Olet täällä

mistä haaveilette?

Saunassa keskustellaan huumeista haittojen vähentämisen näkökulmasta. Luethan Saunan säännöt. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen. Viuhahda paikalle!

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja Pölönen » 18.9.2013 19:18:12

^Syöpäsairaal voi olla hirvittäviä kipuja (kuten varmasti edellinen kirjoittaja tietääkin...), joita ei aina saa poies, vaik on jatkuva morfiinitiputus... Ja sairaalat on todella veemäisiä paikkoja, mun kokemukseni mukaan... :( . En haluaisi pitkää kitumista...

Mielenrauhasta, rakkaudesta, mielen vapaudesta, psyykkisestä terveydestä: siitä, että pääsisin näistä inhottavista vihaisista, pelokkaista ja kaunaisista kehäajatuksista eroon, ilman bentsoja. Siitä, ettei tulis hirviän vaikiaa vanhuutta, jos vanhaksi elän.

Ja että se yks prkln vaarallinen sekopää jättäis mut jo rauhaan, uskois ja hyväksyisi, etten halua olla missään tekemisis, eikä hän tule hyötymään musta mitenkään :evil: !
...one of these mornings You´re gonna rise up singing...
Pölönen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2026
Liittynyt: 24.1.2011 23:24:15
Paikkakunta: Suomen...

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja resukka » 19.9.2013 05:47:43

Naisesta.
resukka
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2851
Liittynyt: 16.8.2001 00:01:01

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja resukka » 19.9.2013 06:14:49

Pölönen kirjoitti:^Syöpäsairaal voi olla hirvittäviä kipuja (kuten varmasti edellinen kirjoittaja tietääkin...), joita ei aina saa poies, vaik on jatkuva morfiinitiputus... Ja sairaalat on todella veemäisiä paikkoja, mun kokemukseni mukaan... :( . En haluaisi pitkää kitumista...

Mielenrauhasta, rakkaudesta, mielen vapaudesta, psyykkisestä terveydestä: siitä, että pääsisin näistä inhottavista vihaisista, pelokkaista ja kaunaisista kehäajatuksista eroon, ilman bentsoja. Siitä, ettei tulis hirviän vaikiaa vanhuutta, jos vanhaksi elän.

Ja että se yks prkln vaarallinen sekopää jättäis mut jo rauhaan, uskois ja hyväksyisi, etten halua olla missään tekemisis, eikä hän tule hyötymään musta mitenkään :evil: !


En tiedä Pölönen ikääsi muuta itse olen syönyt bentsoja 16-vuotiaasta (oon nyt 30). Mulla on vielä mahdollisuus käyttää yksityisiä lääkäripalveluita veloituksetta (sairaskuluvakuutus ilman omavastuuta). Mulla päättyi 13kk xanorivierotus reilu kuukausi sitten. Yritän pärjätä kahdella femman pamilla päivässä ja kaksi kertaa olen "stiplannu" vieroituksen jälkeen.

Alkoholi on ollut mulla se eniten haittoja aiheuttanut päihde vaikka kaikkea douppiakin olen kiskonut kaksin käsin.

Antabuksen aloitin kohta kolme vuotta sitten kun pääsin Hietaniemen ensisuojasta ja tarkoitus oli vain olla sen aikaa juomatta koska asuntola jossa nukuin oli täysin päihteetön. Nään edelleen unia lähes joka yö (siis ainakin ne unet jotka muistan valveilla liittyy jotenkin retkahtamiseen). Vasta viimeisten kuukausien aikana olen "herännyt eloon" ja huomaan nauttivani selvinpäin sellaisista asioista ja tunteista joita en edes muistanut olevan olemassa. Reilu kymmenen vuotta aina on löytynyt ratkaisu pullosta, pilleristä tai piikistä. Seurustelin lyhyen aikaa kesällä 2011. Lyhyt aika mutta en muistanut miltä ihmisen läheisyys tuntuu. Oli ihan mieletön fiilis kun tiesi että kun menee nukkumaan vieressä on ihanasti tuhiseva ihminen. Surullista mutta valitettavasti totta.

Mutta mä meen nykytilanteeseen. Pääsin syksyllä kouluun ja olen nyt työharjoittelussa. Subun piikittämisen lopetin n.vuosi sitten ja tilalle tili metadoni joka jatkuu tänäkin päivänä. Ostan kerran viikossa lääkkeet ja nyt saanut annokset pysymään reilun pari viikkoa samana eli 7.5mg kahdesti päivässä eli VRK annos 15mg juotuna.

