Olet täällä

Mitä oonkaan mennyt tekemään..

Saunassa keskustellaan huumeista haittojen vähentämisen näkökulmasta. Luethan Saunan säännöt. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen. Viuhahda paikalle!

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja malibu » 13.1.2014 23:05:21

^Itse olen melko samoilla linjoilla Hailiquelin kanssa! Sun täytyy Pieni Kuolema muistaa a)oma lapsuus ja periytyvät geenit addiktioon (sanoit kokeneesi lasisen lapsuuden), b)tiedostaa täysin oma addiktiopotentiaali ja c)mitä tapahtuu elämässä, pitää käyttö tuota vähäisempänä mikäli haluat "varmuudella" ainakin yrittää havaita, alkaako päihde viemään liikaa ajatuksia ja muut asiat elämässä käymään turhemmiksi..

Opparit ovat fyysisesti petollisia, amfe psyykkisesti ja katalasti alussa, tosin mikäli tykkää hitaista.. :roll: Jos 2 ainetta kuten sinulla, se käy vielä helpommin, kokemusta löytyy.. :roll:


Itse kokeilisin varmasti jotain aikarajoja, kerran kuussa yhtä ainetta max 2pv tms. Vasta kk-2kk:n jälkeen alkaa näkemään niitä "oikeita asioia"; kuinka turhan kiinnostunut aineista oli ennen "käsistä karannutta viihdekäyttöä"..

Itse tunnen parikin ihmistä, kenen lapset syntyneet 80-luvulla ja myös vanhempi (äiti tai isä), kh:ssa. Lapsia ei ole tarvinnut huostaanottaa, kun aikuisia ovat olleet ja alkosta vahvempiin siirtyy usein vanhempiakin ihmisiä.. 30-v ei ole mikään omituinen ikä aloittaa pirin iv-käyttö, omien tuttavieni huomioiden.. Ainakin 3 naista tulee mieleen, eikä heistä kukaan ole kh:ssa! Piri vei.. :roll: Todella salakavala aine ja aiheuttaa 3pv:n totaalimasiksen yms.

Opettelit itse pistämään, eli väärinkäytön himo on todella kova.. Oman kokemuksen kautta tiedän, ja itselle piikkikoukku on ollut huumekoukkua pahempi joinain aikoina.. :? Mikset käytä pommeina tai nokkina jos satunnaisesti otat? Tiesitkö että terveysalan ammattilaiset osaavat melko helposti erottaa verikokeessa, onko suonesi alkaneet kovettua? Melko pian, ainakin samaa kohtaa käyttäen, rustoa muodostuu.. Verikokeessa verta otetaan, bupre esim sisältää sidosaineita.. :roll: :|

Useimmiten halu päihtyä ottaa ennemmin tai myöhemmin vallan.. Usea tuttu on entinen viihdekäyttäjä, töissäkin ja ilman piikkiä moni.. :|
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja PieniKuolema » 15.1.2014 23:01:45

aikamoine: Tuossahan siis oli n. kuukauden aikana neljä käyttöpäivää, jaettuna kahteen eri kertaan. Kun aloitin tämän viestiketjun, tarkoitus ei todellakaan ollut jatkaa käyttöä vaan tämä on lipsunut tähän.

Myönnän että liikaa on tullut vedettyä. malibu, mietin tuota että himo väärinkäyttöön on kova. Niin taitaa ollakin. Tämän tyypin olen tuntenut useita vuosia.. hän sanoi että on aina nähnyt minusta että kiinnostusta "alaa" kohtaan on ja että alkoholin kanssakaan mulla ei ole ollut mitään rajaa ja jotenkin olen sen tyyppinen ihminen. En sitten tiedä minkä tyyppinen, hmh.
Nokkaan vetämistä inhoan, eli joo on tullut testattua.. tai käytettyäkin, erästä lääkettä (väärin).En mä tiedä.. en epäröinyt hetkeäkään ja kun oli mahdollisuus niin piikki tuntui siltä oikealta vaihtoehdolta. Olisin varmaan jo joskus aiemmin kokeillut mutta kun ei ollut tietotaitoa eikä ketään opastamassa miten värkätään jne. Nyt yhtäkkiä osaankin erotella bupren laastarista joka hetki sitten tuntui ihan rakettitieteeltä.
Mä olen aina ollut kokeilunhaluinen kaiken suhteen ja liian uhkarohkea.
Nyt olen tämmönen joka viettää tavallaan kaksoiselämää. Olen kunnollinen itestä huoltapitävä äiti-ihminen joka heittää hihaan mitä lie mömmöjä.

