Olet täällä

"RAKKAUS-topic"

Saunassa keskustellaan huumeista haittojen vähentämisen näkökulmasta. Luethan Saunan säännöt. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen. Viuhahda paikalle!

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 29.1.2019 17:40:11

Rakkaus on, kuin ripulipaska; sitä ei voi estää tulemasta.

Tuo ei ollut itsekeksimäni runo(En muista, mistä olen tuon kuullut/lukenut, siitä on jo aikaa), mutta varsin hyvin pitää paikkansa tuo(kin).
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 11828
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja 1970 » 29.1.2019 17:54:34

JA "rakkaus on kuin suosikkiravintolaan palauttamatta jäänyt lounaslautanen. Se on arkisessa käytössä todella hyödyllinen,
sitä kaipaa joka päivä sisäisen nälän tullessa ja siitä tulee miltei korvaamaton osa kokonaisuutta ja sen lähellä on turvallista".

ja "rakkaus on kuin tallennettu, vanha ja hyvä leffa. Sitä ei halua poistaa tai
täyttää sen viemää tilaa millään uudella, kenties jopa jännittävämmällä filkalla".

"rakkaus on kuin tahmainen ja hankalan hämäläinen näppis. Sillä ne parhaat skribaukset on silti skulattu".
Bentsoitta 2013 - 2015
ja 22.2.2017 alkaen !
Avatar
1970
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 23777
Liittynyt: 19.1.2010 15:43:12
Ollut juomatta

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja Päästäjoirti » 9.2.2019 20:43:36

Olen todella rakastunut ja onnellinen, että löysin oman kumppanini ns. luonnollisesti, ei mitään Tindereitä eikä muita. Pitkä ja vaikea parisuhde oli takana, ja aluksi pitkään pelkäsin, että ei tälläistä ihmistä voi ollakaan, hän ohjasi minut myös hoidon piiriin, on ollut korvaamaton tuki ja mikä parasta, nyt voin uskoa, että hän rakastaa myös minua, molemmat haluamme irti tästä bubrehelvetistä ja se on ollut päätavoitteemme suhteen alusta saakka. Molemmat olimme tahoillamme päättäneet, ettei enää ikinä suhdetta toiseen käyttäjään, mutta se oli rakkautta ensi silmäyksellä niin että siinä ei voinut kuin seurata mukana. Tämän kuluneen vuoden tapahtumat ja kärsimykset ovat osoittaneet, että totta tämä on, niin kitkuissa, nitkuissa kuin bubreissakin. Nyt vain helvetinmoinen ikävä, koska hän on nyt osastolla lopettamassa bubrea ja minä odotan vuoroani. Pitkä ero vielä edessä, koska haemme molemmat myös jatkokuntoutukseen, mutta toiveena on, että edes puoliso saisi toisen kuukauden jatkoon niin hän olisi siellä minua odottamassa, kun katkolta sinne jatkan. Saisimme opetella sitten elämää siellä yhdessä turvallisissa oloissa.

Tosiaan, selvinpäinkin on yhdessä jo oltu, kun pysyimme muutaman viikon ekan katkon jälkeen kuivilla, mutta sorruimme ja haimme välittömästi uudelleen jonoon. Omalla kohdalla oli virhe olla hakematta jo silloin jatkoa ja puoliso tuli sitten kotiin myös ilman jatkokuntoutusta, kun oli minun henkisestä voinnista niin huolissaan. Minulla vaan oli paha lyrica ongelma bubren lisäksi, niin se eka vieroitus oli oikeastaan vaan lyricavieroitus, tai siis siihen en ole koskenut (ylikin) puoleen vuoteen. Mutta nyt menee "vain" 3mg bubrea päivässä nasaalisti (kumpikaan ei ikinä IV, sitäkin mietittiin kuinka harvinaista on löytää toinen sellainen näissä kuvioissa) ja pieni annos bentsoja.