En tiedä pääsenkö ikinä pelkotiloistani ja tietyt tunteet kuuluvat elämään (en muuten sanoisi tätä mutta ite oon käynyt rankan rundin läpi). Tällä hetkellä elän niin helvetin hienoa elämää että oksat pois. Tai siis kaikki on suhteellista mutta se että pystyy aloittamaan koulun ja käymään sitä sekä tän hetkinen työharjoittelupaikka on niin hieno että olo on euforinen vaikka tuntuu ettei tee sen eteen mitään. Teenhän mä mutta kun aikasempi pakko on muuttunut vapaaehtoiseksi ja saa siitä kiksejä niin ei voi valittaa.

Näillä mennään nyt. Pikku hiljaa uskoni elämisen arvoiseen elämään herää. Sitten toisaalta nyt ollaan niin korkealla että täältä jos putoaa niin niin...

Kaikkea hyvää sulle kohtalontoveri. Kaikki on mahdollista. Jotkin asiat ehkä erittäin epätodennäköisiä mutta mahdollisia. En tiedä jeesaako tollanen kela mutta niin mä itse ajattelen.
resukka
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2851
Liittynyt: 16.8.2001 00:01:01

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja resukka » 19.9.2013 06:39:24

resukka kirjoitti:
Pölönen kirjoitti:^Syöpäsairaal voi olla hirvittäviä kipuja (kuten varmasti edellinen kirjoittaja tietääkin...), joita ei aina saa poies, vaik on jatkuva morfiinitiputus... Ja sairaalat on todella veemäisiä paikkoja, mun kokemukseni mukaan... :( . En haluaisi pitkää kitumista...

Mielenrauhasta, rakkaudesta, mielen vapaudesta, psyykkisestä terveydestä: siitä, että pääsisin näistä inhottavista vihaisista, pelokkaista ja kaunaisista kehäajatuksista eroon, ilman bentsoja. Siitä, ettei tulis hirviän vaikiaa vanhuutta, jos vanhaksi elän.

Ja että se yks prkln vaarallinen sekopää jättäis mut jo rauhaan, uskois ja hyväksyisi, etten halua olla missään tekemisis, eikä hän tule hyötymään musta mitenkään :evil: !


En tiedä Pölönen ikääsi muuta itse olen syönyt bentsoja 16-vuotiaasta (oon nyt 30). Mulla on vielä mahdollisuus käyttää yksityisiä lääkäripalveluita veloituksetta (sairaskuluvakuutus ilman omavastuuta). Mulla päättyi 13kk xanorivierotus reilu kuukausi sitten. Yritän pärjätä kahdella femman pamilla päivässä ja kaksi kertaa olen "stiplannu" vieroituksen jälkeen.

Alkoholi on ollut mulla se eniten haittoja aiheuttanut päihde vaikka kaikkea douppiakin olen kiskonut kaksin käsin.

Antabuksen aloitin kohta kolme vuotta sitten kun pääsin Hietaniemen ensisuojasta ja tarkoitus oli vain olla sen aikaa juomatta koska asuntola jossa nukuin oli täysin päihteetön. Nään edelleen unia lähes joka yö (siis ainakin ne unet jotka muistan valveilla liittyy jotenkin retkahtamiseen). Vasta viimeisten kuukausien aikana olen "herännyt eloon" ja huomaan nauttivani selvinpäin sellaisista asioista ja tunteista joita en edes muistanut olevan olemassa. Reilu kymmenen vuotta aina on löytynyt ratkaisu pullosta, pilleristä tai piikistä. Seurustelin lyhyen aikaa kesällä 2011. Lyhyt aika mutta en muistanut miltä ihmisen läheisyys tuntuu. Oli ihan mieletön fiilis kun tiesi että kun menee nukkumaan vieressä on ihanasti tuhiseva ihminen. Surullista mutta valitettavasti totta.

Mutta mä meen nykytilanteeseen. Pääsin syksyllä kouluun ja olen nyt työharjoittelussa. Subun piikittämisen lopetin n.vuosi sitten ja tilalle tili metadoni joka jatkuu tänäkin päivänä. Ostan kerran viikossa lääkkeet ja nyt saanut annokset pysymään reilun pari viikkoa samana eli 7.5mg kahdesti päivässä eli VRK annos 15mg juotuna.

En tiedä pääsenkö ikinä pelkotiloistani ja tietyt tunteet kuuluvat elämään (en muuten sanoisi tätä mutta ite oon käynyt rankan rundin läpi). Tällä hetkellä elän niin helvetin hienoa elämää että oksat pois. Tai siis kaikki on suhteellista mutta se että pystyy aloittamaan koulun ja käymään sitä sekä tän hetkinen työharjoittelupaikka on niin hieno että olo on euforinen vaikka tuntuu ettei tee sen eteen mitään. Teenhän mä mutta kun aikasempi pakko on muuttunut vapaaehtoiseksi ja saa siitä kiksejä niin ei voi valittaa.

