippuvuudesta. Oon ihan rikki. Tuntuu, ku mua ois petetty ja sen jälkeen poljettu maahan. Tuntuu ettei jaksais enää edes hengittää.

Mies on siis pelannut jo ennen meidän suhdetta (yhdessä reilu 7v.) En edes tiedä, kuinka isoja summia on menettänyt, meidän aikana puhutaan kai kymmenistä tuhansista.

Olen uhannut jättää jo kaksi kertaa. Toisella kerralla mies jätti jo kutakuinkin hyvästit. On sanonut, ettei hällä ole muita, kuin me ja jos me täältä lähdetään, ei hällä ole syytä elää. Eli toisinsanoen, jos lähdettäisiin lapsienkanssa ja mies esim. tappaisi itsensä, miten voisin sen jälkeen elää?

Ja jottei tässä kaikki. Mies suostui tässä taannoin hakemaan apua. Kävi terveyskeskuksessa sairaanhoitajan vastaanotolla, myöhemmin lääkärillä ja sai lääkkeet masennukseen. Huomenna olisi ensimmäinen psykologin aika. Tulossa olisi myös verikokeet sekä EKG, jotta saisi Antabuksen. Kyllä. Luitte oikein. Miehelläni on peliriippuvuuden lisäksi vakava masennus ja alkoholiongelma.

Olen kertonut tästä pintapuolisesti ystävälleni ja äidille. Minun veljen avovaimo tietää kaiken. Mutta enää en vaan kehtaa mitään sanoa, mun kysellään miten menee, vastaan "ihan hyvin, päivä kerrallaan." vaikkei se ole totta. Tää elämä on tällä hetkellä yksi henkinen helvetti, eikä tätä soisi edes pahimmalle vihamiehellekään.

Ollaan puhuttu, että mun pitäisi ottaa kaikki kortit sun muut pois ja sovittiin, että ottaisin. Se vain jotenkin jäi. Tässä on niin paljon kaikkea lasten ja heidän "ongelmiensa" lisäksi.

Tänään mies kävi kaupassa. Palautti tölkit ja annoin hiluja, jotta voisi tuoda ruokaa. Sanoi, että hänellä ei ole rahaa enempää.

Myöhemmin kävi uudestaan kaupassa ja nyt hänellä olikin. "Voitti pelikoneesta 9e." En tietenkään luottanut, vaan tutkin hänen tilin. Lisää vippejä. Ja eikun paf:ille pelaamaan.

Tuntuu etten jaksaisi enää kannatella tätä uppoavaa laivaa. Tiedän, ettei kellään ole meidän tilanteeseen oikeaa vastausta, mutta ei kai niitä ole vääriäkään. Kaipaan tällä hetkellä vaan ohjetta, että mitä voi tehdä, kun ei luota toiseen, eikä jaksa enää. *itkua*. Mikäli ei olisi uhannut itsemurhalla, oltaisiin jo varmaan vähintään asumuserossa.

(Meillä kaksi lasta, yhteinen omakotitalo, peltoja ja metsää + helvetisti velkaa.)