[1970]

^ Moi Winstoni, ekan kerran tänä vuonna. Ennen Vappua viimeksi lueskelin vastentahtoisesti Plinkkendaalia. Ei oikein kolissut tai kiinnostanut. Oli rehdimpää päättää olla edes tsekkaamatta omanketjunsa numeraalisia saaliita, vaan nyt vois vaikka viimeistellä uransa ja lähteä tyylillä tai ilman tyyliä, mutta vähän täällä on ees mitään luettavaa, kommentoitavaa. Oletin jo, että tämä liiteri on kaadettu ja suljettu, kun ei täällä ollut enää ketään, edes viimeistä sammuttamassa valoja. Hieman Saunan kylmyydessä jonkin aikaa vapisin ja pelkäsinkin, että olen jäänyt yksin tänne kolkkoon mestaan synkistelemään. Etten löydä poijes ja alan käpertymään umpikeijoksi, joka tuijottaa ja vihaa naisia, noita planeetamme ihanimpia olentoja, joiden kanssa vietin duunissakin puoli vuotta, mutta se oli ammatillista, tietenkin...

Mua ei saa mitenkään kuormittaa, sillä olen herkässä elämänvaiheessa ja suhteeni naiseeni on voimassa viidennellä vuosikurssilla.
Sauna tuskin kauheesti ressiä tuottaa ja muuttuvasssa Maailmassa senkin on aika muuttua joksikin muuksi, kuten vaikka mullaksi.
Ehkä tämä on viimeinen rypistys ilman silitystä ja kohta tämä mesta jyrätään plinkkitraktorilla pois maisemaa haittaamasta.
Olen valmis Saunan tuhoutumiseen ja veikkaan, että vuodenvaihteessa tämä on jo bittihistoriaa. Vuosinumeroa en vaan tiedä.

Tämä voi näköjään entisestäänkin hiljentyä ja lopussa meitä on vain kaksi, kunnes sitten vielä yksi,
måderaatoparka, jolle ehdotettiin yleisön toimesta uutta käyttöä eli jonkinlaista bingoemäntähommaa.

Olen ollut pari kertaa vaivaistalobingossa menneenä kesänä ja ei, se ei ole sellasta rokkenrollia, johon kannattaa sijoittaa. Ja mitä joku tavis tietää päihdepuolen meiningeistä, ei mitään. Jengi ei muutenkaan juttele keskenään ja sitten pitäis vielä alkaa bingoomaan, njää. No, siihenhän se äksöni vanhainkodissa perustuikin. Jonkinlaisessa aamudoupissa ja muistamattomassa tilassa ikäjengi rustaili lappuja pöydässä. Toisaalta kahvin hinnan kivutessa siihen vois laittaa jonkin kofeiinibonuksen ja täten saada vanhat kävyt innostumaan hetkeksi, aye.

Taantuma lapseksi on monella edessä. Muutama hoitsu kyl sanoi suoraan, että tappavat ittensä ennen muistisairautta. Tietenkin jos muistavat. Entä jos hätäisenä hyppää jyrän alle, vaikkei muistissa edes ole ongelmaa. On vaan vähän tilapäisvetämätön.

^-> No, nyt on ratkottu tämä naisvihamielisyys, jota en ole itse potenut, vaan olen inhonnut/halveksinut ihmistä sen käytöksen vuoksi.
Kaitse yksi yhteenveto on myös, että nainen pelkää, että mies tappaa hänet ja mies pelkää, että nainen nauraa hälle.
Onneksi kumpikin joutuvat usein pettymään tämän odotuksen suhteen, jos kyse on jostain pervomasosta tai toisen vahingoittamisesta. Mainittakoon, että hoitokeinoa ei ole incellipelleporukan tervehdyttämiseksi ja seksi se ei ole,
sillä jotain tasoa sentään pitää olla, ettei mee ihan ponderoosaksi. Sinänsä hassu leffa, vaan todella huono.

Fiksasin edellisen osion kyssärin, ettei mene ihan laittomaksi tämä pedanttisesti hoidettu, asianmukainen kyselyvastaustunti.

K: Onko sinulla odotettavissa jotakin erityistä kivaa vielä tälle vuodelle?

