[Kimurantti]

Millaisia kokemuksia sinulla on terveydenhuollosta päihteidenkäyttäjänä? Oletko kokenut saaneesi hyvää ja tasa-arvoista hoitoa tai palvelua? Jos et, niin miten olisit toivonut että sinut olisi kohdattu?

[Amerikkalainen Punaniska]

Selkeät fyysiset vaivat ovat omalla kohdallani yleensä hoidettu hyvin terveysasemalla esim. tikkien ompelu ja poisto, mutta se on vähän eri asia kun yrittää hakea apua psyykisiin ongelmiin ja pyytää kiltisti ja asiallisesti mahdollista PKV-reseptiä, tässä vaiheessa terveyenhuollon henkilökunta aivan selvästi hermostuu ja alkaa syyllistämään potilasta. Ei se ole ennenäkemätöntä että potilaan säännöllisiä 20-vuotta kestäneitä PKV-reseptejä jätetään uusimatta ja potilasta ohjeistetaan menemään perjantai iltapäivällä sairaala päivystykseen jonottamaan. Humanismi, empatia ja ymmärrys usein puuttuu monelta terveydenhuollon piirissä työskentelevältä ihmiseltä.

[Amerikkalainen Punaniska]

Antibiooteista täytyy kanssa aina alkaa riitelemään, ne ei nykyään määrää niitä kovinkaan helposti vaikka kuumetta on 39 astetta ja yskii keuhkot pihalle ja tulehdusarvot katossa. Mene kotiin lepäämään ja juo lämmintä maitoa parasetamolin kera.

[Amerikkalainen Punaniska]

Millaisia kokemuksia sinulla on terveydenhuollosta päihteidenkäyttäjänä? Oletko kokenut saaneesi hyvää ja tasa-arvoista hoitoa tai palvelua? Jos et, niin miten olisit toivonut että sinut olisi kohdattu?

Hei, Kimurantti. Minkälaista hoitoa olet itse saanut?

Tämä on just tyypillistä plinkki toimintaa, heti kun ketjun aavaja saa vastauksia niin ne häipyy eikä halua keskustella asiasta enempää.

[Winston-84]

Herätys, mode! Vaikuttaa siltä, että joku yrittää haalia tässä luvatta materiaalia opinnäytetyöhönsä tahi muuhun tutkimukseen.

[Päihdelinkin moderaattori]

Herätys, mode! Vaikuttaa siltä, että joku yrittää haalia tässä luvatta materiaalia opinnäytetyöhönsä tahi muuhun tutkimukseen.

Hei Kimurantti,

jos asia on näin, kuten Winston arvailee, tässä ohjeet kuinka toimia:
https://paihdelinkki.fi/fi/info/tietoa- ... mittajille

Yst.terv. moderaattori

[Mastodontti]

Katastrofaalisen huonoja ja kun sain pätevät hoitokontaktin yksityiselle puolelle (ja todisteet päihdeongelmattomuudesta) niin sittenhän sitä paskaa vasta alkoikin satamaan niskaan.

Nyt kun on jo 7 yksityistä psykiatria (osa näistä myös oikeuspsykiatreja ja lääketieteentohtoreita) ja 3 yleislääketieteen erikoislääkäriä, yksi urheilulääkäri, yksi endrokrinologi ja kaksi kokenutta päihdelääkäriä (ja lisää kaikkia tietysti on tulossa) niin on kohtuu koomisia tilanteita jos käyn jostakin syystä julkisellapuolella.

Siellä vastaan on tullut änkyttäviä lääkäreitä, pää punasena huutavia kamaluuksia, uhkailevia egovammasia seinähulluja ja täriseviä ihmisraunioita joita käy jo kyllä hieman sääliksi. Eräs hoitaja jopa kysyi, että olenko joku kehitysvammainen ja kieltävän vastauksen antaessani sanoi huutaen vain "haistappa sitten vittu". Menin kieltämättä hiljaiseksi ja sen jälkeen nauroin niin, että mahaan sattui

Kerran minut on jopa vartijan toimesta raahattu täysin syyttä keskussairaalasta pihalle ylilääkärin käskystä. Ja potilasasiamies on myöntänyt olevansa täysin kädet sidottu tilanteeni johdosta koska ylempää on tullut linjaus, että valituksiani/kanteluita ei edes käsitellä.

[Kimurantti]

Heippa!

Ja anteeksi katoaminen keskustelun aloittamisen jälkeen. En ole tekemässä opinnäytetyötä, enkä tutkimusta, vaan mielenkiinnosta näitä kyselen Olen itse entinen narkomaani ja päässyt kuiville joitakin vuosia sitten. Omat huonot kokemukset terveydenhuollosta ovat herättäneet miettimään, miten itse voisin työssäni kohdata päihteidenkäyttäjiä paremmin. Tosiaan kun itselläni on vain omat kokemukseni ja kokemuksia kun on yhtä paljon kun päihteidenkäyttäjiä.

Ite oon törmännyt monesti palveluista pois käännyttämiseen ja pallotteluun kun päihdeongelma oli aktiivinen. Esimerkiksi on suoraan sanottu mielenterveyspuolella tai turvakodin avokriisityössä että "ei me voida keskustella sun kanssa ennen kun lopetat päihteidenkäytön". Ja kun siinä vaiheessa tuntui että päihteidenkäyttö oli mahdotonta lopettaa omin avuin niin sitä jäi vähän niinkuin tyhjän päälle. Julkisella puolella on toki hyviäkin kokemuksia, mutta on ollut myös törkeää välinpitämättömyyttä. Esimerkiksi kun kodittamana ja narkatessa sairastuin keuhkokuumeeseen ja hakeuduin lääkäriin niin lääkäri diagnosoi keuhkokuumeen, määräsi antiobiootit ja ohjasi kotiin lepäämään. Minä siinä mietin että mihin hemmetin kotiin, kun ei semmoista ole. Moniongelmaisena on joutunut kohtaamaan pallottelua ja kun pää on sekasin niin kyllä siinä aikamoiseen epätoivoon vaipuu kun käännytetään pois apua hakiessa. Olisin ehkä toivonut, että joku olisi ottanut koppia minusta ihmisenä ja tilanteestani kokonaisuutena?

[Winston-84]

Kun on tarvinnut hoidattaa julkisessa terveydenhuollossa vaikkapa katkennut koipi, mätä hammas, korvatulehdus, ihomuutoksen tutkiminen tmv. somaattinen "normivaiva", palvelu on 90 %:sti ollut hyvää ja asiallista. Totta kai joskus harvoin kohdalle on osunut joku työhönsä ja elämäänsä totaalisen kyllästynyt lääkäri/hoitaja, joka on ollut tyly ja suorastaan vittuillut tai sitten muuten vain ihan pihalla oleva tapaus. Näitä nyt mahtuu se tietty pieni prosentti jokaiseen ammattiryhmään ja todennäköisesti ovat yhtä vittumaisia tasapuolisesti kaikille potilaille. Silloin kun olen ollut sairaalassa ihan päihteiden käytöstä johtuen(esim. katko, päivystyksessä övereiden vuoksi), kohtelu on ollut myös pääasiassa ihan asiallista. Jos olen itse alkanut riehua tai muutoin vain heittäytynyt hankalaksi päivystyksessä, palvelu ei enää niin lämmintä olekaan ollut, mutta siitä saan syyttää ihan itseäni.

Kun mennään psykiatrian puolelle(Siitä mulla on kokemusta huomattavasti enemmän, kuin somaattisten vaivojen puolesta) kokemukset ovatkin jo paljon huonompia. Juuri tuo pompottelu tuli harvinaisen tutuksi: Kunnallisessa MTT:ssä/psyk.polilla sanottiin, että me ei voida hoitaa sua, koska sulla on päihdeongelma, mene A-klinikalle hoitamaan se ensin pois. A-klinikalla sanoivat, että me ei voida hoitaa sua täällä, koska olet niin pahasti mielenterveysongelmainen, hae apua siihen. Siinä sitten ravasin kahden puljun väliä saamatta kummastakaan mitään kunnollista apua. Mielisairaalaan tietenkin pääsin, kun tilanteet eskaloituivat psykoottisiksi. Välillä mielisairaalajaksoista oli apua, jos sattui kohdalle hyvä omahoitaja. Välillä ne olivat pelkkää ihmisen säilömistä. Lähinnä poltettiin tupakkaa muiden hullujen kanssa. Oli siinäkin usein ihan hyvä vertaistukimeininki, mutta ei se ihan riittävää apua ollut sellainen tupakkahuoneterapia.

En syytä niinkään ketään yksittäistä psykiatria(Toki niissäkin oli niitä, joiden kanssa menivät sukset ristiin varsin lahjakkaasti), vaan ennemmin tätä yleistä ajattelumallia, että päihde- ja MT-ongelmat ovat tyystin toisistaan erillisiä asioita. Noinhan se ei ole, vaan päinvastoin; hyvin usein kulkevat käsikädessä ja tämän pitäisi olla jo kaikille ja etenkin ammattilaisille varsin selvää. Resurssipula tulee myös vastaan. Vaikka julkisella varmasti onkin shrinkkejä, joilta löytyy ymmärrystä ja halua auttaa, niin eipä niillä ole suuriakaan mahdollisuuksia alkaa vetää omaa sooloaan.

Mä ratkaisin lopulta tämän pompotteluongelman painumalla yksityiselle psykiatrille. Sieltä sain apua ja pääsin terapiaan päihdeongelmastani huolimatta. Kummasti se terapia auttoi myös pahimman päihdeongelman suitsimiseen kaiken muun lisäksi. Ymmärrän tietenkin hyvin, että kaikilla ei ole mahdollisuuksia yksityislääkäriin.

Esimerkiksi kun kodittamana ja narkatessa sairastuin keuhkokuumeeseen ja hakeuduin lääkäriin niin lääkäri diagnosoi keuhkokuumeen, määräsi antiobiootit ja ohjasi kotiin lepäämään. Minä siinä mietin että mihin hemmetin kotiin, kun ei semmoista ole.

Niin, en tuossakaan syyttäisi kyseisen lääkärin vittumaisuutta ja asennevammaa(Tokikaan en ollut paikalla, enkä tiedä, miten asiansa esitti). Ei tavallisella TK-lekurilla ole ammatillista osaamista ja yleensäkään resursseja ryhtyä järjestelemään jonkun asunnottoman elämää kuntoon. Terveysasemilla ramppaa päivät pitkät kaikenlaisista elämänhallintaongelmista kärsiviä ihmisiä ja jos lääkäri ryhtyisi hoitamaan niitä, ei sille jäisi aikaa kirjoittaa ensimmäistäkään antibioottireseptiä. Lähinnä vika on systeemissä, jossa tosiaan kaikki palvelut ovat hajallaan eri luukuilla. Terveysasemilla voisi olla jonkinlainen sosiaalityöntekijän päivystys, jonne voisi mennä näiden muiden ongelmiensa kanssa sen jälkeen, kun lääkäri on hoitanut sen vaivan X. Saa nähdä, miten sote-uudistus lähtee tässä asiassa rullaamaan. Epäilen, ettei kovin hyvin, mutta ainahan sitä on kiva yllättyä positiivisesti.

Suomalainen julkinen terveydenhuolto on yleensä hyvää ja sitä kyllä saa. Ongelma on tietty jäykkyys ja tehottomuus siinä, miten hoidetaan. Tämä koskee kaikkia potilasryhmiä, ei pelkästään päihdeongelmaisia. Toki myönnän, että tietyt ihmiset jäävät jalkoihin huomattavasti herkemmin, kuin toiset.

[Syyskuu]

Sain pestin sairaalasta 19-vuotiaana, kaks lähihoitajaa lähettiin kuntoutukseen pilleri ja alkoholiongelman vuoksi. Kerran olin leikkausosastolla ja huomasin miten kirurgi otti kolme Tramalia ja tuhdin annoksen Rivatrilia lääkekaapista. Mulle ei koskaan annettu lääkekaapin avainta. Myös Urologian-polilla oli runsaasti Sultan-kondomeja. Mitä helvettiä kondomit tekee siellä? Tietysti nappasin muutaman taskuun.

[Syyskuu]

Yleensä selkeät fyysiset vaivat hoidetaan hyvin julkisella sektorilla mihin myös valtakunnalliset terveysasemat sisältyy. Jopa pienet kirurgiset toimenpiteet paikallispuudutuksessa käy näppärästi lääketieteen päivystävän kandin toimesta. Kerran multa pika operoitiin tulehtunut patti vasemmasta kainalosta, mutta samalla syyllistettin että olet käyttänyt liikkaa roll-on deodoranttia atooppiselle herkälle ihokudokselle.

[Julkinen Sektori]

Yllätys kyllä mulla on myös posiitivista sanomista kotimaisesta julkisesta terveydenhuollosta. Kyl ne otti sen viinakrampin sairaalassa ihan tosissaan ja heti pääsin sänkypaikalle ja mansikkapamia alkoi tulemaan runsaasti heti alussa päivystyspolilla. Tätä mansikkapami hoitoa jatkui myös päivystysosastolla. Tuntui siltä että niillä ei ollut mitään varsinaista lääkesuunitelmaa kirjattuna. Heti kun vähän kieriskelin hoitopedissä niin tuli heti kymppi pamia lisää, ainoo paska juttu oli että mulla oli naisten pinkinvärinen yöpuku päällä koska miehille suunattu ruskea malli oli loppu varastosta. Antaisin täyden kympin muuten palvelusta, mutta osasto sijaitsi kymmenessä kerroksessa mistä oli mahdoton päästä röökille. 8/10.

[Vapahtajan Käsi]

Toinen ikävä kokemus sattui taas terveysasemalla jolloin kärsin kovista hermorata kivuista. Tramadoli ei käy yhteen minun nykyisen lääkityksen kanssa ja Panacod on osoittautunut ehkä vähän paremmaksi mutta silti turhaksi. Sanoin lekurille että OxyContin on auttanut. Hän raivostui ja sanoi että haluatko että VALVIRA tulee ja repii mun valkosen takin päältä ja kirjoitti Sirdalud reseptin koviin kipuihin.