Kiitos äidit viesteistä, ne lämmittää mieltä.

Tytär ei halunnut lähteä kuntoutukseen vielä. Uskoo pystyvänsä olemaan kuivilla, Nuoriso-psykiatrian käyntien ja NA kokousten kanssa. Myös mieltä tasaava lääkitys, kun aloitettiin kolme viikkoa sitten toivottavasti auttaa. Nyt ollut tänään 12pv ilman mitään. Tänään tuli lähtö katkolta, kun niin paljon tulijoita. Asunto asia nyt auki, tiistaina palaveri kotikunnassaan jos olisi mahdollisuus saada tukiasuntoa. Muuten asuntoa todella vaikea saada luottotietojen menetyksen vuoksi, ilman työpaikkaa ja koulupaikkaa..huoh. Nyt ajatteli hakea Nuotti valmennukseen, jos sekin tukisi päihteettömyyttä ja toisi päiviin menoa. Tärkeää olisi nyt saada päiviin tukevaa toimintaa ettei vanhat tavat nostaisi päätään.

Vielä tutkimukset nupolla kesken, seuloja pitää antaa ja vasta sitten voi mahdollisesti saada kelan tukemaa psykoterapiaa. Sen hän ehdottomasti tarvitsisi. Hän nähnyt ja kokenut 2 vuoden aikana niin paljon, että tarvitsee terapian niiden asioiden kanssa elääkseen.

Itse kyselin omasta kunnastani jos ottaisimme tyttären kotiin kirjoille, auttaisivatko he asunnon hankinnassa. Hän kertoi, että mikäli tyttären ottaisimme kotiin olisi tyttären kotikunnan tehtävä lastensuojeluilmoitus muista lapsistamme, koska tiedossa tyttären päihderiippuvuus. Nyt tytär meillä siihen asti epävirallisesti, että saa oman asunnon, posti restante osoite omassa vanhassa kotikunnassaan. Tietysti meillä päihteettömyys vaatimus ja tytär tietää sen. Me tuemme kaikin keinoin, mutta alaikäiset lapset suojeltava.

Täytyy myöntää, että jännittää. Toimeentulotukea juuri tullut, perjantai..oikeasti jännittää todella paljon. Lisäksi pelkään, että jos ratkeaa niin kuinka nopeasti toleranssit laskee eli jos ottaakin liikaa.

Yritän ajatella positiivisesti ja uskoa tähän hetkeen ja pitää siitä kynsin hampain kiinni. Ajattelin sitäkin jos oikeasti päihteistä pääsisi kuinka kauan päihdestatus häntä seuraisi.

äitikojapysyyvierellä, hienoa pidän peukkuja, että matka onnistuu. Viimeksikin se onnistui ja saitte paljon puhuttua. Tyttärelläni myös adhd ja sanoi, että tarvitsee siihen kyllä lääkityksen. Psykiatri viimeksi sanoi, että siihen on myös lääke joka ei tätä amfetamiini pohjaista, mutta se ilmeisesti kallista. Sitä nyt ajatteli kuitenkin ehdottaa. Lääkkeet olemme luvanneet maksaa, viralliset. Jospa tyttäresikin uskaltaisi luottaa lääkärin määräämään lääkitykseen eikä tarvitsisi noita laittomia versioita. Kuten sanoit eihän näitä tiedä, nyt näyttää hyvältä ja seuraavassa hetkessä voi niinsanotusti paska lentää tuulettimeen ja pakka taas leväällään.

Järkyttynyt äiti58, kiitos tiedoista. Kuten kirjoitin tytär ei vielä koe tarvitsevansa kuntoutusta. Näillä siis mennään, valitettavasti. Sanoi kyllä itse, että mikäli nyt retkahtaa menee takaisin katkolle ja siitä kuntoutukseen. Ehkä se on osa tätä tervehtymistä, harvahan kerrasta irti pääsee ja tosiaan tuo 2vk jakso ei vielä muuta kuin poista lääkkeet elimistöstä, sittenhän se työ vasta alkaa. Olen niin pahoillani poikasi puolesta, miten hän nyt voi? Entä sinä?