Olen miettinyt myös tuota jos ja kun tulee johonkin verikokeeseen meno niin henkilökunta varmasti huomaa. Minähän pistänkin nimenomaan "helppoihin" kohtiin. Enpä tiedä mitä sitten jos huomaavat.. ehkä oon vaan tämmönen: :roll: emmä tiedä mitään :shock:

Kyllä mä voin sanoa että piikittämisessä on oma hohtonsa. Se on jees kun osuu oikeaan, tumma veri holahtaa pumppuun, se on jees kun saa painaa mäntää ja kun kolahtaa äkkiä. Eikä tarvi maistella mitään paskoja makuja tai vetää nenäänsä mitään kirvelemään. Mitään piikkikammoa mulla ei ole koskaan ollut enkä arastellut opetella pistämään itse.

Järjellä tosiaan käsitän että tämä on liikaa. Lapsi on mulle kaikki kaikessa. Ilman häntä.. en tiedä oisinko enää elossakaan. Silti joku mulle sanoo että jos tosiaan pysyy siinä kerta kuussa niin asia ei ole paha. Tietenkään sitä ei tutuille mennä huutelemaan, siinä on ero viinalla läträämisen kanssa.

Katumusta en enää niin tunnekaan niin kuin silloin kun alottelin tätä ketjua. Pikemminkin olen nyt enemmän sinut asian kanssa. Piti elää 26-vuotiaaksi ennen kuin käsitin että alkoholit on mulla nyt juotu ja se ei ole ollenkaan se juttu jos haluan rentoutua tms. Sekottaa päätä.

Ja mitä tähän ketjuun tulee.. musta on aina ollut kiva "analysoida" ja miettiä kaikkea kokemaani ja miksi joku asia johti toiseen. Tätä palstaankin oon lukenut vuosikaudet ja malibu sunkin "tarinaa" seurannut ja kahlannut viestejä :) Sillon ei vaan itellä mitään mainittavaa kirjottamista ollut eikä tunnuksiakaan.


Näillä mennään, ja tämän kuun piikit on jo pistetty!

muok. piriä en olekaan nyt "pitkään aikaan" ottanut. Subua viimeksi. Mainitsin tuossa aiemmin ne laastarit, niin niiden sekä oikean pillerin muodossa. Tuo piri on kyllä semmonen että parempi vaan jos mahdollisimman harvoin. Sitä onkin täällä nyt vähän huonosti liikkelläkin.
I wanna hold you but my senses tell me to stop.
Avatar
PieniKuolema
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 80
Liittynyt: 14.1.2010 22:40:53
Ollut savuton

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja aikamoine » 16.1.2014 00:55:41

[poistettu asiattomuuksia - Päihdelinkin moderaattori]
aikamoine
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 46
Liittynyt: 28.12.2013 02:13:07

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja malibu » 16.1.2014 17:47:34

Itse olen silti PK sitä mieltä, että koska olet nyt ottanut aineet ja alkon erikseen toisistaan; molemmissa aineissa menee "överiksi". Pirin kanssa tulee ongelmia valvomisen ja serotoniinin, dopamiinin yms vajauksen tähden..

Ota se koe-aika, jossa otat useamman kk:n sen tasan kerran kuussa! Nyt et pysty vetämään selkeää linjaa itsellesi, koska haluat ottaa satunnaisesti. Tällöin päihdepuolesi puhuu jo tässä vaiheessa. Annat itsellesi luvan ottaa muutamia kertoja/kk.

Tuo itselle valehtelu on pahin asia. Tällöin annat itsellesi luvan lipsua siitä kerta kuussa käytöstä. Tämä "rajojen ylittäminen" myös aloittaa helposti koukun..