Näillä mennään nyt. Pikku hiljaa uskoni elämisen arvoiseen elämään herää. Sitten toisaalta nyt ollaan niin korkealla että täältä jos putoaa niin niin...

Kaikkea hyvää sulle kohtalontoveri. Kaikki on mahdollista. Jotkin asiat ehkä erittäin epätodennäköisiä mutta mahdollisia. En tiedä jeesaako tollanen kela mutta niin mä itse ajattelen.


Näköjään ollut painavaa asiaa kun on noin monta kertaa tullu sama viesti.

Pölöselle vielä että tossa on musta juttu. Aika raffia kun tällä hetkellä (tai ainakin vielä eilen) vieraat ihmiset tulevat juttelemaan. Yritin katsoa asian positiivisia puolia ja ajattelin että jos toi juttu saa jonkun nuoren elämään jotain positiivista muutosta juttu kannatti. tässä linkki http://www.hs.fi/kaupunki/Minun+pit%C3% ... 9303524994
resukka
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2851
Liittynyt: 16.8.2001 00:01:01

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja madtrue » 21.7.2020 10:25:43

Tämä 33 vuotias mies haaveilee ja haluaa/ja myös viettää loppuelämänsä , mitä sitä nyt onkin jäljellä niin raittiina irti kaikista päihteistä. Haluan rueta nauttimaan elämästä, olen nähnyt kyllä mitä ne päihteet päihteiden tuomat hyödyt/kaverit on, ei niitä silloin näy kun makaat letkuissa teholla.
-Rocky Has Left The Building-
Avatar
madtrue
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 731
Liittynyt: 20.1.2012 12:24:38
Ollut kuivilla

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja Varpusemo » 21.7.2020 12:32:50

En enään haaveile paljoakaan paitsi masennus vaapasta, päihteettömästä elämästä ja ehkä työpaikasta. Aika tulee niin pitkäksi kun istuu aina yksin kotona ilman mitään sosiaalisia kontakteja. Allergian takia en voi edes pitää lemmikkiä. Alkoholiongelmasta taas en voi kertoa terveysasemalla koska silloin Diapam respa evätään, päiheongelmaisille kun ei saisi määrätä mitään PKV-lääkitystä.
Varpusemo
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 935
Liittynyt: 24.11.2019 11:15:22

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja madtrue » 25.7.2020 07:15:36

Ajatellut jälleen koiran hankintaa. Koirista kokemusta 15vuotta. 2014 kuoli viimeisin 11vuotiaana. Vaikka silloin vannoin ettei enää ikinä. Koira kun on ihmisen paras ystävä. No hän on nyt uurnassa kotonani. On vain pitkään jo mietityttänyt ja harkitsenut, jos sitä ensivuoden puolella. Toki täytyy ensiksi saada omaa elämää järjestykseen ennen koiran hankintaa.
-Rocky Has Left The Building-
Avatar
madtrue
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 731
Liittynyt: 20.1.2012 12:24:38
Ollut kuivilla

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 28.7.2020 06:23:03

Mielenrauhasta.

Mulla on nykyään niin ihmissuhde-, materia-, aktiviteetti- ja elämänhallintapuolella asiat aikalailla niin mallillaan, kuin toivoa voin, MUTTA en pysty aivan täysillä nauttimaan noista, kun tämä kirottu sekopääni syöttää kaikenlaisia pimeitä kauhukuvia, katastrofiajatuksia tai ihan vain tyystin turhaa pikkuasioista stressaamista ym. pakkoajatusluuppausta joka helevetin väliin :x . Tokikaan kukaan ihminen ei tyystin autuas voi olla kaiken aikaa. Se olisi jo biologian vastaista, eikä sellainen ihminen pitkään hengissä pysyisi, mutta jos olisin edes sellainen "normaali", mikä tarkoittaa käytännössä nyt tässä yhteydessä sitä, ettei tarvitsisi lähes kaiken aikaa veivata turhien ja typerien pakkoajatustensa kanssa. Onneksi sentään välillä pystyn hetkiseksi saavuttamaan sellaisen "zen"-tilan.

Olisihan noita sitten kaikenlaisia pienempiä haaveita ja tavoitteita, mutta ne ovat enimmäkseen sellaisia arkisempia juttuja, jotka kyllä on ihan mahdollista saavuttaa. Jos ei ihan tänään tai huomenna, niin jossakin vaiheessa kuitenkin, kunhan vähän vaivaa näkee niiden eteen ja tässä suinkin vielä elinpäiviä riittää.
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 12540
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja Varpusemo » 28.7.2020 12:41:55

Jos ei olisi allergiaa tai päihdeongelmaa niin Saksanpaimenkoira olisi kiva. Mutta ei niitä voi IMO pitää kerrostaloasunnossa ne kuuluvat omakotitaloon minne on rakennettu pihalle koiratarhaus missä on koirakoppi missä viettävät aikaansa kun omistaja on duunissa.
Varpusemo
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 935
Liittynyt: 24.11.2019 11:15:22

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja Varpusemo » 28.7.2020 13:47:03

resukka kirjoitti:Naisesta.