Tyttäreni on laittanut minut lähiomaisekseen joka paikkaan, nupolla lupa kertoa minulle asiat ja olen aina lääkärikäynneilä mukana. Kun tytär minun kanssa samaa mieltä saan varmasti asioita hoitaa, mutta on luonteeltaan ollut aina sellainen minä pärjään kyllä..vaikkei aina pärjääkään. Lähetin hänelle artikkelin tytöstä, joka päässyt elämässä nyt eteenpäin, päihdekierteen ja asunnottomuuden jälkeen. Vastasi, että hän luki sen, mutta pyysi etten liikaa etsi tietoa ja murehdi, että hän yrittää nyt hoitaa asioita.

Lähetän enkeleitä kaikkien meidän nuorille ja voimaa teille ihanat äidit.

Tirppana

Tirppana, aivan mahtava juttu että tyttö meni katkolle.

Meillä katkolta sanottiin että huumeiden kanssa heillä tapana kirjata heti 3 viikoksi.
Ja sitten ehdottomasti hakemaan sieltä suoraan katkon kuntoutuspuolelle tai johonkin toiseen kuntoutusyksikköön.

Niihin saa tosiaan maksusitoomuksia.

Meillä näyttäisi nyt että matka onnistuisi 🙏 toki aina voi käydä mitä vaan, kuten tiedätte.

Tyttö on nyt ottanut subun kaveriksi ADHD lääkettä suoneen.
Medikinettiä. On kuulemma apteekki piriä.

Mikä tyhmintä niin sanoo ettei saa siitä mitään nousuja mutta saa toimintakyvyn ja aivot toimii kunnolla.

Kuitenkin me nähdään se vaikutus persoonan pienenä muutoksena ja on kuin vähän humalassa.

Uskon että tuo ADHD lääke varmasti olisi hyvä ja avuksi mutta oikein käytettynä.
Jos nyt jo auttaa asioihin tarttumiseen ja ajatteluun.

Nyt kun tyttö ei ole oma itsensä niin en näe järkeväksi edes koittaa puhua.
Toivottavasti saadaan hyviä keskusteluja kun pää selviää matkalla.

Puhuu nyt keväällä muutosta omaan asuntoon. Sanoin että jos vaan olet kunnossa.
Sanoi että vaikkei olisi.
Muutti tosiaan kotiiin kun yksin ei pärjännyt. Liian sekaisin.

Silloin oli vielä kaikenlaisia pelkotiloja, dissososaatio oireita yms.

Kaikki nuo on lähtenyt. Mutta ei siinä kauaa mene kun amfetamiinilla ja rauhoittavilla saa kaikki oireet takaisin.

Mutta toivottasti ei mennä sinne asti ja tää matka saisi muuttamaan suuntaa.

Terapeutti ajattelee että siellä on joku turvallisuuden tunne joka tulee rauhoittavista mihin pakenee.
Eli se juurisyy pitäisi parantua.

Vielä ollut avoin terapiaa kohtaan. Toivottavasti se etenee.

No mutta toivottavasti tyttäresi saa kuntoutuspaikan.

Eletään päivä kerrallaan ja uskotaan parempaan ❤️

Hei Tirppana, en tiedä missä päin asut. KeuSoten alueella poikani sai kiirepäätöksellä Mipä.sta 3kk majsusitoomuksen SANAS päihdeklinikalle Kirkkonummelle. Tietoihin oli jopa kirjattu, että jos tarve, saa heti perään jatkaa! Ikävä kyllä suoraan sairaalasta kun kuljettivat Kirkkonummelle, oli sisällä pari tuntia ja soitti " huume kaverinsa" hakemaan pois sieltä! Nyt vuosi myöhemmin makaa yliannostuksen vuoksi sairaalassa. Onko sinulla valtakirjaa hoitaa tyttäresi terveysasioita? Uskoisin että ihan käsin kirjoitettu jossa sodut, kelpaisi jos sinulla olisi mahdollisuus käydä Mipä.ssa juttelemassa. On törkeää kun niin iso askel otettu, että mennyt katkolle jos häntä ei hoideta kuntoon. Se kuntoutus ei tapahdu muutamassa viikossa. Yksi tuttavan poika oli juuri 3kk hoidossa. Maksusitoomus pitää saada Mipä lääkäriltä. Voimia sinne!