Pidä tuosta kiinni, että tässä kuussa ne bileet on jo käytetty ja kokeile edes 3kk ottaa VAIN kerran kuussa! Mikäli huomaat selitteleväsi "tilaisuuksilla" jotka kävelivät vastaan, kohtuukäyttösi tuskin onnistunee..

Oikeasti vielä kun sinulla on se terve puoli, joka tietää miten voi käydä; on heti alusta asti opittava keinot käsitellä eri tunteita/oloja/relata ilman huumeita! Fakta on, että mikäli annat itsellesi liian paljon löysää narua, et tarkkailusta huolimattakaan huomaa koukun syntymistä. 2krt/kk amfea 1-2vrk:tta 3-4pv:n palautumisineen on monelle liian lyhyt aika, jotta pysyisi satunnaiskäytössä..

Ei käyttäjäksi tulla hetkessä, este toisensa jälkeen katoaa.. Lopulta "ei se nyt ole niin paha asia, jos menee töihin valvoneena".. Itsellä on niin monta tuttua, ketkä eivät piikitä, käyvät töissä, ajavat autolla, ei huumemerkintää (kaikilla); mutta silti koukku on kova.. He käyttävät nykyään sitä tekosyytä, etteivät piikitä!

Olisiko ajatus vaikea, ottaen huomioon että loppuelämästä 3kk on lyhyt aika; että tuona aikana käyttäisit vain kerran/kk ja kirjaisit mahd bentsot myös mukaan?? Kun on itse hiukan "ulkopuolella" katsomassa elämäänsä, näkee asiat selvemmin! Uskon, että mikäli tekisit kokeilun, saattaisit nähdä kuinka hallitseva asema päihtymisllä on elämälesi. Olet vain kääntänyt asetelman alko vs huumeet, kuten usea aloittaja. Toivon että löytäisit sen nöyryyden ja pelon huumeita kohtaan, ympäriltäsi (sieltä toisesta elämästä) tunnet ihmisiä, oista yksikään tuskin päätti alkaa käyttäjäksi!

Useimmiten ihmiset joutuvat kokemaan asiat kantapään kautta. Silti kirjoituksistasi jollakin tapaa paistaa liika itsevarmuus, että "koukku ei koske sinua".. Siinä on suuri ristiriita, koska et ole kokeillut tarpeeksi pitkää aikaa selkeillä säännöillä.. En kykene estämään ketään muuta kuin itseäni koskemasta aineisiin & vermeihin, mutta kehoitan tutustumaan itseesi ja huumepersoonaasi sen verran hyvin, että et joutuisi kantapään kautta kokeilemaan..

Milläköhän nickillä täällä kirjoitteli muutama v aiemmin samantaustainen nainen? Pääsi Järvenpäähän hoitoon, "pappa betalar"-ilmaisua käytti; tosin lähti alle 2vkossa pois ja jatkoi käyttöä.. Isä oli palkannut töihin, joten potkut tuli ja lapsi ilm isälleen.. Sinä haluat yrittää nähdä rajojasi, mutta aivot muistavat asiat hiukan eri tavoin.. Nuo animaatiot aivoista ja päihteistä kannattaa katsoa!

Toivottavasti haluat haastaa itsesi realistisella tavalla..

Ps. Tuo kaksoiselämä aluksi tuntuu mukavalta, pidemmän päälle se rasittaa! Lisäksi suosittelen puhumaan ystävä-käyttäjillesi rehellisesti nuo käyttöpäivät. Kerran kuussa on 1vrk/30vrk. En ole kertaakaan lukenut niin vähäisistä määristä. En itsekään aiemmin ottanut kuin "kerran" ja oli virhe olettaa putken olevan se kerta! :roll:
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja PieniKuolema » 19.4.2014 11:34:11

Tämä tarina saa jatkoa, vaikka kaikki varmaan hihkuu että mitäs minä sanoin ja noin siinä käy. Silti, tuntuu että mitä sitä valehtelemaan :)

Käyttö ei sitten pysynyt tuossa kerta-pari kuussa. Tammikuu meni ihan jees mutta kuun lopulla sössin. Meni auto paskaksi jne, ja totuus paljastu porukoille ym. Olinkin sitten kunnolla muutaman viikon, kunnes tuli potkut töistä. Ei liity mitenkään mihinkään mömmöihin, väkeä vaan vähennetään.. ja mitäpä minä keksin ahdistukseen; bupren. Sitä alkoi menn' päivittäin ja kitkut oli ikävät kun kama loppui. Siinä sitten välillä piriä sun muuta. Bupre ei tuonut mitään ns. oloja enää, kunhan piti mielen virkeänä.
Sain töitä ja kunnostauduin. Sitten osui fentanyyliä kohdalle, ja sitä otin päivittäin neljä viikkoa. Paluu todellisuuteen oli karmea kun aine loppui. Otin buprea liian nopeasti fentanyylin päälle kun en tiennyt että ei kannata kun tulee vaan vierotusoireet. En jaksa nyt ettiä sitä hienoa kapulakielistä tekstiä jostain affoni.. tms, mutta kuitenkin.

Se säikäytti. Luulin oikeasti että kuolen, ja ei ollut kaukana lanssin tilaaminen. Rukoilin ja itkin ja vannoin että lopetan jos tästä selviän. Olen saanut yhden oikean naispuolisen ystävän, joka on korvaushoidossa, lapsi huostaanotettu ja hän yrittää päivä kerrallaan. Hänestä oli iso apu arjessa kun olin "sairaana". Piti huolta mun pojasta ja kokkaili täällä ja leikki pojan kanssa. Lapsen kanssa ei ollut mitään ongelmaa ollut ja arki oli mukavaa ja tasaista kunnes tosiaan tuli nuo fentakitkut.
Otin pieniä annoksia oksikodonia ja siirryin sitten bupreen ja nyt tilanne on se että otan yhdet 4mg töötit päivässä. Ja lasken annostusta koko ajan. Alkuun oli 6mg vrk x 2. Piikittäminen inhottaa, en haluaisi tehdä sitä mutta muitakaan toimivia tapoja en ole keksinyt. Mulla siis bupre on laastarimuodossa. Sillon kun oli nappulana niin liotin suussa enkä piikittänyt. Se kamala ahdistus joka tuli fenta+bupre-yhdistelmästä, on edelleen mielessä ja haluan lopettaa tämän. Mitään "oloja" bupre ei tuo siinä mielessä, paitsi pitää toimintakykyisenä. Tarkoitus on ajaa annos alas ja ei tuota kamaakaan niin hulluna ole että iän päivää voisin ottaa. Mitään päihdyttävää olotilaa en hae.. haluan tavallisen arjen ja olon.
En enää sitä, että kun vähän vituttaa niin fentanyyliä vaan! En ikinä enää noin vahvoihin koske, kitkut oli sen verran pelottavat, ahdistavat ja kamalat.

Tätä käyttöähän mulla ei onneksi ole kauan takana, senhän voi lukea tästä keskustelusta. Myönnän nyt että kyllä mä olen riippuvainen. Mutta nytpä on tullut koettua tämäkin. Nuo nistikaverit on häipyneet kuvioista, vankilaan. Sattunu ja tapahtunu kaikenlaista. Kaksi kaveria on jotka käyttää sillon tällön, toinen tuo em. naiskaveri. Kummatkin pyristelee pois ja käyttävät mahdollisimman vähän.

Mulla on liian paljon menetettävää. Voi miten tyhmä oonkin ollut! Mutta kyllä se tästä. Aurinkoisia kevätpäiviä :D
I wanna hold you but my senses tell me to stop.
Avatar
PieniKuolema
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 80
Liittynyt: 14.1.2010 22:40:53
Ollut savuton

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 20.4.2014 06:55:04

^ Ei se siitä :wink: . Sori vain, mutta vähän tuo nyt siltä vaikuttaisi :( . En tosin aivan tarkkaan tiedä, mitä tarkoitit tuolla "kyllä se tästä".

Ainahan sä käyt tässä "synninpäästöketjussasi" vannomassa, ettei koskaan enää ja sitten kuitenkin taas uudestaan, eikä tuo nyt vielä vaikuta siltä, että olisit käynyt kunnolla pohjalla. Ei siinä mitään, ihan tyypillistä meille narkkareille, mäkin olen vannonut vaikka kuinka monta kertaa, ettei koskaan enää ja kuinkas sitten kävikään :mrgreen: .

Olet sä toki saattanut löytää sen pisteen, että huumeita vedetään enää olon normalisoimiseksi ja uudet kokeilut ja/tai hirvittävät sekoilut/kunnon nuokkumiset eivät jaksa kiinnostaa, mutta jotenkin epäilen sitäkin. Niin se vain menee, enkä tarkoita nyt erityisesti juuri sua, vaan sitä, että tämä kuvio on niiiiin nähty niiiiin monen kohdalla.

Se sun lapsesi mua tässä huolettaa ja pirusti :evil: :( . Tekisi mieli raivota taas jotakin[Poistettu törkeyksiä -Winston-84], mutta se tuli siinä ja enempää en jaksa selittää, kun ei se mitään auta kuitenkaan :| . Muuten voisit mun puolestani vetää ihan mitä sua huvittaa.
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 12824
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja iina » 20.4.2014 10:08:02

PieniKuolema kirjoitti: Lapsen kanssa ei ollut mitään ongelmaa ollut ja arki oli mukavaa ja tasaista kunnes tosiaan tuli nuo fentakitkut.

:o Voi hyvä nainen! Kait se arki sulle olikin ihan "mukavaa ja tasaista", kun oot ollu 24/7 ihan kujalla! Mutta entä sun lapsesi?? Äiti piikittää itseensä joka päivä jotain hengenvaarallista ainetta, ja on kuuppa sekaisin aamusta iltaan. Lapselle se varmasti on ollut aika isokin ongelma! Ja edelleen on.

PieniKuolema kirjoitti:Mulla on liian paljon menetettävää. Voi miten tyhmä oonkin ollut! Mutta kyllä se tästä. Aurinkoisia kevätpäiviä :D

Niin sulla on, ja tyhmiä asioita olet tehnyt. Toivottavasti nyt oikeasti tajuat alkaa hoitaa itseäsi..? Valitettavasti oon kyl samaa mieltä ku Winston, et ei toi sun asentees kyl ihan siitä kieli. Vielä sua hymyilyttää, ja osaat nauttia aurinkoisista kevätpäivistä, kun bupre virtaa suonissa. Siinä tilassa ne lopetuspäätökset on aina hyvin helppo tehdä. Mut mitä sit, kun sun on aika luopua? Kun viekkaria puskee, ja kitkut nitkuttelee päässä. Pystytkö silloin pitää kiinni päätöksestäsi?

Tollaset pelottavat refla/överi/horkka/whatever -kokemukset unohtuu aika äkkiä, ja aineenhimo ottaa taas ylivallan. Jos niin käy, ettet kykenekään noudattamaan itsellesi laatimaa vieroitusohjelmaa - niinku et kyennyt noudattamaan 1krt/kk vetotahtiakaan - niin hakeudu hoitoon! Sulla on lapsesi, terveytesi ja loppu elämäsi menetettävänä. Ja sun lapsellasi koko tulevaisuutensa.

p.s. Ootko lukenut sitä Xonen tiputus -ketjua? Tervetuloa sinne päivittämään tilannettasi bupren alasajosta. (Vaik otsikossa lukeekin xone, niin oikeesti on ihan sama, et missä muodossa se bupre otetaan.) Meitä on siellä kaksi muutakin bupren lopettelijaa, ja itse ainakin oon kokenut vertaistuen antavan voimia - kuten tietysti kaikkien muidenkin tsemppaukset. County ja minä ollaan jo aika pitkällä tässä alasajossa. Ketjusta voit siis lukea meidän kokemuksia tästä prosessista, niin osaat sit ennakoida, että minkälaisia oloja olis ehkä odotettavissa.