V: Kivaa on viikoittain, välillä päivittäin, mutta erityistä ei ole tiedossa, ellei se sitten ole jotain yllätyksellistä, ei suunnitelmallista.
Joulupukkiuskoni on karissut neljälläkymmenellä ja muutoinkin karaistuminen on tapahtunut lisäaineiden huvetessa eli
tyystin loppuessa viime vuosikymmellä.

Ikäisesi mies elää keskimäärin vielä 29,3 vuotta. Näin ollen eläisit 81,3-vuotiaaksi.
Tällasta lupaili mulle interneetteri. Puhun siis lopunajan elämän tienoosta.
Tuo ennustuksellinen vuosikasa on syytä tietää osapuilleen, jos hankkkii
jatkolainaa jo ennestään isolle lainarahastolle tai uutta henkivakuutusta.

K: Mitä pitää tapahtua, että ihmispoloinen saapi rauhan ja löytää tasapainon ja
mikä se Sinulle oli tai on, tänään eikä viidestoista päivä ??

[Winston-84]

Loppupeleissä se, kuinka lungi tai levoton joku on, taitaa olla kiinni temperamentista. Temperamentti on sisäsyntyinen ominaisuus, jolle ei oikein mitään voi, vaikka monelle muulle asialle voikin. Itseäni on "siunattu" Ferrarin temperamentilla ja kiihdyn kyllä nollasta sataan sekunnissa hyvinkin herkästi. En siis pelkästään suuttuessani, vaan myös iloisten asioiden vuoksi tai muutoin vain yllättävissä tilanteissa. Onhan se välillä vähän kuluttavaa hyperventiloida joka jumalan asian tähden, mutta kyllä näinkin ihan mukavasti voi elää.

Noin muuten rauhoittumisessa auttaa kummasti, kun muistaa sen, että aina ennenkin asiat ovat 90 %:sti(ehkä jopa enemmän) ratkenneet parhainpäin, eivätkä lopulta olleet lainkaan niin pahoja rasteja, kuin ensijärkytyksessä kuvitteli. Kun elää täällä länsimaisessa yltäkylläisyydessä ja suomalaisessa hyvin toimivassa ja rauhallisessa yhteiskunnassa, niin eihän tässä yleensä suurta hätää ole. Vielä kun valitsee seuransa hyvin ja vähän katsoo, miten itse käyttäytyy, niin avot, jo pärjää pitkälle.

Toki noista huolimatta välillä tulee vastoinkäymisiä, joita ei voinut ennaltaehkäistä omalla toiminnallaan. Ei niihin tarvitsekaan zeniläisellä tyyneydellä suhtautua, vaan saa kyllä parkua räät rinnuksilla. Näiden takaiskujen kanssakin pärjää silti paremmin, kun perusasioiden puolesta on pakka hyvin kasassa.


Koska viimeksi yllätyit iloisesti? Koska viimeksi yllätyit vähemmän iloisesti?

[1970]

^ Jaahanz, koskako... millä aikajanalla vai tänäänkö... beibeni kaa on koko ajan primetime ja kiinteä happy hour.

Negatiivista en laske systeemiini, sillä niitä kelailemalla kyllä saa asteet laskuun ja lupaavan aamustondiksen sulamaan.

Ehkä kesällä erikseen ilahduin, kun yksi lukuisista hoitsutyökavereistani lopetti sellasen antihoitsutoiminnan ja ikäänkuin alkoi ihmiseksi.
Tai sitten se otti onkeensa, kun kehuin sitä ja sanoin, että sulla on älyä ja luonnetta - käytä niitä hyväksesi.
Faktaan perustuva mielistely. Ei-faktaan perustuvaa mielistelyä tai kehumista en harrasta tai kannata.
Kusipää pysyy aina kusipäänä, livenä ja netissä. Mitä vähemmän niitä, sen parempi.

Pienen pieniä ilahtumisia oli pitkin (toistaiseksi) vikaa pestiä ja hyvää palautetta omasta tekemisestä, mikä onkin usein priimaa.

Näen aika myönteisenä tämän vuoden ja muutaman vuoden taaksepäin,
sillä en ole liimalla päihteilevä keijo ja tosielämää pelkäävä komerorunkkari.

Mikähän näistä tarjokkaista ois komea ja käyttöön heti-valmis, funktionaalinen bändinnimi ??