Heippa äidit

Meillä kerrankin valoa tunnelin päässä . Tytär erosi poikaystävästään ja olisi jäänyt asunnottomaksi. Tuli kotiin yöksi ja järjesti itselleen viikko sitten maanantaina katkopaikan ja pääsi samana päivänä sisään. Nyt ollut siellä yli viikon. Siellä saa olla vain kaksi viikkoa ja nyt hällä murhe, kun ei asuntoa. Asiat niin sekaisin ja luottotiedot menneet, tietää ettei ole ykkös vaihtoehto vuokralaiseksi. Itseä harmittaa, kun soittelee nyt moneen paikkaan ja aina siirretään seuraavaan numeroon. Mitä järkeä katkosta on jos ihmisen pitäisi kotiutua kadulle. Kuka siellä selvänä pysyisi. Tottakai kotiin voi tulla, mutta meillä ei hänelle omaa huonetta ja kyllä 19-vuotias jo sellaisen tarvii. Kuten sanottu, käy jatkossa kuinka vaan nyt olen onnellinen. Retkahduksen sattuessa tiedän hänen osaavan hakeutua hoitoon.

Teillä molemmilla nyt rankat kokemukset ja niistä yli pääseminen vie parhaassakin tapauksessa aikaa. Me äidit olemme kuitenkin sitkeitä, ei muuta kuin leuka pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä..lopulta myös onnistumisia.
Järkyttynyt äiti 58, toivon pojallesi pikaista paranemista ja ettei pysyviä jälkiä jäisi. Ehkä tulee myös toivo hoitoon hakeutumisesta.
Äitijokapysyyvierellä, toivon sydämestäni, että pääsette matkalle ja että rahojen vieminen ja rauhoittavien vetäminen oli viimeinen pohja. Tyttäresikin ehkä huomasi pettymyksesi tilanteeseen. Emme voi, kun toivoa. Pitäkää huolta itsestänne, halauksia.

Tirppana

Täällä tuli shokki viikonloppuna, poika oli vetänyt yliannostukset yksinään asunnollasn . Onneksi yksi kaveri sen älysi ja soitti häke.en illalla. Kyseli minulta ensin, mutta ajattelin, että poika haluaa olla vain rauhassa. Tilanne olikin sellainen, että henki olisi voinut lähtenyt jos ei olisi viety ensiapuun Vielä tänään maanantaina lääkäri sanoi että on ihan sekava ja lähes liikunta ja puhekyvytön! Ovat kuvanneet pään ja selkänesteet, pari päivää verikokeita, pojalla kuumetta. Lääkäri kyseli, mitä olisi pieni ladki pullo jonka ambulanssi kuskit oli ottanut asunnolta, ei näkynyt verikokeissa, jotain myrkkyä?
Syy taisi löytyä tänään yhdeltä kaverilta, on ilmeisesti ottanut Lakka nimistä ainetta!!On kuulemma " Trendi tuote" nuorilla!!ihan järkkyä! Sitä otetaan suun kautta, tähän kait ottanut sekaisin pillerit. Nyt on " onneksi" pitkä sairaalareissu edessä, lääkäri puhui jo jopa pakkohoidosta. Saamme hetkeksi mielenrauhaa, kun tiedetään, että on sairaalassa nyt turvallisessa paikassa. Tämä on meille läheisille aivan järkyttävää, saa olla koko ajan varuillasn, milloin tulee poliisit ovelle tuomaan suruviestin. Olen muiden perheidrn puolesta surullinen, miten nämä meidän ns. tavalliset nuoret sekaantivat tälläisern, ensin on varmaan ns. Leikkiä, kokeilua, mutta pahimmillasn löhtee henki. Toivon todella, että poikani toipuu, eikä jää esim. aivovaurioita tuosta lauantaista. Miten sattui taas kuten pari viikkoa sitten oma terapiani heti perään. Olen siitä kiitollinen, että päädin keskustelemaan tästä tapahtumasta. Voimia teille muille ja toivon, että saisitte omat lapsenne hoidon piiriin, ennen kuin liian myöhäistä.

Moikka äidit.

Ollut mielessä kirjoitella mutta on jäänyt tekemättä.
Meillä tosiaan tyttö itse suunniteli katkolle menoa.
Teki jopa suunnitelman miten menee sinne ennen kuin perheenä lähdetään reissuun että olisi sitten paremmassa kunnossa.

Kuitenkin tuli paniikki olla kotoa pois ja ei kyennyt menemään.
Kävimme kuitenkin a-klinikalla juttelemassa ja siinä ehkä tytölle jotenkin kolahti se että olisi lopettamassa ja sen jälkeen sokka oli irti.

Varasti meidän säästöistä rahaa ja osti rauhoittavia.
Oli aivan sekaisin.
Kyllähän itsekin myönsi että tuli sellainen lopetus paniikki.
Et nyt pitää vetää kaikkea kun pian pitää lopettaa.

Jäi kiinni rahoista ja saan ne kyllä takaisin. Mutta toki astu oman moraalin yli kun varasti meiltä.

On ne rauhoittavat hurjia, miten toinen muuttuu heti.

Meillä on matka tulossa ja ärsyttäähän se jännittää että tuleeko tytölle taas joku ongelma mikä estää koko perhettä lähtemästä.

Matka tekee hänelle hyvää. Joutuu 2 viikon ”pakko” vieroitukseen.
Matkan jälkeen on a-klinikalla aika.
Saas nähdä että onnistuuko matka. Koko sydämestäni toivon 🙏
Ja ettei heti sen jälkeen repsahtaisi vaan menisi a-klinikalle ja katkon kautta hoitoon.

Niin kauan meni ”hyvin” mutta tuo kun tajusi että nyt puhutaan oikeasti kaiken lopettamisesta sai toisen kyllä reagoimaan voimakkaasti.

Sano että jotenkin ajatellut aina vain yhtä ainetta lopettaa.
Ei ole miettinyt kaikkea.

Mutta tajuaa että tulevaisuudessa pitää olla ilman mitään.

Tälläistä tänne päin, tähän hetkeen.
Terapiassa ollut nyt taukoa kun piti olla siellä katkolla juuri hoidossa.
Tän romahduksen jälkeen ei ole ollut vielä terapia aikaa.

Heippa.

Juuri noin sun tuleekin toimia järkyttynyt äiti 58. Miettiä kuinka paljon kestää, mitä valmis sietämään ja sitten laitat rajat. Itsellä tuli viime kesän alussa todellinen stoppi oman jaksamisen kanssa. En tehnyt muuta kuin itkin, töissä ja kotona. Oli jäätävä sairaslomalle kolmeksi viikoksi. Silloin sairaanhoitaja sanoi minulle ettei päihdeongelmaisen kanssa välillä ole muuta tehtävissä kuin katkaistava napanuora ja päästää irti. Sanoi, että jos siihen pyöritykseen lähtee liiaksi mukaan, se imaisee muutkin. Ei käyttäjiksi, mutta vie kaiken normaalin.

Me ei voida pelastaa meidän lapsia, yritän muistaa että se oma lapsi on siellä päihteidenkäyttäjän takana. Välillä kovin vaikeaa, kuten nyt kun totesin että.passi jäi hakematta ja rahat meni savuna taivaalle tai pillerinä kurkusta alas. Laitoin tyttärelle viestin, että ottaa yhteyttä kun menossa katkolle. Olen itselleni niin vihainen, miten olin niin tyhmä, että uskoin taas. Annoin hyvät tripit ja mahdollistin taas käyttöä.

Näinä hetkinä palautan mieliini viime kesänä tekemäni rajat itseni ympärille. Kotiin ei tulla päihtyneenä, en anna rahaa, puhelimen laitan yöksi äänettömälle. Pidin puhelimen ennen auki yötä päivää jos joku tilanne tulee ja tulihan niitä vähän väliä. Omat yöunet meni ja havahduin kokoajan vaikkei olisi soinutkaan. Sitten työpaikan psykologi käski laittaa äänettömälle, tyttärelle numerot kriisipuhelimeen ja muistutus soitosta 112 jos hengenhätä. Sanoi ettei sun tehtävä äitinä ole olla näistä kumpikaan, vaan olla äiti aikuiselle lapselle. Olla tukena, kun lapsi haluaa apua. Mutta ei lapsen raahaajaana avun piirin jos hän ei halua. Sanoi tietävänsä tapauksia joissa lapsi tai aikuinen lapsi lähtenyt lopulta hakemaan apua, kun välit muuhun perheeseen katkolla. Olemme tehneet kaiken mahdollisen ja mahdottoman tyttären avun saamiseksi, tätä välillä mietin.

Miten itijokapysyyvierellä sun tytär, kun kerroit puhuneen jo katkosta. Miksi ei sinne mene? Omakin puhuu välillä, mikä siitä kynnyksestä tekee niin korkean ettei pysty astumaan siitä yli?

Hyvää viikonloppua, jospa otettaisiin aikaa kivoille asioille välillä. Voimahalit kaikille❤️.

Tirppana

Näin se saattaa hyvinkin olla että idästä tulee pillerit. Oli venäjän kielellä tupakka-askeja ja viinapulloja myös muovipussissa asunnolla. Jotain rivotril, oxyratio, panacod ym. pilleri useampi purkki. Olo on kuin hakkaisi päätä seinään, miten aijemmin ihan fiksu poika lähtenyt tuollaisiin kaveripiireihin. Ne tyypit ja pillerit menee koko perheen edelle. Nyt on itsellä tunne, että tämän kevään vielä jaksan ja jos ei kertakaikkiaan suostu hoitoon pistän välit poikki joksikin aikaa. Kaikki rahat ja oma mielenterveys on jo mennyt. On toisen lapsen ja puolison vuoksi otettava itseni takaisin normi arkeen, se kun nyt aamusts yöhön pyörii pojan ympärillä. Onko sairaalassa, tai ties missä kunnossa ojassa, tai velkojat silpunnut jossain varastolla osiin.

Niin ja kysyit, että mistä näitä päihteitä saa niin netistä tilaamalla vaikka kotiovelle. Helpompaa kuin alkoholin hankinta. . Tytär joutui 17-vuotiaana kiinni jäädessään poliisien puhutteluun ja menin mukaan. Kysyin poliisilta, ettämistä näitä esim. Bentsoja tulee niin kuulemma isoja eriä itä-Euroopan maista, kannabis jo niin yleistä ettei sitä edes yritetä kitkeä pois, ei rahkeet riitä. Ongelmaksi kokivat juuri ettei kannabiksesta tule krapulaa, ei humalaa. Mukulat voi poltella ja mennä illalla kotiin ja vanhemmat ei huomaa enää mitään. Vaarallista. Osalle jää kokeiluun, mutta kuten meillä siitä tuli helpotus mielenterveyden ongelmiin ja todellinen koukku..Niin surullista.

Heippa järkyttynyt äiti 58 ja äitijokapysyyvierellä.

Täällä tosiaan aika hiljaista, mutta käyn aina katsomassa josko joku kirjoittelee.