p.s.2 Kärkkään tekstini tarkoitus ei ollut tuomita, vaan herätellä. Sulla on vakava ongelma, joka ei hoitamatta lähde itsekseen pois. Niin itsesi kuin lapsesi takia toivon, että tajuat tämän, haet apua, ja onnistut hoitaa itseäsi, ennen kuin jotain peruuttamatonta tapahtuu. (Käyttösi vaikutukset lapseesi ovat tietysti jo nyt peruutamattomia, mutta ettet nyt kuitenkaan enää pahentaisi tilannetta.)
LOVE is kindness, HATE is blindness.
Avatar
iina
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4533
Liittynyt: 3.2.2009 20:08:08

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 20.4.2014 13:22:48

iina kirjoitti:
PieniKuolema kirjoitti: Lapsen kanssa ei ollut mitään ongelmaa ollut ja arki oli mukavaa ja tasaista kunnes tosiaan tuli nuo fentakitkut.

:o Voi hyvä nainen! Kait se arki sulle olikin ihan "mukavaa ja tasaista", kun oot ollu 24/7 ihan kujalla! Mutta entä sun lapsesi?? Äiti piikittää itseensä joka päivä jotain hengenvaarallista ainetta, ja on kuuppa sekaisin aamusta iltaan. Lapselle se varmasti on ollut aika isokin ongelma! Ja edelleen on.


Juuri tämä :evil: ! Kyllähän se lapsiKIN näyttää varmasti oikein hyvinvoivalta, onnelliselta ja tasapainoiselta, kun sitä katselee niiden pinkkien opparilasien lävitse. Maailma näyttää yleensäkin hyvin mukavalta ja tasaiselta niiden läpi katseltuna, vaikkei se sitä todellisuudessa olisikaan missään määrin :wink: . Sun lapsesi on ilmeisesti vielä niin pieni(Olet varmasti maininnut hänen ikänsä jossakin kohtaa, ainakin suurin piirtein, mutten jaksanut nyt lukea koko ketjua), ettei hän osaa tuoda pahaa oloaan, pelkoaan ja/tai hämmennystään ilmi niin selkeästi, että se sinne opparilasienkin taa paistaisi, mutta kyllä ne lapset, piru vie, huomaavat ja vaistoavat yhtä sun toista, eikä niille riitä pelkästään se, että ne saavat säännöllisesti ruokaa, puhtaat vaatteet ja iltasadun lukijan, eikä kukaan ympärillä riehu täysillä tai ole väkivaltainen tai ilkeä.

Sulla on ihan vitun selkeä ja paha päihdeongelma ja harva lapsi on nähnyt vanhempansa päihdeongelmaa mitenkään positiivisena asiana, vaikkei olisi joutunutkaan kärsimään mitään suoranaista puutetta, hylkäämistä, väkivaltaa tms.

Joo, ja mäkin tässä parhaillani "vieroittelen" itseäni bupresta ja kyllä aurinko paistaakin kauniisti myös täällä meilläpäin ja olo on ihan mukava ja tasainen, kun mä nyt vielä sen kuuluisan viimeisen kerran vähän korjasin oloani :wink: 8) .
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 12824
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja 420 » 9.5.2014 18:54:01

Hei PieniKuolema...luin koko viesti ketjun,tosiaan toivon että olet rajoittamaan\lopettamaan ....jos,olet vielä aktiivisena Plinkissä,olisi kiva kuulla nykyiset kuulumisesi
When my mind feels heavy like it weighs a ton... Gonna feel like a feather on 3, 2, 1
420
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 26
Liittynyt: 26.12.2013 15:18:13

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja iina » 10.5.2014 12:32:52

Joo, komppaan edellistä, et tulisit taas kertoo kuulumisiasi, pienikuolema! Toivottavasti en onnistunut herättelee sua kokonaan täältä pois.
LOVE is kindness, HATE is blindness.
Avatar
iina
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4533
Liittynyt: 3.2.2009 20:08:08

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja PieniKuolema » 22.10.2014 18:20:56

Käytin fentanyyliä lopulta monta kuukautta päivittäin. En jaksanut enää, vaan menin a-klinikalle todella sairaana ja kerroin koko stoorin. Pääsin saman tien avovieroitukseen xonelle. Oli ihan mahtava tunne kun fentanyylipöhnä loppui. Tajusin että olin ollut ihan vitun sumussa koko ajan.

