Olet täällä

Raitistuneen alkoholistin kriisi

Lataamossa keskustellaan mielenterveyden pulmista ja päihteiden yhteydestä mielenterveyteen. Tervetuloa lataamaan akkusi vertaisten tuella! Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Raitistuneen alkoholistin kriisi

ViestiKirjoittaja MH81 » 28.6.2022 23:23:08

Mieheni on alkoholisti, ollut raittiina yhdessäolomme ajan eli noin 5v. ajan, jonka aikana on ollut yksi yhden illan repsahdus. On nuorempana käyttänyt jonkin verran piriä, kokenut sen rauhoittavan enemmän kuin piristävän. Ei ole käsitellyt päihteidenkäytön syitä koskaan millään lailla, vaikka minäkin olen asiasta yrittänyt usein puhua. Mies on kokenut puheeni turhiksi ja hänen mielestään kaivelen turhia jne, ei usko mihinkään puhumiseen. Tämä on johtanut puhumattomuuden kierteeseen muissakin asioissa ja avioliitto on ensimmäisten vuosien jälkeen ollut vaikea. Vaikkakin hyviä onnellisia jaksoja on mielestäni ollut, meillä on 2v. yhteinen lapsikin.

Hän on käyttäytynyt poissaolevaksi, vihamielisesti, halveksuvasti ja alentavasti minua kohtaan oikeastaan koko tämän kuluvan vuoden. Vihamielisyys on vain lisääntynyt, raivostuu millon mistäkin ja menettää itsehillintänsä täysin. Huutaa, kiroilee ja nimittelee minua milloin sekopääksi, hulluksi jne. Sanoo, että olen niin rasittava, että vain minä saan hänet niin raivoihin.

On varmasti syytä minussakin, myönnän että olen epätoivoisesti yrittänyt saada häntä puhumaan epäonnistuen täysin. Kävimme vaatimuksestani jonkin aikaa pariterapiassa, terapeutti ohjasi muutaman kerran jälkeen miehen adhd-tutkimuksiin mutta hän jätti ne kesken, koska ei kyennyt kysymään äidiltään(jolla on myös alkoholiongelma)lapsuuteen liittyviä tietoja, joita lähetteeseen olisi vaadittu. Terapeutin antamia harjoituksia riitatilanteisiin ei tehnyt, vaikka sanoo kaikkensa tehneen tämän parisuhteen eteen. Yksin kävi joitakin kertoja kyllä terapeutille, muttei ole kertonut siitä minulle tietenkään mitään.

Kotona on ollut siis paljon ristiriitoja. Lupaa jotain ja unohtaa samantien, oli kyse roskien viennistä tai yhteisestä perhelomasta. Virheetön en toki ole minäkään, en ole usein jaksanut ymmärtää vaikka tiedostan myös miehen ilmiselvän adhd-oireilun. Miehellä on yritys, joka on ilmeisesti ihan menestyvä mutta olen tietoinen samanlaisista muistamisen/asioiden loppuun saattamisen/impulsiivisuuden merkeistä myös työasioiden hoitoon liittyen. On ollut koko vuoden todella väsynyt, vaikka kieltää sen. Kaikkein pahinta on ollut, kun hän ennen vietti mielellään aikaa 8v. tyttäreni kanssa ja he pitivät hauskaa yhdessä, kun nyt mies on työntänyt lastani itsestään kauemmas koko ajan että omaa sydäntäni on niin sattunut katsella sitä vierestä. Puhuu ilkeästi lapselle, joka haluaa vain huomiota ennen niin läheiseltä aikuiselta. Olen valitettavasti huomannut alkaneeni suojelemaan tyttöä miehen läsnäolon vaikutuksilta, ettei lapsi ärsyttäisi miestä ja käyttäytyisi inhottavasti tätä kohtaan. Tiedän, ei olisi pitänyt vaan olisi pitänyt yrittää jotain. Koen niin syyllisyyttä tästä, että lapsi on joutunut kärsimään. Omaa biolastaan mies kyllä leikittää ja naurattaa, mutta tyttäreni on ulkopuolella.