- happy dick,
- suprised dick,
- depressed dick,
- cold and fat dick,
- proud and shameless dick,

- shaking chicks,
- making chicks,
- skating chicks,
- dating chicks,
- hating chicks,

- bandaid,
- turning light,
- burning fat,
- horning head,
- boring hood,

- solid utero,
- tender area,
- painted ass,
- buying friends,
- drunk in the sexshop.

ja suomeksi omat lujat kandidaatit punkrokkiorkesterin nimeksi:

- hiekkalaatikkorikos,
- syyhypunkin historia,
- itsensäpaljastaja,
- runkkari heinäpellolla,
- julkinen yhdyntä,

- keijo seksimessuilla,
- keijon ensitreffit,
- keijon pyhä toimitus,
- keijo aamupaskalla,
- keijon putkavuodet,

- harkittu tappo,
- pöllitty leivänpaahdin,
- anastettu elämä,
- lainattu leipä,
- vaatelias antaja,

- poikkipino,
- lyhtypylväs,
- hätäsektio1979,
- superkakka2012,
- evätty yhdyntä2020.

==>>

[Winston-84]

Drunk in the sexshop.

Tähän liittyy tarina tosielämästä. Joskus 2000-luvun alussa muuan kaveri meni ihan kännissä seksikauppaan ja aiheutti siellä sen verran häiriötä ja kaaosta, että porttikielto tuli. Ei hän sitä ihan pahaa pahuuttaan tehnyt, mutta dokatessa välillä roiskuu. Itsekin sen ainoan kerran, kun olen elämässäni seksikaupassa käynyt, olin päihtynyt useammastakin substanssista, viinasta myös. Minä tosin en onnistunut aiheuttamaan siellä mitään suurta draamaa ja pahennusta.


Mikä ns. uuskielen sana tai nykyisin uuden merkityksen saanut sana/ilmaus ärsyttää sinua?

Mulla noita riittäisi vaikka pienen novellin verran, mutta tämä haaste- ja haasteellinen -sanojen väärinkäyttö saa tosissaan näkemään punaista. Ja kun sitä viljelevät nykyään KAIKKI ja aivan repeatilla, ihan fiksutkin ihmiset .

[1970]

Juurikin se epäsana

haasteellinen,

koen tämän uuden pelisysteemin haasteellisena, meidän vaihtunut tukivuorosysteemi on melko haasteellinen,
no, onhna pena ja penan tyyli ottaa kirkasta viinaa kesken perjantain työpäivän tosiaankin haasteellinen,
nää mun käyttämät luomukumit on haasteellisia, Venäjä on haasteellinen, mun muija on haasteellinen,
keijo on haasteellinen, keli on haasteellinen, aamukakka oli haasteellinen, aviorikos on haasteellinen, lisävero oli haasteellinen, aamulla saamani haaste päällekarkauksesta, virtsaamisesta ostarin kaupan ikkunaan oli haasteellinen, jne.

Huono, surkea, välttävä, kehno, kurja, paska: ne kaikki on alkuperäisiä ja paljon paremmin tilannetta ja asioita kuvaavia adjektiiveja.
Suomen kielen standardi siistiminen ja korrektin ilmaisun steriili kuohinta etenee suunnitellusti. Onneksi pulsujengissä tämä ei vielä näy, ehkä. Työpaikoilla se jo näkyy haasteellistamisena, haasteellinen-sanan ylettömänä överikäyttönä. Nuhtelen ja tuomitsen, heti.
huikeen haasteellinen, tämä on jo rienausta. Osa ihmisistä ottaa miettimättä kaikki ala-arvoiset muovisiet keinotekosanat haltuun.

=>

Mulla oli kaksi täysin erilaista ja toimintavoiltaan vastakkaista osastonhoitajaa esimiehinä. Molemmat kokeneita, älykkäitä alfanaisia.
Toinen kuunteli, oli aina ystävällinen ja haki ongelmiin välittömästi ratkaisuja. Humaani, suorastaan rakastava ja aito naarasjohtaja.
Toinen ei kuunnellut, oli usein äkäinen ja koki työntekijät vihollisekseen, "haastavina" ja oli patruunamainen, tyly ja tiukka vääpelinatzi.
Toista diggailtiin ja hänestä puhuttiin hyvää ja läksiäiset olivat lämminhenkiset, toista pelättiin, välteltiin ja inhottiin, juostiin karkuun.

Kun ihminen sukupuoleen katsomatta saa valtaa työpaikalla tai vaikka hiekalaatikolla, hänestä voi tulla tyranni ja kammottu kummitus. Yhtäläisyydet yli-vikkelään eli tarkastusviraston ylimpään pomoon ovat toisen os.hoitajan kohdalla ilmeiset.
Ei voi myöntää mitään, eikä voi luopua asemastaan missään olosuhteissa ja täytyy olla kova ja törkeä.

Jatkuvasti puhutaan rasismista ja sukupuolten välisistä skaboista. Mielestäni kyse on aina yksittäisen ihmisen huonosta käytöksestä. Miksi sen tarkastelua pitää vaikeuttaa ja vetää niin monimuotoiseksi. Paska tyyppi käyttäytyy paskasti, that´it.
Itse koen, että tyyppi on epävarma, eikä sitä ole rakastettu. Sitä on poljettu ja potkittu ja se kostaa muille. Se on rikkinäinen ja sairas.

En kysy kumpi haluat olla näistä kahdesta kahden osaston (40 asukaspotilasta) osastonhoitajasta tai koet olevasi tai olet,
vaan että mistä moinen iskee ihmiseen, miksi pitää olla niin vjitun karmea joka suuntaan ja miksi
toinen voi olla kuin itse täydellisyys ihmisenä ?? ja olematta sarjamurhaaja tai ainakin todisteet uupuvat.

[Winston-84]

Kai se on perusluonnekysymys tämäkin. Joillain kaikki vain on aina paskaa, paitsi kusi ja toiset näkevät asiat enemmän ilon kautta ja tykkäävät kanssaihmisten seurasta. Huonoja päiviä voi sattua kenelle vain ja paremmissakin piireissä, mutta joillain se huono päivä on krooninen tila. Ei se silti oikeuta käyttäytymään paskasti muita kohtaan. Vaikka perusmielenmaisemalleen ei voisikaan mitään, niin käytökselleen voi. Ei perusnegatiivisuus kenestäkään syyntakeetonta tee. En ala myöskään ymmärtämään ja pehmittelemään tuollaista yleisvittumaisuutta sillä, että kyseisellä ihmisellä on voinut olla supertraumaattinen lapsuus tai jokin iso ja pitkäkestoinen kriisi elämässään. Toki voi olla, mutta tiedän ihmisiä, joilla on ollut suoraan sanottuna aivan helvetillinen elämä ja silti ovat mukavia ja ystävällisiä.

Sitten on näitä löin heti hanskat tiskiin -tyyppejä. Jos on kerran elämässään yrittänyt olla ystävällinen jollekin ja se ei ole just silloin toiminut just sen ihmisen kanssa, lähdetään itkien kotiin ja päätetään, että en varmasti enää ikinä ole kiva kenellekään. Tämä kerrasta luovuttamisen ja välittömän syvän katkeroitumisen meininki pätee moneen muuhunkin asiaan niillä, joilla siihen on taipumusta.

Management by perkele ei tunnetusti ja tutkitusti ole kovin toimiva metodi, mutta on myös tämä ihmistyyppi, joka hakkaa päätään seinään vuosia ja vuosikymmeniä samalla tyylillä(Pätee tämäkin moneen asiaan) ja ihmettelee, kun on vain niin pirun vaikeaa ja kurjaa aina. Eivät huomaa, että siinä vieressä olisi ovi, josta pääsee helposti kulkemaan. Olipa siinä kliseinen metafora.

Itseäni en nyt luokittele kumpaankaan yllämainittuun ihmistyyppiin, kun sitä ei kysytty ja toisekseen sitä pitäisi kysyä ennemmin muilta ihmisiltä. Olenpa kuitenkin huomannut, että ystävällisyydellä ja asiallisuudella pärjäilee yleensä paljon pidemmälle, kuin vittuilulla, rähjäämisellä ja murjottamisella.


Koska viimeksi korjasit jotakin jeesusteipillä? Tuliko hyvä lopputulos?

[1970]

^ Niinpä, meillä kaikilla on ollut vjittumaista ! Aivan karmea lapsuus meikälläkin, enkä silti vittuile ympäriinsä. Etkä sinäkään, koskaan.

