Olen tässä itsekseni pohtinut onko minussa jotain vikaa, kun välillä naurattaa menneitä surkuhupaisia tilanteita muistellessa. Sitten samantien perään tulee häpeä siitä naurusta, kun kyse on kumppanin sairaudesta eikä mistään vitsistä.
Tätä ketjua pystyi lukemaan hyvällä mielellä ja osittain antamaan itselleen anteeksi ne kerrat kun on huvittunut hetkeksi jostain muistosta. Kai se vaan on niin tragikoomista sitten tavallaan.

Paljon oli tuttuja lauseita lueteltuna jo.
Pari vuotta sitten joulupäivänä heräsin siihen, kun kumppani aukaisi skumppapullon. Siis pullon, jonka minä olin saanut juuri edellisenä päivänä lahjaksi. Hän kiskoi koko pullon siinä aamu seiskalta ja syy tälle oli se, että "ei ollut enää mitään muutakaan juotavaa jäljellä ja kauppa aukeaa vasta klo 9." Ihan järkeenkäypää siis. Kun kerroin olevani pettynyt, sillä pullo oli minun eikä hän edes vaivautunut kysymään saako avata sen, niin hänen selityksensä oli se, ettei hän halunnut herättää minua kun olin niin väsynyt. Mukavaa kun ottaa niin hyvin huomioon.

Anteeksi mutta tämä nauratti :” koska olen hieman ylipainoinen läski, jolla on vähintään ahmimishäiriö, sokerikoukku ja mielenterveysongelmia. Olen myös frigidi lehmä koska en halua petipuuhia haisevan, lihavan, likaisen ja ilkeän humalaisen kanssa. ” Minä olen samansuuntaista juttua kuullut monet kerrat 🤣

Tuttuja selityksiä. Aikalailla jokaisen olen itse kuullut 16-vuoden aikana. Tässä muutama ikivihreä oman juoppomiehen suusta:

”Kyllä se kuule on sulla se ongelma”

”Mä lopetan heti kun haluan, en vaan halua koska kalja on hyvää”

”Alkoholistit juo viinaa, ei kaljaa. Kalja on niin mietoa ettei se aiheuta alkoholismia”

”Kalja on mun lääkettä hei, et sä nyt tajua. Mä tartten kaljan koska en kestä ahdistuneisuutta / väsymystä / krapulaa / lasten ääniä / ruoan tuoksua / sun ärsyttävää ääntä / sun marinaa / seksittömyyttä / uniongelmia / flunssaa jne.

Syitä juoda itsensä ympikänniin kaljalla on myös onnistuminen töissä, sisko sai lapsen, kaverilla on murheita, lottovoitto, joulu, juhannus, synttärit, lapsen kevätjuhla, nimipäivä yms.

Olen kuullut olevani syy miehen juomiseen, olen kylmä, ilkeä enkä välitä hänestä kun kysyn montako olet jo juonut.

Emme ole 16-vuoden aikana tehneet yhdessä oikeastaan muuta kuin lapsen. Emme käyneet leffassa, ei edes treffeillä, ei laivalla, ei mökillä eikä lomalla. Kotona ollaan ja painetaan töitä. Kavereiden kanssa olen tehnyt muutaman ulkomaanmatkan ja vienyt lapsen hoitoon tuttuun ja turvalliseen mummilaan, koska mies ei pysty huolehtimaan edes itsestään.

Minulla ei miehen mielestä ole myöskään varaa häntä kritisoida tai pyytää vähentämään kaljan juomista (juo noin 30-50 tölkkiä vuorokaudessa ja osa on pinttejä), koska olen hieman ylipainoinen läski, jolla on vähintään ahmimishäiriö, sokerikoukku ja mielenterveysongelmia. Olen myös frigidi lehmä koska en halua petipuuhia haisevan, lihavan, likaisen ja ilkeän humalaisen kanssa.

Ero vireillä ja kantapäät lähtevät nyt eri suuntiin.

Onko tämä selitys vai totuus? Lukija sen päättäköön.
Kävin kesällä 2017 päihde- ja mielenterveysklinikalla. Olin suunnitellut suuressa vihassani kaikenlaisia pahoja asioita jo useita kuukausia. Pitkällisen keskustelun jälkeen poistuin odotusaulaan. Viha sisälläni kasvoi ja purkautui viimein. Käännyin ympäri ja huusin hoitajalle:
"En minä hyväksy vääryyttä, vaikka sitä itse teenkin."

Joskus ihminen sanoo totuuden niin kuin se on.
---

Juotuani vuosikymmenen pari, olin onnistunut raitistumaan puoleksi vuodeksi. Kaikki alkoi olla elämässä ihan hyvin.
Erään saunaillan aikana päätin ottaa yhden oluen.
" No voinhan minä tietysti yhden ottaa."
Pitkä oli tuo olut.
Kului kuusi vuotta ennen kuin jälleen raitistuin.

Putkis

"Joo, ja ihan milloin vain voisin lopettaa.
"Siis kyllähän minä pystyn olemaan juomatta, nytkin on mennyt monta viikkoa, eikä ole ollut mitään ongelmaa"
"Mieti nyt sitä (yhtä kaveria), se juo paljon enemmän"

Voi nää on hyviä!

Miehen oli pakko hakea pullo kirkasta ettei vain lapsen mahatauti tartu. Ja tietysti sitä piti juoda riittävästi että varmasti mahdolliset pöpöt kuolee!

Naapurin kanssa jutustellessa on tietysti kohteliasta itsekin juomaa ottaa, noin niinkuin seuraksi. Eikä voi kieltäytyä jos toinen tarjoaa, sehän on loukkaavaa.

Antabusta hän ei voi käyttää, koska ei halua pilata terveyttään kaikenmaailman myrkyillä.

"Tykkään vaan sen mausta"
"Vituttaa tää peli"
"Se vaan anto nää mulle"
"Tarviin motivaatiobissen"
"Tää Työkkärin juttu on nii ärsyttävä täyttää"
"Tarvii pari saunabisseä"
"Oli jäljellä vielä nää pari"
"Ettei huomiselle jää ni voi sit olla juomatta"

Parhaat äidiltäni
Juon koska...
-sairastan keuhkosyöpää
-lääkitsen sydänvikaa
-sairastan luusyöpää
-3kk elinaikaa
-teen kuolemaa

En ole kännissä vaan...
-en ole ottanut mitään 3 kuukauteen tämä on aivoinfrakti
-olen menettänyt kuuloni
-olen puoliksi sokea
-olen ollut 3 päivää tajuttona ( 3 selvästi lempiluku)

Rahat on loppu koska...
- joku varasti lompakon ja palautti sen
- pankkitili kaapattu
-pankki hävittänyt rahat
-joku käynyt kämpässä

Näitähän riittää 😆

Toisaalta olisi kiinnostavaa pohtia myös puolisoiden parhaat selitykset, miksei voi erota siitä alkoholistista..
"Lasten takia" on varmaan yleisin, vaikka lapset kyllä kärsivät aina alkoholistiperheessä ilmapiiristä, molempien vanhempien mielialoista, riitelystä ja saavat helvetin huonon parisuhdemallin.
Toinen suosittu on se, "ettei se mies pärjää ilman minua"

Juoopojen selityksetkin kyllä on aika hupaisia. Meillä yleisin syy juoda oli "stressi".. ja sitähän riitti oli sitten töissä tai työttömänä, lomalla, arkena.. oli rahaa tai rahapula... kotityöt.. joulu.. viinasta riitelykin aiheutti stressiä, johon piti juoda lisää..

Ja yks on myös, kun on sössitty lupaukset, ja henkinen morkkis painaa... "en oo nyt juomassakaan yhtään mitään".. niin no joo et nyt, mut oisko jotai lupauksia sit tarjolla jotka voi sössiä ennemmin tai myöhemmin...

On kamala hirnua täällä näille jutuille, mutten mahda itselleni mitään. Niin tuttuja juttuja, ja niin naurettavia, et mietin useinki, et kuinka tyhmänä mua pidetään, vai uskooko se omiin juttuihinsa.

