Moikka teille!

Mitä teille kuuluu?

Jos puoliso ei ole valmis hakemaan apua eikä myönnä ongelmaa, niin silloin puhutaan ”sairauden tunnottomuudesta”. Kukaan muu ei voi peliriippuvaista auttaa kuin hän itse itseään. Tukena läheinen voi olla, mutta avustakaan ei ole mitään hyötyä, jos ei ole motivaatiota muutokseen ja pelaamattomaan elämään.

Meillä puolisoni aluksi kyllä vaikutti myöntävän ongelman, mutta aika pian se kuitenkin lakaistiin maton alle ja puolisoni vaikutti hakevan apua vain minun vuokseni.
Tällainen ”kierros” meillä käytiin pari kertaa läpi huonolla lopputuloksella. Itse sitä aina jaksoi uskoa ja luottaa, että kyllä se tällä kertaa loppuu.

Ei kuitenkaan loppunut kuin vasta sitten, kun puolisoni hakeutui vertaisryhmään ja terapiaan ja minä sain käyttöoikeudet hänen pankkitileihin. Senkin jälkeen hän kerran repsahti pelaamaan käteisellä.

Jokaisella pelaajalla on oma toipumispolkunsa, johon kuuluu erilaisia vaiheita.
Riippuvuus on ongelma, vaikkei se välttämättä aiheuttaisi velkaantumistakaan.

Muistakaa pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja miettiä sitä, pysyttekö suhteissa ”oikeista syistä”. Vain itse tiedätte, milloin raja tulee vastaan.

Kaikkea hyvää tulevalle vuodelle!

-Eveliina

Tuntuu ihan kamalalta kuulla kun tätä samaa riippuvuutta on niin usealla taholla.En pysty jatkamaan tässä suhteessa,valhetta valheen perään,pelaamista pelaamisen perään ja velkaa velan perään. Meillä tämä on jo niin vaikealls tasolla eikä miehelläni ole mitään aikomusta edes yrittää parantua ja selviytä vaikka kuinka tukisin ja auttaisin.
Toivon koko sydämestäni että saatte asiat järjestymään ja miehesi pääsee irti pelaamisen otteesta.Luottamus tulee ajan kanssa takaisin ja kun on halu pelastaa suhde ja kaikki yhteinen niin hyvällä mallilla teillä on asiat. Lämmin ajatus teille ja voimia,kaikki järjestyy. Minä yritän koota elämän sirpaleet kasaan ja jatkaa ja löytää elämästä positiivisia asioita.Kiitos kun jaoit kokemuksen,hyvää jatkoa❤

Sain itse tietää avopuolisoni peliriippuvuudesta/veloista vasta kuukausi sitten ja itsellä myös tunteet yhtä vuoristorataa. Puolisoni on kyllä jo hakenut apua ja yrittää kaikkensa että suhteemme säilyisi, itse olen ihan puhki enkä tiedä enää yhtään mitä elämältäni haluan. Meillä yksi yhteinen vasta kaksi vuotta täyttävä lapsi jonka vuoksi ero tuntuisi kyllä ihan hirveältä. En vain tiedä pystynkö enää luottamaan toiseen. Mielestäni sinun ei kannata jäädä suhteeseen ellei miehesi myönnä ongelmaa ja hae apua heti. Puolisollani velkaa yhteensä yli 30t ja se on jo minusta ihan liika, miehelläsi vielä huomattavasti paljon enemmän, miten teidän tulevaisuus on tattu esim taloudellisten asioiden puolesta? Kuulostaa tosi hurjalta.

Aviomieheni pelaa rahapelejä netissä,asia tuli ilmi tammikuussa 2018.Hän oli alkanut pelaamaan joulukuussa 2017 ja nyt rahaa pelaamiseen on mennyt n.150 000e,summa on jöätävä.Jatkuva valehtelu ja vähättely asiasta on vienyt pohjan elämästäni. Mieheni ei koe olevansa riippuvainen,syyt pelaamiseen löytyvät aina muualta.Kunpa saisin voimia lähteä omilleni,elämäntilanne ei sitä tässä kohtaa sallisi,mutta hulluksi tässä tulee.Hei kaikki siellä,tarvitsen kipeästi tukea ja apuanne.Kiitos etukäteen