V: 15 kilon levypainon, johon tuli kolhu. Tarkemmin mietittynä käytin vaan ihan halvinta mahdollista sekundateippiä, mutta kuitenkin...
Olen melko hellä levypainovuoren omistaja, ja n. 600 kiloa saa huolintaa ja huolenpitoa, mutta toisinaan niihin haliwuudpainoihin tulee runtua ja mustelmaa. Ei ne sentään siitä kipeeksi tule. Niin pitkällä en ole vielä, että niin luulisin. Kukkiinkaan ei oikeesti satu tai ei ainakaan siihen malliin kuin meihin nisällisiin nisäkkäisiin. Mut sitä ei kysytty ja vastauskaan ei ollut turhan pedantti, mut tänään on tämmöstä.

->

Katselin naiseni kaa Breaking Badin syksyllä ja näinkin kauan sen ensiesittämisen jälkeen se iski ihan hyvin ja toimi isosti.
Älykästä ja yllätyksellistä settiä, jossa ei ollut oikeestaan yhtään täysin tyhmää keijoa ja hlöhahmoissa oli syvyyttäkin.
Nyt on menossa Better call Saul, jota ollaan kateltu puoleen väliin ja se sivuuttaa BB:n tapahtumia tai
ainakin samoja hahmoja esiintyy ja toki on erilainen, mutta on nähtävissä samojen käsikirjoittajien tyyli ja laatu.
Olen entistä tyytyväisempi omaa elämääni, ettei se ole ihan tollasta menoa ollut, kuin näissä kahdessa sarjassa, ah ´

K: Onko löytynyt mitään merkittävää tv-sarjaa tai Netflix-sarjaa ??

[Winston-84]

Mistään Netflixeistä ala maksaa, kun olen niin pirun huono katsomaan sarjoja.

Hmm... Aika huonosti olen niitä katsonut Yle Areenaltakaan, enkä mistään merkittävästä tiedä, mutta yhtä tuli katseltua tuossa taannoin isännän seurana ja oli ihan jees: Brassic- Persaukiset. Siinä brittiläisessä, kuolevassa kaupunkipahasessa elämän kolhima ja kaikki asiansa sössinyt, mutta pohjimmiltaan hyväsydäminen ystäväporukka sählää itsensä pinteestä toiseen yrittäessään pelastautua pikkurikoksilla aina edellisten kämmäilyjensä seurauksilta. Hulvatonta menoa, draamaa, vähän jännitystäkin ja ainakin britit osaavat nauraa itselleen. Välillä meni kyllä vähän överiksi kaikenlaisten irtopäiden kanssa. Tosin ihan nämä suomalaisetkin tosielämän karikatyyrit löytävät itsensä joskus kusesta irtopään kanssa, eli harvoin ne sadut todellisuutta jännempiä ovat. Annan 3 tähteä.


Mikä on turhin fiilis, jota ilman voisit aivan hyvin elää?

[1970]

-> Mä olen jo luopunut siitä, sitä ei enää ole, mutta oli voimakkaasti 1985 - 2013, 2017. Kemiallinen turtumus ja koukku.
Olen oppinut, ettei itsestäänselvyyksiä ole olemassa. En luule asioita siviilielämässäni. Mikään ei pysy ilman tekemistä.
Kaikesta joutuu kuitenkin luopumaan, niin rakkaasta, kuin vähemmän rakkaasta. On oleellista olla tuhlaamatta aikaansa.

En tule mitenkään voimaan paremmin, kuin nyt voin ja näin ja tällä proggiksella, tällä elämäntavalla ja "ohjeella".
Paristosuhdannekin on just sitä, mitä joulupukilta toivoin sillo viisvuotiaana. Kovin hitaat toimitusajat vaan siellä korvatunturilla.
Epäilen pukin ja petterin päheetä, pinttynyttä ja pulsuilevaa, pakanallista ja paheellista päihteenkäyttöä.

->

Olen havaitseva, että tämä plinkkilä ei enää tarvitse minua. 24370 it is, man
Siviili tarvitsee minua. Näinpä jopa oikeesti on. Minut halutaan, kokonaan - aye jei.
Jos en ole enää täällä oleva, olen sitten täältä poissa ja varmaan siviilissä.
Tuun varmaan sitten käymään, kun aika on ja sitähän ei tarvii tietää.
Tietenkin parasta mahdollista jatkumoa vaan oikein kovasti Sulle Winstoni.
Muillekin, jos muita on, mutta muita ei ole pahemmin ollut, pronto ?