Nyt mies on ilmoittanut haluavansa avioeron, koska minä olen niin sietämätön. Hänellä oli suunnitelma muuttaa yhteisen lapsemme kanssa naapurikaupunkiin, vaikka minä olen ollut koko ajan päävastuussa lapsesta kun miehen työ on hyvin arvaamatonta ja voi joutua lähtemään lyhyellä varoitusajalla työmaalle tai hoitamaan työntekijöiden asioita. Aikoo vähentää työntekoa jne. Toisekseen halusi minun kirjoittavan avioehdon, että en saa mitään vaikka olen typeryyksissäni kuvitellut molempien työskentelevän omalla tavallaan perheen yhteisen hyvän ja taloudellisen päämäärän takia. Kolmanneksi sain tietää hänen olevan seuranhakupalvelussa jo ainakin kuukauden, vaikka hän on aina ollut hyvin uskollinen luonteeltaan ja halveksinut aina pettäjiä. Tämänkin kielsi ja selitteli sitten ihan päättömiä selityksiä miksi olikin ollut siellä. Tiedän, ettei hän ole tuollainen enkä ymmärrä mistä tämä johtuu.

Raivoaminen ei loppunut, vaikka lupasin hänelle avioeron. Avioehtoa en todellakaan, ennen tätä seuranhakujuttua olisin voinut sen vielä kirjoittaa mutta en enää. Hän nälvii, ivaa, haluaa satuttaa minua kaikilla keinoilla millä pystyy. Uhkailee vievänsä milloin mitäkin minulta, yrittää saada suuttumaan. Minusta tuntuu ja sanoinkin hänelle, että koen hänen yrittävän saada hirveällä vimmalla yhtä pahan olon kuin hänellä on minullekin. Käyttäytyy täysin epänormaalisti, mutta väittää ettei hänellä ole mikään hätänä.

Viime yönä suuttui taas minuun ja häipyi renkaat savuten pihasta. Takaisin tultuaan puhuimme ja kysyin häneltä, oliko menossa tekemään itselleen jotain, johon vastasi että on se tullut monesti kun mieleen. Tiedän hänellä olleen itsetuhoisia ajatuksia ennenkin.

Käytös on siis suoraan sanottuna ihan sekopäistä, realiteetit ovat hukassa, itseluottamus näennäisesti katossa ja mikään ei kuulemma vaivaa. Hän voi mielestään ihan hyvin.

Viimeinen oljenkorteni oli pyytää apua miehen ystävältä, jolla on myös riippuvuustausta. Mutta se ei auttanut, mies oli pitänyt linjastaan kiinni että minä olen sekaisin, ei hän. En voi enkä pysty enempään, koska hän on sanonut ja tehnyt minulle niin kamalia asioita. En tiedä mikä tämän romaanin tarkoitus oli, ehkä purkaminen. En edes tiedä miten joku voisi auttaa, kun mies ei mitään ongelmaa koe olevankaan.
MH81
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 5
Liittynyt: 28.6.2022 22:43:43

Re: Raitistuneen alkoholistin kriisi

ViestiKirjoittaja MH81 » 30.6.2022 17:31:39

Luin juuri käsitteestä kuivahumala, voisiko miestä teidän mielestä vaivata se? Netistä löytämäni artikkelin perusteella voisin ruksata joka ikisen kohdan. Onko tuota tilaa mitenkään mahdollista pysäyttää? On ilmiselvää, että mies on puhunut ja tehnyt niin kamalia asioita, etten voi kuvitella jatkavani avioliittoa hänen kanssaan, mutta en todellakaan halua että hän ryhtyy juomaan.
MH81
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 5
Liittynyt: 28.6.2022 22:43:43