Tämä on meidän viimeinen mahdollisuus, emme jaksa enää tätä elämää hetkeäkään ja ollaan todellakin jo aikuisia ihmisiä, varmaan ihan kalkkiksia täällä moneen verrattuna. Tällä kertaa päätimme tehdä toisin päin, että hän meni ensin ja minä perässä. Kummallakin ns. normielämä takana ja haluamme sen takaisin, yhdessä. Olemme suunnitelleet asioita pitkälle yhdessä sossun ja paikallisen päihdeklinikan kanssa, kuntouttavaa työtoimintaa mahd pian kun kotiin joskus päästään, vaikka aluksi vain 4h päivässä pari kertaa viikossa.

Nyt vain kestämme tämän ikävän, ja katsomme tulevaisuuteen. Kuinka pieni aika nämä kuukaudet tulevat olemaan verraten selvään loppuelämään. Ja myös verrattuna käyttöaikaan, nyt siitä maksetaan hintaa. Olen vain niin onnellinen, että löysin ihmisen, joka on täysin erilainen kuin ex, jonka kanssa elämä oli lopulta... Noh, mahdotonta, melkein kirjaimellisesti, nimittäin oli henki lähteä hänen käsittelyissään. Pelkäsin, että en huomaa varoitusmerkkejä ja sorrun samanlaiseen ihmiseen. Mutta ei, uskon, että tässä on todellinen ensirakkauteni ja kunhan tästä bubresta selviämme, meillä on kaikki avaimet omissa käsissä onnelliseen tulevaisuuteen. Tiedän ettei rakkaani ikinä lue tätä, mutta silti: olet minulle niin kovin tärkeä ja vaalin sydämessäni kaikkea, mitä olet puolestani tehnyt ja minulle sanonut yhdessä olomme aikana, nyt kun olen täällä yksin. En malta odottaa päivää, että tapaamme taas. Siitä ei tule helppoa, mutta yhdessä selviämme ❤️
Päästäjoirti
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 2
Liittynyt: 9.2.2019 18:18:47

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja EmuX » 28.2.2019 07:23:05

Työyhteisöön tuli uus tyttö viime vuoden puolella. Hän on tosi avoin asioistaan ja juttu luistaa molemmin puolin ja muutenkin on "ihan ok pakkaus" :) Ehkä pientä ihastumista on havaittavissa ja olen huomannu hänessä samaa. Siltikään en uskalla/halua tehdä mitään, koska kotoota löytyy oma kulta, yli 10.v kihloissa. Miksi ihmiset ihastuu vaikka ei olisi tarvetta?
EmuX
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 140
Liittynyt: 2.4.2011 09:40:03

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 28.2.2019 07:52:53

^ En tiedä MIKSI, mutta jotakin ihan normaalia biologiaa tuokin lienee. Hyvin tavallistahan se on, että pitkässä parisuhteessa ollessa tulee joskus ihastumisfiiliksiä jotain kolmatta osapuolta kohtaan. Itsekin ollut viitisentoista vuotta saman siipan kanssa, on niin helvetin rakas, paras mies, mitä toivoa saattaisin, enkä pois vaihtaisi mistään hinnasta. Silti joskus, jos törmää johonkin hyvään tyyppiin, iskee se ihastumistunne. Sitten annan sen olla ja mennä, koska ohitse se menee(Ainakin aina tähän asti on mennyt) ja yleensä hyvin nopeasti. Itsekseni sitä lähinnä fiilistelen ja korkeintaan juttelen siitä omalle salaiselle päiväkirjalleni ja luottopsykiatrilleni. Todellakaan en ala ruokkia kyseistä tunnetta esim. hakeutumalla ehdoin tahdoin ihastukseni seuraan tmv. Mulla on aivan liian paljon menetettävää, että alkaisin vehdata jonkun toisen kanssa millään muotoa ja olen sitäpaitsi varsin konservatiivinen näissä asioissa. Tuleehan niitä muitakin tunteita ja päähänpälkähdyksiä, eikä niiden vuoksi heti tai koskaan ryhdy mihinkään toimiin. Tässähän olisi aivan tuuliajolla, jos jokainen ajatus pitäisi jotenkin konkreettisesti toteuttaa.