Siispä vielä yksi kysymys, jos toinenkin tai jopa kolme.

->

Näin futiksen mm-skabojen aikaan hieman kisoja sivuavaa teemaa arjen näkökulmasta eli
Millanen tuulettaja olet, silloin kun aihetta on ??

- vähättelet taitojasi ja nolostut vallan,
- puhut kauniisti aina perheestä eli huoltotiimistä,
- olet mouhojen mouho ja omit toistenkin hattutemput,
- juhlit pienintäkin piiritason kannua useita vuosia aivan täpöllä,
- täysin viileesti poseeraat lähimmäisesi edessä villimmän orkun kourissa,
- paskat sä nakkaat mistään sellasesta, sillä se on sitä mitä se ja se on_sitä_mitä_se_on

->

Sanotaan heti alkuun, että kannatan ehdoitta tasa-arvoa. Mua ei kiinnosta kenenkään alistaminen tai alistamisen kohteensa oleminen. Rakenteet sitä ja rakenteet tätä ja trumpistit ja putinistit, machoilu latinomaissa ja muslimien naispelot ja niin edelleen. Miehet isona läjänä ja erikseenkin eivät silti vieläkään hahmota aivan kaikkea ja voi heittäytyä naisen asemaan, joka ei ole aina kovin hyvä, vaikka edistystä tapahtuukin. Naiset silti omistavat tai ne naiset, jotka omistavat, niin omistavat miehen seksin kautta. Naisilla on seksuaalinen ylivalta ja papittaruus. Mitä muuta he vielä haluavat ja miksi maailma ei ole naisten, kokonaan. Luulen, että se johtuu siitä, että naisetkin rakastuvat. Se ei sotke, vaan monimutkaistaa ja herkistää asioita, vaimouden ja äityiyden ohessa, vai
Miten on ja minkä pitää muuttua ??

->

Miten on, vieläkö Plinkkiin on sama tatsi tai tunnelma, kuin aikojen alussa ja mikä kumma tän mestan tarkoitus enää on...??

->
Irina - Juulian Totuudet -> https://youtu.be/VSMChDJe0kQ
->

[Winston-84]

^ Kaikkea hyvää sulle myös <3. Nähdään taas joskus täällä, jos nähdään.

Paskat mä nakkaan mistään jalkapallosta ja hyvä niin. Eipä tarvitse ottaa osaa tähän Qatarin ja Fifan touhuun. Jos nyt kuitenkin lähtisin mukaan, ottaisin toki ilon irti hommasta ja juhlisin jokaista pienintäkin piiritason kannua useita vuosia aivan täpöllä.

_______________________________________________________

En tiedä mitä kaikkea pitäisi tapahtua, että tasa-arvo, muukin kuin sukupuolten välinen, saavutettaisiin. Siinä on niin paljon tekemistä ihan Suomenkin tasolla, muusta maailmasta nyt puhumattakaan, että ihmiskunta lienee tuhonnut itsensä ilmastonmuutokseen ja ties mihin muuhun jo kauan ennen sen saavuttamista. Toki on joitakin ihan biologisia seikkoja, jotka tekevät naisista erilaisia, kuin miehet, mutta jotenkin parempia ja jalompia ihmisiä... Enpä tiedä. Altavastaajan asemassa on aina helppoa olla oikeamielinen, idealistinen ja korkeamman moraalin edustaja ja vastaavasti taas valta turmelee jokaista ennemmin tai myöhemmin. En usko matriarkaattiin sen enempää, kuin patriarkaattiinkaan. Tasa-arvoon kyllä sikäli, kuin edes tiedän mitä se todellisuudessa ja täydellisenä toteutuessaan tarkoittaa . Pitäisi siis kaiketi pyrkiä siihen, ettei olisi sen enempää altavastaajia, kuin vallankäyttäjiäkään, mutta onko tuollainen mitenkään mahdollista ihmiskunnalle. Ainakaan kapitalistinen järjestelmä ei siten toimisi, eikä varmasti moni muukaan järjestelmä, joista osa edellyttäisi sitä erittäin korkeaa moraalia, jota ihmisillä tunnetusti ei ole.