Tuo huumeiden/lääkkeiden ilmitulo oli meillekin todellinen shokki, siitä alkoi loputtomat epätoivoiset pelastamisyritykset. 2 vuotta tämä ollut meidän tiedossa, se pitänyt sisällään, kannabista, bentsoja, opioideja ja muutakin muttei säännöllisesti , iv:sti ei mene mitään. Parisuhteita, pahoinpiteleviä poikaystäviä, ei toivottu raskaus, kortitta ajo päihtyneenä, käräjäoikeus, ulosotto. Terveen nuoren vanhempien korviin jäätävä lista mistä ei voisi selvitä. Meillä takana kaksi vuotta, pelko ja epävarmuus ovat pysyviä kavereita joita hiukan oppinut hallitsemaan etteivät pääse ottamaan yliotetta , Suru nuoren puolesta miksi jonkun elämä niin vaikeaa. Mekin olemme maksaneet tyttären laskuja, sakkoja alkuun. Yritimme herätellä vastuunkantoon, sillä seurauksella että suuria summia meni kankkulan kaivoon. Sitten oli.lopetettava, jotta itse ei joudu taloudellisiin ongelmiin. Tänään pitkästä aikaa annoin tyttärelle rahaa, kun passi oli viime kesästä lähtien panttina velasta. Nyt jännitän pitääkö tytär sanansa ja hakee passin. Nyt jo tiedän oman pettymykseni olevan valtava jos ei niin tee. Yritän pitää tyttäreeni yhteyttä useamman kerran viikossa, vaikeus on tytär saada hoitamaan asioitaan.

Kysymykseen voiko äitinä päästää irti vastauksen tiedät sinä ja se on oikea päätät niin tehdä tai et. Tärkeintä on olla itselle ja omille tunteille rehellinen. Itse olen välillä vihannut tytärtä, kun on pilannut meidän kaikkien elämän. Ottanut välimatkaa ja todennut etten vihaa tytärtä vaan vihaan niitä huumeita, jotka muuttaa lapseni joksikin aivan muuksi. Sallin itselleni välimatkan, kun huomaan päivieni pyörivän vain tyttäreni ongelmien ympärillä. Keskityn muuhun perheeseen, koitan nähdä muita ihmisiä, käydä syömässä ja tehdä itselle mukavia asioita. Sitten jos tytär osoittaa halua jonkun asian hoitamiseen tai haluaa puhtaasti tulla käymään, päästän taas lähelle. Kunnes taas kuormitun liikaa ja välimatka tarpeen.

Kuten äitijokapysyyvierelläkin sanoi tunteet vaihtelee kuten päivätkin. Hän pystynyt tyttären kanssa vielä asumaan jopa.saman katon alla. Meillä se ei mahdollista, koska alaikäisiä myös kotona ja päihteiden mukanaan tuoma arvaamattomuus ei mahdollista.

Voimia meille kaikille, minäkään en ole osannut vielä vertaisryhmään mennä, vähän arka olen yksin menemään. Kait pitäisi rohkaistua.

Tirppana

Moikka järkyttynyt äiti ja muutkin.

Olette olleet mielessä. En ole vain saanut aikaiseksi kirjoittaa tänne.

Meillä tilanne aika sama.
Paljon positiivisia päiviä. Tytär itsensä paitsi ettei tee mitään ja toki ajatukset pyörii aineiden hankinnassa.

Pari rauhoittavien repsahduksia ollut ja sitä kyllä vihaan. En vaan kestä sitä kun tyttö ei ole yhtään oma itsensä silloin.
Onneksi ei ole jäänyt päälle.

Katsoitteko se Maria vietolan dokumentin huumeet jakson?

Katsoin itse eilen. Jotenkin lämmitti sydäntä että siinä oli äiti tämän tytön tukena.
Ja jotain samaa tytön käytöksessä oli kuin omankin vaikka sillä se aine teki varmasti pahemmat fyysiset oireet.

Siinä oli myös se pojan äiti joka kerto elämästään addiktin äitinä.

Järkyttynyt äiti tänne kannattaa kirjoitella omia tuntoja. Vaikka porukkaa käy aika harvoin.
Ja ryhmä voisi tehdä hyvää.
Rohkaisen kokeilemaan.

Itse en ole ryhmässä käynyt mutta huomaan että joku häpeä tai joku on irrottanut että nykyään voin sanoa lapseni huumeongelmasta jos se on keskustelussa oleellista ja ihminen kykenee sen tiedon vastaanottamaan.

Meillä tytär on puhunut että tämä vuosi alkaisi eri tavalla.
Me mennään nyt yhdessä matkalle, jollei mitään estettä tule.
Se tekee aina hyvää.
Lisäksi terapia on nyt alkanut.