Xone tiputettiin 3 kuukaudessa 10mg:stä. Nyt en oo enää lääkehoidossa. Mutta kaksoiselämä loppui ja mun huumeiden käyttö tuli tietoon porukoille jne. Lastensuojelullisia juttuja ei ole tullut. Vierotus meni hyvin. Kävin joka aamu, lapsi mukana, seulassa kerta viikkoon ja aina puhtaat. Bupre on viikko sitten lopetettu ja kyllä tässä on kitkut mutta ei lainkaan niin pahat kuin fentiksestä aikoinaan.

Tää ketju on aika jännä.. näkee miten olin väärässä ja itsevarma, että minä en tuu riippuvaiseksi. Mutta kuinkas kävikään.
I wanna hold you but my senses tell me to stop.
Avatar
PieniKuolema
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 80
Liittynyt: 14.1.2010 22:40:53
Ollut savuton

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja 420 » 3.11.2014 04:52:49

Aivan mahtavaa! Todella hyvä kuulla! Pidä lippu korkealla pienikuolema! Nyt on syytä olla itsestään ylpeä!
When my mind feels heavy like it weighs a ton... Gonna feel like a feather on 3, 2, 1
420
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 26
Liittynyt: 26.12.2013 15:18:13

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja PieniKuolema » 18.2.2015 22:06:55

Tää juttu saa jatkoa..

Mulla loppu tosiaan avovierotus lokakuun puolessa välissä. Henkinen tila romahti ja lamaannuin ja masennuin täysin. Mitään hoitoa ei jatkettu, siis terapiaa, keskustelua tms. Retkahdin piriin ja subuun marraskuun puolessa välissä. Ne näkyi seulassa ja lapsi sijoitettiin mun porukoille.

Lopulta ahdistuin täysin ja vaihtoehtona oli piikki tai itsemurha, tuntui ihan toivottomalta. Ystävät vei päivystykseen, ja sieltä menin vapaaehtoisesti psykiatriseen sairaalaan. Siellä olin kaksi kuukautta ja hiljattain kotiuduin. Lapsi pääsee muuttamaan ensi kuussa kotiin. Oon ollut raittiina tuosta marras-joulukuun vaihteesta asti. Seuloja on otettu välillä joka toinen päivä, mutta vähintään kerran viikossa.
Oon varmaan ennenkin tätä toistellut, mutta nyt tämä tie on loppuun käyty. Mulla on tiiviisti käynnit nyt a-klinikalla ja keskityn täysillä itseni hoitamiseen ja muhun onkin iskenyt pieni urheilukärpänen ;)

Mukavaa kevään odotusta teille, häntä pystyyn kaikilla :)
I wanna hold you but my senses tell me to stop.
Avatar
PieniKuolema
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 80
Liittynyt: 14.1.2010 22:40:53
Ollut savuton

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja 420 » 7.3.2019 01:26:36

Haha palasin tähän ketjuun näitten vuosien jälkeen :D jos satut vielä olemaa plinkissä, laita kuulumisia!
When my mind feels heavy like it weighs a ton... Gonna feel like a feather on 3, 2, 1
420
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 26
Liittynyt: 26.12.2013 15:18:13

Re: Mitä oonkaan mennyt tekemään..

ViestiKirjoittaja Wannabe Feenix » 24.2.2022 23:26:46

Onnea!! Siitä se helvetti ja alamäki alkaa... eikä mikään aine tunnu enään miltään muulla tavalla käytettynä.. Itse entisenä rapanistinä kadun sitä päivää kun ekan kerran piikitin... siihen asti homma oli pysynyt jotenkin hanskassa. Mutta rakkaus ekasta kerrasta sekä piikkiin että aineiden vaikutukseen iv:na vei niin helvetin pohjalle ja syviin vesiin..
Wannabe Feenix
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 3
Liittynyt: 24.2.2022 22:15:39

Edellinen

Paluu Sauna

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: 0132 ja 13 vierailijaa