_____________________________________________________________

Tällaiset perinteiset netin keskustelufoorumit eivät liene enää kovin muodikkaita aina vain nopeamman ja monipuolisemman somen tarjonnassa. Eivät ainakaan nuorempien ihmisten keskuudessa ja vanhemmat ovat varmaan kyllästyneet, päässeet päihdeongelmastaan yli tai kuolleet. Siis mitä Saunaan tulee. Vanhaan tuskin on paluuta tai sitten voi tapahtuakin jokin uusi tulemus, kuten filmikameroiden, vinyylien ja C-kasettien kohdalla. Vielä Saunasta puheenollen: varsinainen huumekeskusteluhan täällä on aikalailla tehokkaasti torpattu niin ylläpidon, mutta myös käyttäjien toimesta. Sille löytyy kanavia kyllä muualta netistä vaikka ja kuinka. Muista asioista tänne harvempi kai ihan ummikkona eksyy keskustelemaan, kun sille kaikelle muulle keskustelulle on foorumeita netti väärällään.


Odotatko jo joulua ja millä mielellä?

[1970]

Mjitä vjittua, tää mesta on vieläkin olemassa.
Olin ja valmistautunut saunattomaan plinkkiin.
No, ehkä tämä on viimeinen vuosi viimein.

Aion olla rehellinen ja olenkin. Tulin vaan keräämään tietyn määrän viestejä, jotta numeroneuroosi tyyntyy.
Ja tietenkin haistelemaan tätä monimuotoista viestinnän juhlaa ja mitä välkyintä keskustelun riemua.

V: Emmä kauheesti venannut edellistä joulunseutua, enkä tulevaakaan. Naiseni 9 v påju siitä intoutui,
muttei näemmä hänkään ihan aikaisempien juhlapyhien tavoin. Joulunaika sinällään on erilaista kokea,
kun ei tarvii enää olla yksin sitäkään aikaa, mut onhan se aikamoista lahjontaa ja teennäistä kakkaa noin muuten.
Ite alan taas innnostumaan Pääsiäisestä ja vietän sitä kyl oikein railakkaasti, jahka vaan Huhtikuulle päästään.

Winstonille tervehdys ja parempaa loppuvuotta Sulle, ah ´ ja otetaas ekaa kyssäriä esiin näin aamun painikkeeksi.

-> On näemmä uusi vuosi. Onko odotettavissa yhtä hyvä tai huono jakso tän alkumaistiaisen perusteella ??

[Winston-84]

^ Tervehdys taas ja hyvää tätä vuotta .

Hyvin on lähtenyt käyntiin 2023. Toistaiseksi tulevaisuudessa ei siinnä mitään suuria uhkakuvia, jotka pilaisivat tämän vuoden, mutta en tietenkään osaa ennustaa. Voihan se olla, että huomenna tai heti tunnin päästä neliraajahalvaannun, talo palaa ja ukko päättää nostaa kytkintä. Tällä haavaa kaikki kuitenkin oikein mallillaan

Maailmantilanne nyt on iham paska monella tapaa, eikä se tästä parempaan ole menossa. Hirveästi en sen anna mukavaa elämääni häiritä, kun en sille kuitenkaan voi mitään. Itselläni ei sen puolesta tässä mitään hätää ole. Suurin vitutus oli viimeinen sähkölasku, mutta siitäkin selviää ihan helposti ilman konkurssia täällä kaukolämpökerrostalossa. En vain ole tottunut tuollaisiin järkytyksiin. Tai ei se edes mikään järkytys ollut. Tiesin, että on isompi(Ei siis mikään oikeasti iso, jos niitä isoja sähkölaskuja miettii). Lähinnä totesin vain, että voi vittu.


Onko joku uusi artisti/bändi tehnyt suuren vaikutuksen tässä viimeaikoina? (Ihan sillä kyselen, kun totesin olevani hiton vanhanaikainen näissä asioissa. En tosin tiedä, onko se mikään ongelma)

[1970]

Kyl, naisartisteista tuleepi mieleen Elise Trouw, joka on covereita tehtaileva multi-instrumentalisti ja Dua Lipa, joka on poppistara. Kumpikin edustavia, lahjakkaita ja fiksuja uuden sukupolven naisia.

Bändeistä Wolf Alice, englantilainen tanssi- ja lauluorkesteri Lontoosta ja Warhaus vastaava versio Belgiasta.