Re: Raitistuneen alkoholistin kriisi

ViestiKirjoittaja lp1 (poistunut käyttäjä) » 6.7.2022 23:34:50

Kuivahumala-kuvaus sopii tuohon hyvin.
Lähde pois ja mahdollisimman pian.
Tuskin tyyppi tuosta tokenee ja alkaa varmaan ryyppäämään tai muuten toimimaan adiiktiivisesti. (toiminee jo nytkin)

Apua on saatavissa. Terapiaa ja hoitopaikkoja vaan tuskin häntä kiinnostaa.
Luultavasti on vielä käytettävä päihteitä ja sitten saattaa alkaa toipua jos ei henki mene, useimmalta menee
ajan kanssa.

Paras olisi vaan jättää yksikseen hänet ja siinä tuskassa saattaa lamppu välähtää päässä.
Liikaa tukemalla mahdollistaa vaan hänen toimintansa joi hän sitten tai ei.

Tsemppiä ja pidä huolta itsestäsi.
lp1 (poistunut käyttäjä)
 

Re: Raitistuneen alkoholistin kriisi

ViestiKirjoittaja MH81 » 12.7.2022 09:19:25

Kiitos.

Mies on nyt muuttanut pois yhteisestä kodista. On hakenut tipoitellen tavaroitaan, ja käyttäytyy todella läpinäkyvän tekopirteästi. Viheltelee ja hyräilee, mitä ei ole koskaan tehnyt aiemmin. Puheet edelleen todella ylimielisiä ja alentavia. Varoittelee minua osituksesta, että minä joudun maksumieheksi ei hän.

Olen käyttänyt nuorempaa lasta isänsä luona, isompaa en voi pakottaa miestä tapaamaan vaikka sydämeen sattuu tämä isomman lapsen hylkiminen. Mies tekee biologisen lapsensa kanssa asioita, mitä ei ole koskaan ennen tehnyt, vie leikkipuistoon ja kävelylle. Hän on viimeisen vuoden maannut töiden jälkeen sohvalla joko silmät kiinni tai kännykkä naamassa kiinni, olen saanut patistella leikkimään lasten kanssa. Nuoremman kanssa on siis leikkinytkin sisällä. Minusta tämä tuntuu jollekin näytelmälle, mutta voin toki olla väärässäkin. Mies toimii näennäisen järkevästi, mutta minulla on koko ajan niin outo tunne.

Olemme menossa lastenvalvojalla sopimaan lapsen tapaamisasioista ja pitäisi soittaa jollekin juristille ositusasioista.

Muuten en aio olla miehen kanssa tekemisissä, muuten kuin pakolliset. Koen asioimisen miehen kanssa tällä hetkellä fyysisesti todella vastenmieliseksi, mutta toisaalta koen ihan järjetöntä kaipuuta kun muistelen kaikkia hyviä aikoja hänen kanssaan. Ja surua, kun vaikuttaa ettei niitä hyviä aikoja hänen mielestään ole ollut olemassa koskaan.
MH81
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 5
Liittynyt: 28.6.2022 22:43:43

Re: Raitistuneen alkoholistin kriisi

ViestiKirjoittaja lp1 (poistunut käyttäjä) » 15.7.2022 01:59:20

Erotilanne on kai aina vaikea, noin olen ollut tajuavani, vaikkei sellaisesta kunnon kokemuksia.

Mielestäni käyt hyvin järkevästi ajatuksiasi ja tunteitasi läpi ja on luonnollista että koet kaikkia noita tunteita.
Mahdoton sanoa miehestäsi, miten hän asiaa käsittelee ja miten sen kokee. Tunnet hänet paremmin ja jotkin kertomasi kertovat tosin, ettei kovin järkevästi ja terveesti.

Hän on kuitenkin aikuinen ihminen ja vastuussa itsestään ja käytöksestään. Muista pitää puolesi.