Ajattelin ottaa yhden oluen tänään=kohta seisoo silmät päässä

On silminnähden humalassa, ja sanoo ottaneesa muutaman.
Kerroin lopulta, et muutama on alkoholistille ominainen tapa ilmaista paljo on juonu ku ei voi olla rehellinen, ja yhden tai kahden sanominen ei menis läpi. Suutahti ja vaihto puheenaiheen, kerto sit miten on raskasta ku puhelin soi kokoajan, oli katsonu et 60 puhelua yhden päivän aikana, sanoin et no sille kyllä pitää tehdä jotain, et eihä kukaan jaksa jos kokoajan puhelin soi.. ei haitannukkaa sit kuitenkaa, ku ne mun puhelut, äänensävy joita soitin kerran pari päivässä, ku oikeesti tarvitsin apua johonki ja oli semmosia tilanteita, että olin hermostunu ku en osannu jotain tehdä ja mietin että onko mies jo tulossa kotiin, et tulisi auttamaan. Sit mä olin outo ku en sen koommin soitellu...

Mul on suht uus suhde, 2v. Oon alkanu kypsyy tohon tissutteluun. Oon yöt töissä ni en tienny kuin paljo menee iltasin. Mut joo:
Nukuin huonosti, päätä särkee, ajelin pitkän pyörälenkin(oli baarissa), verensokeri on ihmeen korkee aamusin se ei johdu juomisesta. Eilen oli ilman viinaa koko päivän ja illan! Aamulla hajos pyörä, sekös vitutti. Korjaamiseen meni kauan ja piti käydä tunnin koeajolla kl 23. Ehdotin äkkilähtöö lomalle. Joo jos ois se ylimääränen kolmesataa euroo. Sanoin että se on vajaan kahenviikon viinat. Ei sanonu mitään. Lähen yksin lomalle.

Hehee, hauskoja juttuja on.
Tuo väsymys on usein selityksenä kun kyselee oletko juonut. Ja päälle litania mitä on tehnyt. Tässä oli käynyt labroissa ja kertoi, että niissä tulokset näytti nollaa joten miten hän on voinut juoda. Lienee mies vissiin puhallutettu jossakin.
Ja kuppilassa kävi ja tuli tukka sekaisin sieltä. Selityksenä, että ei hän olisi juonut kuin yhden vaan, mutta kun tuttu oli voittanut rahaa jossain ja väkisellä pakotti istumaan ja juomaan. Oli kuulemma oikein olkapäästä ottanut ja istuttanut pöytään.
Näitähän selityksiä riittää. Kun on niin elämä raskasta ja akka nalkuttaa.

Luin tämän ketjun vasta nyt ja nauroin välillä vedet silmissä (joo, ei saa nauraa ja on vakava asia eikä ole vitsailun aihe etc etc) mutta nauroin silti.

Tämä ei nyt ole juomisen selittelyä, mutta sinne päin. Monta kertaa, kun olen mieheltä kysynyt milloin meinasi lopettaa juomisen, sanoo vakavalla naamalla, että "just lopetin" tai "en nytkään juo". Tällä tarkoittaa sitä, että juuri puoli minuuttia sitten laski tyhjän oluttölkin kädestään, eikä ole vielä ehtinyt avata uutta.

Mietin tätä näille asioille nauramista. Ei minuakaan naurata ne juoppovitsit, joita kahvipöydissä kertovat ihmiset, joilla ei ole mitään omakohtaista kokemusta alkoholistin kanssa elämisestä. En itsekään harrasta mitään juoppovitsejä, mutta ei näille oman elämän tapauksille voi joskus muuta kuin nauraa. Se on vähän niin kuin ylipainoiset ihmiset vitsailevat joskus keskenään omista ja toisen "läskeistä", mutta itselle ei (normaalipainoisena) tulisi mieleenkään mennä vitsailemaan samasta asiasta ylipainoiselle.

Plinkissä on menossa hyviä keskusteluja ja haluaisin kovasti osallistua, mutta töissä hirveä ryysis..

Kun näin maininnan siitä, että vähän kotitöitä tehtyään, alkkis palkitsee itsensä kaljalla, tuli mieleeni tämä ketju, ja kaivoin sen esiin .. joskus voi virkistää, kun voi vähän nauraa. Ongelma ei poistu, tokikaan, mutta ajatus katkeaa, kun nauruun ratkeaa

Pidetään huolta itsestämme, ja omasta mielenterveydestämme