Ootan jo kevättä. Tämä kauhistuttava sohjokakkaloskasonta ei kyl oo kovin mieluinen vakisäätyyppi, tuskin kenelläkään. Asun omaakämppää onnekkaasti sellasessa kohtaa asemakaavaa, että isot puut varjostavat kaksia tuplaikkunoita ja näkösuoja on kesällä suorastaan romanttisen majesteettinen. Kauluspaitavaihetta odotan tulevaksi huhti-toukukuulta alkaen. Silloin voin luontaisen lesona ja leuhkana käppäillä naiseni kanssa pitkin manselan mainioita ja mannermaisia mantuja.

Mitä sinä odotat seuraavalta vuodenajalta ??

[Winston-84]

Valoa ja lämpöä odotan keväältä. No, ainakin valon lisääntymistä. Lämpöä voikin joutua odottelemaan pidemmälle alkukesään, jos ei nyt iske mikään ihan hirveä ilmastonmuutosilmiö. Muuten odotan keväältä ihan tämän mukavan oman elämäni jatkumista ilman suurempia kriisejä.


Puskeeko ikäkriisiä? Jos ei nyt, onko joskus puskenut?

[1970]

Vastakysymykseni ikäkriisikysymykseen on, että onko ikäkriisille muita kuin psykologisia perusteita vai ovatko motiivit kevyemmän lehdistön, ns. ankkalinnan kannatuslehdistön toimituksessa, jossa lisätään näillä jutuilla levikkiä ja klikkejä ja luodaan
samalla mainosrahoitteisen mekanismin vuoksi keinotekoisia tarpeita tarpeettomille ikäkriisituotteille
ja tästä rakenteesta hyötyvät keskinäisen riippuvuussuhteen synnyttäneet tahot, joista
journalistinen osapuoli ei ole enää kovin ammattitaitoinen kaikilta osin, kun myy
itsensä, mutta markkinavoima nauraa tälle ja on entistä vahvempi ja
osaltaan määrää tahdin ja lisää ihmisten pinnallisuutta entistään,
mutta ajan saatossa tästä on tullut normi ja siksi mm. nämä
kaikki tosi-tv-sonnat niellään automaattisesti, eikä ne
herätä tajuamaan, että sellanen toiminta on
sairasta ja luonnonvastaista ja sitten
ollaan hämmennyksissä, kun
sovelletaan arjessa
moisia keijouksia.
Tästä hyötyy
psykiatrit
ja lääke-
firmat.


Tällaset jutut myyvät ja kiinnostavat isoa yleisöä, jostain syystä:
nyt olen päässyt ikäkriisin raatelevasta kehästä, tilittää iskelmätähti leena,
kauan kärsin ikäkriisistä, tunnustaa suosittu näyttelijä kaitsu.

Uhmaikä ja murrosikä on tunnustettuja ja välttämättömiä ihmisen kehityksen kannalta. Nekin keijot ja naiskeijot, jotka eivät kehity, käyvät läpi murrosiän kauhut ja koettelemukset. Alkaa muna kasvaa pojilla ja tytöillä perse ja tissit ja heillä myös ässä suhahtelemaan, sekä hyiii poikia-termi otetaan käyttöön, kunnes hormoonihässäkkä pakottaa ottamaan selkoa enempi vastakkaisesta niljakkeesta.

No, ei mulla varmaan nyt ole sellasia riisejä. Ehkä se oli sattumaa, että podin sen nuoremman naisen seurassa 2016-2017 ollessani vielä vajaa viiskymppinen, enkä enää reilu kolmikymppinen, kuten Fingerporisssa havainnollistettiin.

Parasta ikää on vaikea määritellä. Koettu elämä on niin paljon kiinni siitä, miltä tuntuu. Ja onko kondiksessa ja kiinnostaako, mikään

->

Joo, täytyy tunnustaa, että kyssäripakki oli tyhjä, kun sitä vilkaisin äsken. Niin paljon on tullut niitä ladeltua ja omassa elämässä ei ole riittävästi hämärän peitossa ja sitä kautta liikaa kyseltävää ja vastaamattomat asiat on kuuklessa. Katsoin sieltä tämän seuraavan eli:

Minkä asian äärellä voisit viettää tuntikausia?