Jos se sun parisuhteesi on sellainen, mihin olet aidosti tyytyväinen, niin suosittelen pitämään siitä kiinni ja antamaan ihastuksen tulla ja mennä ihan vain ajatuksissa. Ei tuollaisesta tarvitse edes mitään huonoa omatuntoa potea, koska kuten sanottua, se on varsin normaalia, eikä kerro siitä, että oikeasti haluaisi tsekata, onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen.
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 11828
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja EmuX » 28.2.2019 15:32:39

Jees, THX Winston! On näitä tullu joskus aikasemminkin muttei ns. Aikuisena. Olen aina ollut yhden naisen mies niin en pystyisi edes kokeilla kepillä jäätä. Mielenkiintoista vaan miten yht äkkiä sitä alkaa nähä toisen toisessa valossa.
Hän siis alkuun ei ollu mitenkää puoleensa vetävä. En tarkoita et ois "ruma" vaa en tuntenu mitää fiiliksiä.

Sellainen en kutkuttava tunne aina päällä kun hän on kahvihuoneessa esim. Savukkeella. Jännästi hän vaa tulee ajatuksiin yleensä jos on tekstailtu jtn. tai töissä muuten jouduttu enemmä tekemisii keskenämme.
Anyways, menee varmaa ohi samalla ku lumet sulaa :)
EmuX
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 140
Liittynyt: 2.4.2011 09:40:03

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 21.9.2019 06:27:21

Nostelenpas tätäkin, kun rakkaus on niin kovin tärkeä asia.

Mulla itselläni ei ole mitään uutta ja mullistavaa kerrottavaa rakkauselämästäni, joka voi edelleen kerrassaan mainiosti :) .
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 11828
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja 1970 » 21.9.2019 10:04:32

Juu, vuosikierto on taittumassa ensi kuussa ja parasta tässä on ollut suurinpiirtein kaikki.

Sellanen merkittävä huomio, että ei ole järjettömiä huippuja, vaan on koko ajan hyvä olla ja luonteet skulaa kympillä.

Tietty rauhallisuus ja turvallisuus ja että aina jotain tapahtuu, kun kohtaamme eli päivittäin ja omaelämä on kummallakin,
ettei olla ihan joka ainoaa minuuttia yhdessä ja sellanen tyyni palanssi on saavutettu jo ihan alussa tän arjen suhteen.

Sehän se sitä elämää on, eikä mikään poikkeustilanne tai minkään haliwuud-luksuksen hakeminen tai "onnen ulkoistaminen".

:arrow:
Bentsoitta 2013 - 2015
ja 22.2.2017 alkaen !
Avatar
1970
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 23777
Liittynyt: 19.1.2010 15:43:12
Ollut juomatta

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja 1970 » 21.9.2019 11:52:06

^ varmuus on se juttu, vaikka se huvittaakin romanttisella yltiöpäisyydellään.
Ettei kyseessä ole mikään nakkikioskin hempeilevä leena tai mehukopin keimaileva kiira.

Ja "pysyvyyttä" ja jatkuvuutta ihminen tarvitsee, että ylipäätään missään suhteessa ois järkeä !
Että tässä koko planeetalla tallaamisessa ja olemuksellisessa hengissäolemisessa ois järkeä !

Ees himpun tai jopa sylillisen paljon enempi.

Ja ihmisen tekemät päätökset on vain n. sata-satakymmenen (100-110) prosenttia (%) tunnepäätöksiä, joten...

kylse paras vaihe on mielestäni se, kun ihan hurjin alkuhuuma, jos sitä sillee on ollut,
on ohitse ja suhde perustuu ihan arkiseen toistoon ja se on parasta myös, että
alkaa tuntea toista, ettei vain ole tuttu tai tavismallin vastaantulija, ah ´

special

okei, :arrow:
Bentsoitta 2013 - 2015
ja 22.2.2017 alkaen !
Avatar
1970
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 23777
Liittynyt: 19.1.2010 15:43:12
Ollut juomatta

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja 1970 » 21.9.2019 15:08:01

^ Ja sitten vielä postaan tän yhden todella tärkeän, joka on niin iso asia sinällään, ettei se edes mahdu muiden kanssa
samaan viestiin ja joka jokaista liittoutumisen hyvää karmaa myötävaikuttaa eli:

huumorin.

Just sen sellasen kahden osapuolen ja heterosävytteisessä suhteessa naisen ja miehen välisen sanailun ja sanallisen skabailun.
Samanhenkisyys, samansuuntainen ajatusmalli ja näkemys maailmasta ja ihmisistä ja ajatuksista ja kieli ja tapa sitä purkaa !

Mahtavaa, kun se on toimiakseen ja sehän on sitä kemiallista vetovoimaa.

Ja vaikka ois välillä kuinka typerääkin, niin juuri se henkinen liisteri on
kahdenvälistä, eikä siihen muut väliin pääse, semminkin
kun on ns. suljettu liitto ja suhde

ja se voi olla nimeltään vaikka
me vastaan muut or what ever

aye

and keep it simple, stupid

okej då, :arrow:
Bentsoitta 2013 - 2015
ja 22.2.2017 alkaen !
Avatar
1970
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 23777
Liittynyt: 19.1.2010 15:43:12
Ollut juomatta

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja Hiirihaukka » 27.9.2019 16:06:21

[Poistettu asiattomuuksia -Päihdelinkin moderaattori]
Hiirihaukka
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 12
Liittynyt: 27.9.2019 10:13:46

Re: "RAKKAUS-topic"

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 14.11.2019 07:41:56

Tuossa aiemmin kirjoittelin siitä, että pitkässä parisuhteessa on ihan normaalia joskus ihastua hetkellisesti johonkin kolmanteen osapuoleen, eikä siinä ole mitään pahaa, kunhan pitää ihastuksen omana tietonaan, eikä ryhdy millään tavalla toimimaan sitä ruokkiakseen, pettämispuuhista nyt puhumattakaan.

Mulle kävi tässä hiljan niin, että tunsin ihastusta erästä uutta tuttavuutta(harrastuspiireissä häneen törmäsin) kohtaan. Kyseinen tyyppi osoitti ensin itse kiinnostusta mua kohtaan. No, tein selväksi, että olen varattu ja erittäin vakavasti olenkin ja onnellisesti naimisissa. Mulle iski kuitenkin sitten ihastumisfiilis tätä ihmistä kohtaan. Mitään en TIETENKÄÄN tälläkään kertaa tehnyt, päässäni vain asiaa ajattelin, koska mulla ei ole pienintäkään halua, eikä aikomusta testata, onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen. Kun sitten siinä vähän tunteitani syynäsin, tulinkin siihen tulokseen, että en mä ollutkaan ihastunut tähän ihmiseen. Romanttisessa mielessä siis, ihan hyvä tyyppi hän mielestäni on edelleen noin harrastuskaverina. Mähän olin ihastunut siihen tunteeseen, että joku on ihastunut muhun :!: .

Kun sitten tarkemmin ajattelin, niin järjestäen ne tilanteet, joissa olen tuntenut ihastumisfiiliksiä jotakuta muuta kohtaan parisuhteessa ollessani ovat olleet juuri tuollaisia, että ensin se "ihastus" on osoittanut romanttista kiinnostusta mua kohtaan ja sen jälkeen mä olen muka ollut ihastunut. Lieneekö aina ollutkin kyse siitä, että olen ollut vain äärimmäisen imarreltu ja nauttinut saamastani positiivisesta huomiosta, en suinkaan varsinaisesti ihastunut keneenkään ulkopuoliseen :? .
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 11828
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Edellinen

Paluu Sauna

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 19 vierailijaa