Niin monet haaveilevat mutta ei se kaunis Satu Tuomisto tule sinun ovelle koputtamaan jos et tee asialle mitään.
Varpusemo
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 935
Liittynyt: 24.11.2019 11:15:22

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 29.7.2020 06:28:14

Arkisemmista haaveistani: Toivoisin, että rohkenisin mennä tanssitunneille. Ajatus on kiehtonut jo jonkin aikaa, mutta en ole tohtinut, koska en osaa. No täh. Sen vuoksi niille(kin) kursseille kai mennään, että oppisi, eikä kai mitään harrastusta ole tarkoitus osata jo valmiiksi, vaan uuden oppimisen ilohan se pointti melko pitkälti on :roll: . Ihan totta puhuen mulla ei ole juurikaan rytmitajua ja koordinaationi on aivan paska, mutta en mä olekaan tähtäämässä ammattilaiseksi tahi lähtemässä kisaamaan ja esiintymään jonnekin oikeisiin tilaisuuksiin. Eiköhän jossakin huvikseen harrastelijoiden ryhmissä riitä muitakin, joilla on kaksi vasenta jalkaa ja ainahan voi valita sellaisen tanssin, joka ei ole kovin vaativa. Ehkäpä nyt aloittelen tätä uutta harrastusta, kun syksyn harrastusryhmät taas alkavat. Mikäli alkavat, eikä koronatilanne yhtäkkiä pahene ja lyö taas kaikkia ovia säppiin :x .

New Yorkissa olen halunnut käydä ennen kun täytän 50, mutta tällä haavaa ei sattuneesta syystä voisi vähempää kiinnostaa lähteä sinne suunnalle :mrgreen: . No, viisikymppisiini on sen verran aikaa, että vielä tuonkin ehtii toteuttaa, jollei maailmantilanne tästä lopullisesti vielä surkeammaksi muutu :roll: .

Lottovoitto olisi toki kiva, mutta siitä saan todellakin vain haaveilla, koska eipä pahemmin tule lotottua :lol: . Kerran elämässäni olen tainnut pistää lottorivin vetämään.
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 12540
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja Varpusemo » 25.8.2020 13:47:14

Neljän litran muovikanisteri täynnä käsidesiä. Niil oli semmoinen Alepassa tiskin alla. Nyt kun syksyn kausi influenssat taas alkaa niin myöskin Korona-epidemia voimistuu. Suomessa on noin 150 hengityskonetta, saa nähdä jos kaikki paikat taas täyttyy.
Varpusemo
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 935
Liittynyt: 24.11.2019 11:15:22

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja aaaaaaa » 8.10.2021 13:16:04

Onnellisuudesta 😢
aaaaaaa
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 45
Liittynyt: 4.10.2021 13:59:27

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 21.10.2021 13:37:04

Haaveilen ulkomaille matkustamisesta. Kaupunki- tai festarireissu tai näiden kombo Keski- tai Itä-Euroopassa olisi kiva. Sellainen pienimuotoinen turnee olikin suunnitelmissa kesälle 2020, mutta sattuneesta syystä se peruuntui :mrgreen: .

Vielä ensi vuonna en uskalla lähteä ulkomaille, jos ei nyt ihan ihmeitä tapahdu. Tämä koronasoutaminen ja -huopaaminen kun tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan :roll: . En minä sitä tautia pelkää. Mulla on rokotukset kunnossa ja olen jo "sairastanutkin" koronan(Se oli mulla täysin oireeton ja voin sanoa suoraan, etten ole eläissäni päässyt mistään vaivasta yhtä helpolla). Sen sijaan se ei olisi ensinkään kivaa, jos raahaisin suurella vaivalla perseeni ties mihin maailman ääriin ja sitten paikanpäällä pärähtäisi päälle täysi koronasulku tai muuten vain niin tiukat rajoitukset, ettei voisi tehdä käytännössä mitään. No, toivottavasti 2023 voi jo matkustaa maailmalle huoletta...
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 12540
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: mistä haaveilette?

ViestiKirjoittaja 1970 » 25.10.2021 06:49:54

Tein haaveista arkea. En siis haikaile tai haavettele olemattomia. Ja haaveissa vainko oot mun, lauloi kalamies.
Bentsoitta 22.2.17 alkaen ja selkeenä sulhasena since 8.1.19 !
Avatar
1970
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 24334
Liittynyt: 19.1.2010 15:43:12
Ollut juomatta

Edellinen

Paluu Sauna

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Sisätautilääkäri Annika ja 15 vierailijaa