[tpi (poistunut käyttäjä)]

Ota itseäsi niskasta kiinni. Ryhdistäydy.
Komentelu ei oikein mene perille ja muutenkin itseä ei voi niskasta nostaa.

Aiemmat W:n laittamat myös oivia, etenkin kunniajutut. Laajennettu itsari on pikemminkin murha ja oman elämän lopettaminen. Masentavaa varsinkin jos lapset menevät mukana.

Ja tappamisessa ei ole koskaan mitään kunniallista, ei sitten koskaan.

[Pjotr-77]

Tästä on monia ilmaisuja mutta pääpiirteittäin.. kun joku NARISEVA-ÄÄNINEN WANHA UKKO alkaa OPETTAMAAN , kun jotain paskaa tapahtuu ja se alkaa "kun vaan pitää NÖYRÄSTI alistua kohtaloonsa ja ottaa vastaan 19TN paskaa jonka elämä kaataa niskaan!! silloj tekisi mieli NASAUTTAA HELTTAAN sitä ukkoa.. HYI HELVETTI!!!!!!!!!!!!!!!!

[Winston-84]

Ahneella on paskainen loppu.

Perustuu mihin? Tiedän montakin ahnetta ihmistä, jotka porskuttavat elämässään oikein mukavasti. Loppunsa voi toki olla paskainen ihan kirjaimellisestikin, mutta harvemmalla ei-ahneellakaan se niin siisti ja kaunis on.

[Winston-84]

Ota itseäsi niskasta kiinni. Ryhdistäydy.

Olen miettinyt, onko se itseään niskasta kiinni ottaminen niin huono asia sittenkään . Tietenkään toista ihmistä ei pidä mennä käskyttämään ottamaan itseään niskasta kiinni, mutta itsensä persuksille potkiminen(Kuvainnollisesti toki, hehheh) voi olla masentuneena ihan hyvä asia. HUOM!: Minulla on ihan riittämiin omakohtaista kokemusta masennuksesta ja myös erittäin vaikea-asteisesta ja psykoottisesta sellaisesta. Tiedän vallan hyvin, että kyseessä on ihan oikea, vakava ja pahimmillaan kuolemaan johtava sairaus, ei asenneongelma, laiskuus tai se, ettei nyt vain hotsita tehdä mitään. En tarkoita sitäkään, että depiksessä pitäisi kyetä tai edes yrittää repiä itsestään mitään suuria suorituksia. Meinaan sitä, että ottaa välillä itseään niskasta kiinni edes sen verran, että nousee sängystä ylös, pesee hampaat, tiskaa vaikka vain yhden lautasen, laahustaa korttelin ympäri samalla, kun vie roskat ym. mikä jää masentuneena tekemättä, jos ei edes sitä vähää potki itseään liikkeelle. Sitten kun ei saa aikaan edes tuota vähää, masennus vain pahenee. Masentuneen mieli kun nimenomaan käskee ihmisen passivoitumaan ja täten on toipumisen kannalta hyväksi tapella sitä masentunutta mieltään vastaan sen minkä pystyy ja jaksaa. Vaikka olisi niin huonossa hapessa, että joutuisi lataamoon pakkohoitoon, niin itsehän se työ toipumisen eteen on lopulta tehtävä, vaikka siihen tarvitsisikin rutkasti ulkopuolista apua. Ihan niin kuin muidenkin sairauksien kanssa. Ei syöpä tai diabeteskaan hoidu, jos ei itse mene hakemaan hoitoa. Masentuneen itsensä niskasta kiinni ottaminen(Edelleen kuvainnollisesti) voi olla ensialkuun ihan sitä, että varaa ajan mielenterveyspalveluihin ja jopa raahautuu paikan päälle.

[Winston-84]

Voimaantua

Taas näitä hiton nykyajan muotisanoja. Eikö vahvistua ajaisi aivan saman asian kuulostamatta typerältä naistenlehtihömpältä .

[Winston-84]

Sä riität/Mä riitän.

Etkä riitä, enkä riitä minäkään. Miksi ihmisen pitäisi aina jotenkin riittää ihan jo olemassaolossaan? Ihme hyöty-, tehokkuus-, suoritus- mitä lie -ajattelua verhottuna mukamas tsemppaamis- ja itsetunnon nostatuspuheeseen.

----------------------------------------------------------

Himbe

"Mee ny himbees" sanoi minulle taannoin muuan wannabe-stadilainen, eli junantuoma hesalainen. Kuulosti niin tyhmältä, että nauroin pitkään.

[Winston-84]

Se oli, hei, huumoria.

Kun joku heittää toiselle jonkin läpän tai tekee jonkin kepposen, joka ei iskekään tähän vastapuoleen, asia selitetään tuolla "se oli, hei, huumoria" -tokaisulla. Jos huumoriaan pitää jälkeenpäin selitellä, lienee selvää, ettei se ollut kovinkaan hauskaa tämän huumorin kohteen mielestä. Huumorilla ja leikillä nyt voi selittää vaikka henkirikosta, jos niikseen tulee. "Ihan huumoria ja leikkiä se vain oli, kun muilutettiin Ville auton takakontissa sinne sorakuopalle ja pelattiin venäläistä rulettia" .

En väitä, että itsekään olisin täydellinen mitä tulee sosiaalisten tilanteiden tajuun ja onhan tässä tullut heitettyä huonoja läppiä, jotka eivät olleetkaan hauskoja, kuin omasta mielestäni. Niissä tilanteissa olen kuitenkin pyytänyt nolona anteeksi, en suinkaan ryhtynyt pilkkaamaan tätä toista osapuolta huumorintajuttomaksi.