Tytär on miettinyt myös katkoa itse. Oli jo menossakin ennen matkaa mutta ei sitten uskaltanutkaan vielä.

Pienen pieniä askelia näkyy ehkä parempaan.

Omassa voinnissa ehdottomasti parempi. Toki jos tytär vetää itsensä ihan huonoon kuntoon niin kyllähän se käy myös oman voinnin päälle.

Välillä ärsyttää, välillä kaikki on hyvin. Välillä uskoo, välillä turhautuu..
Tunteet vaihtelee. Ja niin kai se kuuluukin.

Koitan pitää suhteen avoimena.
Teen varmasti hurjasti virheitä. Varmasti mahdollistaa käyttöä esim lainaamalla rahaa ( en suostu antamaan, otan velkani heti kun saa tuet )
Mutta olen suostunut lainaamaan. Ettei olisi velkaa ympäri kyliä.

Hali ja voimia teille kaikille ketä kirjoitatte ja kaikki ketä vain luette näitä.
Ette ole yksin.

Uutena tulokkaana tälle foorumille, olen lukenut teidän viestejänne. Tarinat tuntuvat kovin tutuilta, olen elänyt muutaman vuoden autuaan tietämättömänä, mitä 22v poikani puuhastelee. Järkytyävä shokki tuli toissa kesänä, kun selvisi, että käytti juurikin opiodeja, hassista, kaiken laisia kovia särkylääkkeitä ja ihan mikä vain kelpasi, millä pään saa sekaisin. Kun asui jo omassa asunnossa, luulin, että ainoa pahe oli nuuskan käyttö. Kymmeniä tuhansia velkaa huume välittäjille, viimriset kävivät " velka perijät hakemassa syksyllä 2022. Jos ri rahoja tule, niin tulee " rumaa jälkeä" oli viesti. Alkuun saimme pojan käymään jopa klinikalla 2 kertaa, mutta kieltäytyy hpitoon lähdöstä. Nyt tätä tressiä kestänyt 1,5 vuotta, alkaa omat voimavarat loppumaan. Kaikki säästöt on mennyt, osannut kiristää itsemurha uhkailulla rahaa. En ymmärrä mitä kautta saavat kymmeniä purkkeja vahvoja kipulääkkeitä, subutex.a. Tätä kurkkua kuristavaa tunnetta, itkua, masennusta itsellä koko ajan, tuntuu että koko elämä lipuu ohitse. Voiko äitinä päästää irti, kun ei suostu lääkäriin, ei terapiaan, ei kiinnosta kuulemma miten me vanhemmat tästä kärsimme. Itsellä on terapeutti suositellut vertaistuki ryhmää, rohkeus vielä puuttuu mennä mukaan.

Olipa kiva kuulla kuulumisianne Huolestunutäiti. Ihana, että raskaus etenee hyvin ja uskon, että pirteys ja elämänilo mikä nyt tyttärelläsi näkyy on aitoa. Luottamus vaan kestää tulla takaisin vaikka sen menettääkin hetkessä . Kai sen epävarmuuden tunteen kanssa oppii elämään, kunhan ei anna sen hallita elämää. Helpommin kyllä sanottu kuin tehty.

Itse juuri ajattelin, että vaikka kaikki selviäisi nyt kuin taikaiskusta, ei oma oloni helpottaisi yhtä nopeaan. Kantaisin mukanani pelkoa ja epävarmuutta edelleen. Meillä tyttärellä aloitettiin tutkimukset epävakaasta ja toistaiseksi kaikki merkit viittaa siihen . Päihteitä käytetään edelleen, enimmäkseen kannabista. Asuu nyt poikaystävän kanssa joka sekään ei nyt ihan autoista ole. Päihteitä, kortitta ajoa , riitoja jne. Tytär pitkästä aikaa mielessään, kun tutkimukset aloitettiin eli siihen toivoon nyt ripustaudun minäkin. Tytär tulossa huomenna kotiin ja sukuloimaan ja kyllä minä vähän jännitän miten tyttären hermot riittää ja pystyykö tulemaan, päihteiden vaikutuksen alaisena ei tarvi tulla. Toisaalta kuitenkin odotankin, jospa kaikki voisivat olla edes yhden päivän niinkuin ennen, ilman huolta. Kiva, kun kävit viestittelemässö. Sinulla viimeinen joulu vain äitinä ensi vuonna olet myös isoäiti . Ihanaa joulua teille ja köy kertomassa kuulumisianne.