Tuossa on kyse myös useista muutoksista elämässä ja muutokset aiheuttavat aina hämmennystä ja stressiä.
Kannattaa vaikka käydä puhumassa jollekkin hoitajalle asioista, ellei ole ihmisiä joiden kanssa voit asiaa käsitellä.

Kyky ottaa asiat asioina tunteista huolimatta ja käsitellä myös tunteensa, tuntea, on kai parempi naisilla noin yleisesti ottaen. Tuo lienee syy miksi naiset toipuvat usein paremmin erotilanteista. Miehet koettavat sinnitellä hammasta purren puhumatta asioista kenellekkään ja lopputulos on usein kovin ikävä: hauta.
Tuosta on itselläni lähipiirissä kokemusta: parikin veljeä meni ennenaikaiseen hautaan, kun eivät kyenneet asiaa käsittelemään ja päästämään irti katkeruudesta.
lp1 (poistunut käyttäjä)
 

Re: Raitistuneen alkoholistin kriisi

ViestiKirjoittaja MH81 » 20.7.2022 21:01:49

Kiitos vastauksesta. Juttelin asiasta erään ystäväni kanssa, joka työskentelee mielenterveystyössä ja sain häneltä hyviä vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin miehen kanssa. Miehellä on siis ollut koko ajan riidanhaluinen tyyli ollessamme tekemisissä, kun on hakenut tavaroitaan tai tavannut lastaan. Ystävä neuvoi siis suoraan sanoittamaan miehelle, että huomaan hänen yrittävän tietoisesti ärsyttää minua ja kertomaan, etten lähde hänen tunnetiloihinsa mukaan. Neuvo auttoi minua paljon, vaikkakin näytti miestä ärsyttävän entistä enemmän kun en suostunut lähtemään riitaan mukaan.

Olemme nyt menossa lastenvalvojalle sopimaan virallisesti lapsen asioista. Odotan kyllä käyntiä jännityksellä, en tiedä mitä mies on satuillut työntekijälle. Kuten sanoinkin olleeni käytännössä yksin vastuussa lapsen asioista ja kaikki mitä ikinä olen miehen saanut tekemään ja ottamaan vastuuta lapseen liittyen, on ollut maanittelun, anelun ja riitelyn tulosta. Miehellä on aina ollut jokin syy, miksei voi ottaa vastuuta mistään. Mutta aavistelen, että hänen tarinansa poikkeaa todellisuudesta aika tavalla. Olen kuitenkin lasta ajatellen antanut miehen tavata lasta kohtuu vapaasti useita kertoja viikossa, ainoastaan yön yli en ole antanut. Aina eivät tapaamiset ole onnistuneet, koska miehellä on täysin odotetusti ollut muita kiireitä.

Käytös on siis edelleen ollut samaa, ylimielistä ja kaikin tavoin loukkaavaa. En tiedä onko juonut, ehkä ei koska esim. kaikissa unohdetuissa harrastuksissa juokseminen ym.tuntuu nyt olevan suorastaan maanista(tekee kuulemma vaikka ja mitä nyt, vaikka tosiaan on maannut sohvalla kuukausitolkulla vaikka kuinka olen yrittänyt kannustaa esim.salille tai muihin harrastuksiin). Toki on mahdollista, että hän nyt kokee vapauden tunteita ja vain toteuttaa itseään. En tiedä kauanko aikoo jaksaa tuota.

Mutta voin sanoa, että satunnaisista surun ja kaipuun puuskista huolimatta omat tunteeni häntä kohtaan alkavat olla aika kuolleet. Järjellä kun ajattelen, en todellakaan halua hänen alkavan juomaan mutta ristiriitaisesti toisaalta ajattelen, että ihan sama millä tuo sekoilu loppuisi kunhan loppuisi. Äh.
MH81
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 5
Liittynyt: 28.6.2022 22:43:43

Re: Raitistuneen alkoholistin kriisi

ViestiKirjoittaja lp1 (poistunut käyttäjä) » 24.7.2022 13:03:35

Aika läpinäkyväähän tuo on ja hyvä kun tajuat olla lähtemättä peliin mukaan.
Koeta kertoa tapaamisessa oma kantasi rauhallisesti ja kuitenkin tavallaan tiukasti.
Uskon että ammattilainen näkee kuka puhuu totta. Ainakin ajan kanssa.