Tirppana

Hei Tirppana,

Mitä teille kuuluu? Olette olleet usein mielessäni vaikkei mukamas ole aikaa ollut käydä täällä. Pääsikö tyttäresi hoitoon? Miten oma jaksamisesi?

Meillä tyttären raskaus etenee ja hän jopa nyt joulukuussa vihdoin myös valmistui! Uskon, tai haluan uskoa että ei ole raskausaikana nyt käyttänyt mitään. Mutta skeptisesti sitä ajattelee että johtuuko pirteys ja reippaus jostain muusta kuin puhtaasta elömänilosta.

Toivon että teillä olisi asiat menossa prempaan suuntaa, ja toivon että käyt täällä välillä kertomassa kuulumisiasi.

Jouluterveisin,
Huolestunutäiti

Heippa äitijokapysyyvierellä

Aikaa on taas vierähtänyt, Bentsoista joskus tytär sanonutkin, että tarkoitus on ettei tunne mitään ettei ole niin ärsyttävän herkkä. Yrittää siis kovettaa itseään. En tarkkaan tiedä onko bentsoja nyt mennyt, mutta muutaman päivän oli ollu päihdepsykoosin kaltaisessa tilassa. Uskoi, että asioita tapahtuu vaikkei tapahdukkaan. Saa ihmiset huolesta sekaisin, kun viestittelee aivan puuta heinää. Minä sain tästä tietää vasta, kun oli nukkunut vuorokauden ja olo alkoi helpottua. Nyt tyttärellä ekaa kertaa tullut ajatus hoitoon lähdöstä. Huoli ilmoituksen olen tehnyt, nyt tarvitsisi päästä a-klinikalle, sieltä katkolle ja sieltä kuntoutukseen. Toivoa, että joka paikassa olisi oikeasti työnsä tärkeäksi kokeva ihminen eikä joku joka pitää vaan narkkarina ja kohtelee vielä kuin kakkosluokan kansalaista. Toivoa kuitenkin edes pienen hiukkasen verran.
Itse olen edelleen aika väsynyt ja surullinen, jotenkin tuntuu, että menettää tuota tyttöä pala palalta ja sen lisäksi vielä itselle tärkeitä ihmisiä. En tiedä onko se todellista vai vaan tunne tai oma pelko. Jotenkin tuntuu, että ihmiset häviää vierestä. En odota keneltäkään ratkaisua tyttären tilanteeseen, mutta toki ymmärrän etten ole hilpeintä seuraa. Välillä olen kovin pettynyt ja mietin onko oman perheen lisäksi ketään ketä kiinnostaa mitä kuuluu ja välillä taas ajattelen, että kaikilla omiakin murheita ja saattaa vaan olla käpristynyt sinne omaan kotiin kuten minäkin. Välillä ajattelen etten pidä yhteyttä minäkään, ihan sama. Seuraavassa hetkessä olen lähdössä käymään ystävän luona, että mitä kuuluu. Sekavaa eikö? Toisaalta vaikka menettäisin kaikki ihmiset minkä minä sille voin, että tytär päihderiippuvainen ja elämä valitettavasti pyörii osittain ja aika isostikkin tyttären ympärillä. En saa itseäni pikkujoulufiilikseen vaikka mitä tekisin. Kai sitä on masentunut ja sääliikin itseään.. masentavaa seuraa olen siis täälläkin ..joulusta kuitenkin tykkään ja yritän pienillä jutuilla tuoda sitä omiin päiviin.

Toivottavasti tytär voi teillä edelleen kohtuullisesti ja sulla hyvä vire päällä.. ihanaa joulukuuta teille❤️