Lapsen etu on pääasia ja jokainen voi nähdä, että sinä osaat tuon tajuta.
Tärkeintä on pitää pää kylmänä ja antaa miehesi puhua mitä puhuu. Korjata virheet ja olla selkeä.

Tietysti tilanne jännittää mutta kun olet noin vahvoilla asiajuttujen kanssa, ei pitäisi olla mitään hätää.
Tuo on myös terve merkki, että kysyt asioista ihmisiltä.

Onnea matkaan ja voin melkein olla varma, että elämäsi on parempaa tämän jälkeen.
Toki miehellesi toivot hyvää vaan et ole enää vastuussa hänestä. Tekee mitä tekee ja oma on asiansa.
Toivottavasti pärjäilee. Päihdeongelman kanssa olisi hyvä jäädä täysin yksin. Usein vasta tuolloin ihminen tajuaa hädän kautta oman tilanteensa ja alkaa etsiä apua ja tukea ongelmaan.

Nyt kun et mene ja ota ensimmäistä törppöä joka kävelee vastaan, niin hyvä tuosta tulee.
lp1 (poistunut käyttäjä)
 

Re: Raitistuneen alkoholistin kriisi

ViestiKirjoittaja Vieraammaksi54 » 3.8.2022 20:55:26

Hei. Al-anon ryhmät ovat vertaistukiryhmiä joista voisi saada apua. Vaikka eroaisitkin niin sen jälkeenkin tarvitsee henkistä tukea muilta ihmisiltä, joskus jopa pitkäänkin. Ei ne kaikki ilkeydet lähde pois mielestä heti.
Vieraammaksi54
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 117
Liittynyt: 3.11.2018 08:24:24

Re: Raitistuneen alkoholistin kriisi

ViestiKirjoittaja MH81 » 25.8.2022 21:41:05

Päivitystä tilanteeseen. Nyt pari kuukautta sekoiltuaan mies on tullut ainakin jollain tasolla järkiinsä. Myönsi, että ehkä hänellä on jotain hämminkiä päässä ja kertoi olevansa menossa lääkäriin. Terapeutilla oli myös käynyt, joka oli myös suositellut lääkärillä käymistä. On pyytänyt anteeksi käytöstään, mutta eihän se asioita yksin korjaa. On tämä suoraan sanottuna ollut niin älytöntä paskaa, ettei tosikaan.

Helpotus on silti sanoin kuvaamaton. Jo se, ettei tarvitse lapsen asioista riidellä jatkuvasti helpottaa. Helpottaa myös, että on nyt jonkinlainen keskusteluyhteys. Miehen aiemmasta vihasta ei ole enää tietoakaan, mutta en saa kiinni mitä tämä nyt sitten on. Lasten kanssa on nyt käyttäytynyt kohtuullisen normaalisti. On siis tavannut molempia lapsia nyt.

En oikein muuta voi tehdä kuin odottaa, että mies pääsee tutkimuksiin. Tiedän, ettei ennen hoitoon pääsyä kannata puhua oikeastaan mistään. Olen tietoisesti pitänyt etäisyyttä, osin itsekkäistä syistä koska en ole ihan varma onko tämä vain hetkellinen selväjärkisyyden puuska vai pysyvämpää. Mies on aina ollut impulsiivinen, siksihän tämä epäilyttää. En myöskään halua, enkä aio, alkaa hyysäämään häntä, vaan hänen täytyy nyt ottaa itse vastuu asioista. Nähtäväksi nyt jää, onko oikeasti valmis tekemään mitään.
MH81
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 5
Liittynyt: 28.6.2022 22:43:43


Paluu Lataamo

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa