Olet täällä

Epävakaa persoonallisuushäiriö

Lataamossa keskustellaan mielenterveyden pulmista ja päihteiden yhteydestä mielenterveyteen. Tervetuloa lataamaan akkusi vertaisten tuella! Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja malibu » 21.11.2013 21:07:31

Itselläni on myös epävakaa pers. häiriö sekä adhd. Jälkimmäinen diagnisoitu lapsuudesta, sekä myös minulle se maaginen ikä 10v, tarkoitti "aikuiseksi kasvamista". Noita ylivilkkausoireita oli eniten tuossa +5/6v, osittain varmasti tuolloin "hankalaksi koettuna" kersana tuo epäv vielä helpommin kehittyi tiettyjen olosuhteiden jälkeen.. :?

Iän myötä sairaus helpottuu, 30-40 ikävuoteen asti persoonallisuutta voi muokata J-pään lekurin mukaan.. Tosin se edellyttää raittiina oloa, jotta joutuu etsimään uusia keinoja tunteiden käsittelyyn..

Itselläni +30-v olen oppinut tunnistamaan pelon, surun ja epävarmuuden; kotona vain positiiviset tunteet olivat sallittuja. Tai viha! :o Itse löysin tuen klinikalta useampien hoitajien jälkeen, mutta tukiverkon vaihduttua täysin, koin että minut "hylättiin".

Tarkoituksena ei todellakaan ollut elää näin kauan, olin ongelma enkä sietänyt itseäni, joten pidin im:aa ainana vaihtoehtona. Kamankäyttö + terapia saivat kuitenkin miettimään sitä vaikeampaa polkua, jota edelleen kuljen..

Mtk:ssa yrittivät väittää, että olisi vielä 2-suuntainen, mutta sanoin noiden adhd:n, epävakaan & bipolaarisen sekoittuvan liian helposti; enkä tod niellyt asiaa! Vaativa pers häiriö on ollut aiemmin papereissa, eli tuota perfektionismia itseltäkin löytyy.. Sitä on ikäänkuin yrittänyt hankkia arvonsa teoilla ja tulkinnut eleitä & ilmeiä; jotta voi arvioida muide mielialaa. Tietyn kohdan jälkeen kaikissa asioissa on ollut itse se syyllinen.. :(

Itse opin hiukan saamaan tasaisemman mielialan 25 vuoden jälkeen, nyt tunteet kertyvät 2-12vkon aikana liian suuriksi; mikäli ei niitä kykene käsittelemään.. Aiemmin vaihtelut olivat tosiaan hetkessä ja se tyhjyyden tunne oli kamalaa! Edelleen kriisien aikana saattaa esiintyä dissotiaatiota.. :?

Mindfullness, jooga ja meditaatio auttavat (itse joogaa kokeillut). Itse koen, että on kuin 2 persoonaa; normaali, iloinen ja menevä & asioista kiinnostunut minä ja täysin vastakohtana itsetuhoinen & masentunut; elämänhallinnan menettänyt ihminen.. :?

Jaksamisia kaikille ja tällaisen "basic-viestin" laitoin kommentoimatta nyt.. Olen niin väsyny, etä silmät kuivavat.. Tuttuja oireita on ja se terapeutti tulisi todellakin löytää/saada niin, että tietää kuinka kyseisen äiriön kanssa edetään; ensin tulee rakentaa luottamus johon voi mennä kuukausia.. :roll:
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja foo » 26.11.2013 11:39:48

tuolla vilahti toisinaan esiin tuleva dissosiaatio,,,miten tuota kuvailisitte ja
kihin se liittyy? siis tiedän, että netissä on varmaan tietoa vaan en ny taas viittis
sieltä etsiä sen kaiken varmaan tuostakin löytyvän seasta...

hankalaa on omalla kohdalla juuri tuo diagnoosien paljous ja samankaltaisuus ja
se, tarviiko ollenkaan diagnoosia...siis systeemi tarvii, mutta auttaako ne minua..

kai se on tähän epävakaaseen kuuluvaa, että mielialat vaihtuu ja ihmiset ja asiat
saa mielen synkkenemään helposti...on vaikutuksille altis ja varsinkin erilaiset
hylätyksi tulemisen kokemukset vaikuttavat helposti mieliakaan aina vaan..

no joo...ei kai tässä tämän kummempaa..jatkellaan ja jaksellaan..tai yritetään
ainakin...
foo
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 641
Liittynyt: 5.12.2012 15:18:55
Paikkakunta: Foopolis

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja malibu » 6.12.2013 12:50:15

^Itselläni ei ole virallisesti dissosiaatiotilaa merkitty, oli kallonkutistaja tuolloin saitsulla.. Toisaalta en ole pitkiä aikoja mtk:n puolella ollut, vaan olen saanut terapian päihdepuolella.. Tai päihdehoidoissa.. Koen, että on "useampi persoonallisuustapa" käsitellä/olla käsittelemättä asioita ja osa näistä juontaa juurensa pitkälle lapsuuteen.. Aikoinani mietin, että "en ole paikalla"/ luin kirjoja jolloin pakenin mielikuvitusmaailmaan tunteita/tilanteita..

Huomaan dissosiaation joko jälkikäteen (mennyt muutama pv/vko/jopa kk:sia, etten osaa erotella päiviä/tapahtumia), jossa ikään kuin yhtäkkiä "herään" masiksesta/sumusta ja alan jälleen yrittämään elää "oikein". Välillä koen, että ei kannata edes puhua seurassa, koska kyseessä on joku muu kuin itseni (yleensä odotan vain, että jatkuva ahdistava tila päättyy); tämänkin tunnistan, että olen käyttänyt tuota "aika kuluu ja tilanne paranee"-keinoa nuorena..

Joinakin päivinä en vain kykene käsittelemään mitään asioita, vaikutan vihaiselta, vaikka tunnistankin että kyse on pelosta tai surusta esim. Yritän tehdä jotain, että aika kuluisi, mutta en vain pysty relaamaan tms. En itkemään, en puhumaan asiasta; paitsi jälkikäteen. En näe tilannetta, koska kykenen asiat käsittelemään tai näkemään. Tiedän vain, että olisi jotenkin "herättävä" ja kiinnostuttava pitämään huolta itsestään.. :roll:

On todella vaikea kuvailla tilannetta, mutta kun miettii miten lapsena oli vaikka huoneessaan tyynyn kanssa nurkassa peläten, saatan muistaa että olotila on jäänyt sieltä päälle.. Tai kiellän asiat kuten tuolloin.. Useimmista kunnon dissosiaatioista en muista jälkikäteen kuin miten tilanne laukesi. Usein unettomuus & flippaaminen henkisesti.. :? Hakukoneella trauma & dissosiaatio löytää paljon tietoa.. En koe että kyseessä olisi "useampi eri persoona" vaan tavat, jolla eri ikäisenä käytetyt defenssit tulevat esiin eri tilanteissa. Niitä ahdistuksensieto/-käsittelytapoja tulisi pystyä muokkaamaan ja tunnistamaan paremmin. Jokaisella on joskus ollut lieviä dissosiaatioita, esim läheisen hautajaisissa "tämä on unta"; moni ei kestä tilannetta "itsenään". Kyse on puolustuskeinosta, jossa turhan kuormittava tilanne siirretään myöhemmäksi.. Mikäli oikein kykenee käyttämään..

Sekavaa sepostusta, liekö tuosta mitään selvää saa? :roll:
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja malibu » 6.12.2013 12:54:19

Pesusieni kirjoitti:Ja vielä se unohtui, että vaikka addiktoidun aina johonkin kivaan tekemiseen niin muutoin on vaikea keskittyä johonkin tiettyyn, siivoaminenkin on edestakas suhaamista kun ei tiedä mitä tekisi ja mistä aloittaisi ja tekee vähän sieltä ja seuraavaksi


Itsellä täysin sama; tekemällä löydän itseni ja arvoni.. Ei onnistu! :? Tuo "tyhjyys sisällä" kuvaa mielestäni hyvin epävakaata, kun ei edes tiedä miten reagoi mihinkin asiaan.. :shock:
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja Sekopäärynä » 20.1.2014 17:22:32

Tutunkuuloisia juttuja. Muutama vuosi sitten tuli tuosta diagnoosi, sekin tosin ihan alkujaan omana määritelmänäni. Impulsiivisuutta, ailahtelevaisuutta, päihteiden holtitonta käyttöä, ahdistuneisuutta, heikkoa itsetuntoa, epäluuloja jne. Tällä hetkellä odottelen josko pääsisin psykoterapiaan jossain vaiheessa. Työkykyä on turha palauttaa kun sitä ei juuri koskaan liiemmin ole ollutkaan. Lyhykäisyydessään lapsuuden ja nuoruuden ajan kasvuympäristöt lienee omalla kohdat ne mitkä ovat olleet epävakauttavat tekijät kehityshistoriassa. Niistä onkin sitten poisoppimista kun ovat kolmeen kymppiin asti aikuisiälle toistuneet...
Avatar
Sekopäärynä
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 5
Liittynyt: 16.1.2014 17:59:43

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja malibu » 25.1.2014 14:12:48

Sekopäärynä kirjoitti:Niistä onkin sitten poisoppimista kun ovat kolmeen kymppiin asti aikuisiälle toistuneet...


Itselläni tuo 30v on jo ohitettu ja kh:n jälkeen (reilu 4v olen ollut hoidossa); olen oppinut itsestäni ja käyttäytymismalleista enemmän, kuin koko ikäni aikana. Mindfullness-harjoitukset saa vaikka You Tubesta, Käypä Hoidolla on itsearviointi-oppaita, pari kirjaa olen ostanut ja ennenkaikkea; vain raittiina voi oppia ulos persoonallisuusäiriöistä!


Järvenpäässä sanoivat, että persoona kehittyy 30-40 ikävuoteen asti. Aiemmin oli vaativa pers häiriö ja määrittelemätön- ; enää en kriteereitä täytä, vaikka piirteitä löytyy.. Itselläni myös tuhdin bentsoannoksen vähentäminen auttoi havaitsemaan maailmaa paremmin..

Enemmän elämä menee jaksoissa, jossa hyviä ja huonoja aikoja; mutta persoonan kehittäminen alkaa onnistumaan vasta sen jälkeen, kun ei päihteisiin pakene huonoja fiiliksiä..

Itse olen onnistunut pysymään kauempana ihmisistä, ketkä lähinnä arvostelevat ("lyövät lyötyä" henkisesti) elämääni ja pyrkimyksiäni. Mukaanlukien vanhemmat; mikään ala ei sovi syystä tai toisesta ja mt-ongelmat yms.. :roll: Olen myös oppinut näkemään heidän elämänsä näkökannan (joka on todella suppea, myös sisarusteni mielestä). Terapia ja oma yrittäminen sekä useampien näkökulmien kautta katsominen, on auttanut tilannetta jne..

Toipuminen kestää, eikä jokainen tule löytämään "oikeita ihmisiä" ympärilleen.. Itse koen kuitenkin, että oma tahto ja usko elämänlaadun parantamiseen todellakin kannattaa! Itselläni nuo tyhjyyden tunteet ja sekavuus & ahdistus ovat vähentyneet vuosi vuodelta, samoin näiden "putkien" kesto.. Paras tapa itselleni elää, on yrittää elää oman moraalin mukaan.. Toivoa paremmasta löytyy, pitkäjänteisyyttä tosin tarvitaan.. :roll:
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja pikkuhäiriö » 26.1.2014 18:49:46

Aihetta sivuten, epävakaassa kun on usein kovaa ahdistuneisuutta...
Niin tuli toi Seroquel (vaikuttava aine ketiapiini) mieleen. Mulla ollu tota aika monta vuotta sitten (Ketipinor 25-50mg) ja siitä vierottautumisen jälkeen ollu sitä mieltä että ei tota enää koskaan. Nyt taas mt-puolella ehdottelivat, että jos Seroquelia päiväahdistuksen lieventämiseen... En tiedä uskallanko tohon lähteä. Saattaa mennä koko maailma paskaks jos vaikutus onkin yhtä zombiuttava ku viimeks, ennenku taas pääsen siitä eroon.

Mielipiteitä, kokemuksia?
pikkuhäiriö
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 64
Liittynyt: 13.10.2013 22:25:06

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja valoonpäin » 26.2.2014 16:39:52

Nyt sitä sitten kuulutaan tähänkin kastiin tästä päivästä lukien.Alkoholismi ei riittänyt.
alkuun tuntui,että kylhän ne tekemällä nyt tekevät sairaan,kun lasteni huostaanoton purku olisi käynnissä.Mutta kylhän nämä oireeni täsmää.Ei ole kaikkea,mutta ahdistus,alemmuuden tunne ja välillä niin fiksu olo että..Joissain määrin sosiaalisten tilanteiden karttelu..ei suoranaisesti pelko.Toisaalta olen kylmäpäisen rohkea;pakotan itseni tilanteisiin,joista en pidä.
Teen töitä,kotisiivouksia,olen toisaalta sosiaalinen tuntemattomien ihmisten kanssa,mutta en sitoudu helposti kaveri/ystävyyssuhteisiin..kaitpa siinä paljastuisi itsestä liikaa..
sama jos olet samassa koulussa/työpaikassa liian kauan..kaikki käy liian tutuksi ja vaarana saattaa olla paljastuminen.
Onko tuttua jollekulle?
valoonpäin
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 28.1.2014 19:24:30

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja valoonpäin » 26.2.2014 16:55:52

Vai lieneekö a-klinikan lääkärin arvelu oikea..entäpä jos olenkin bibo.
Mistä nämä kaksi erottaa toisistaan? :?
valoonpäin
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 28.1.2014 19:24:30

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja malibu » 27.2.2014 20:33:31

Bipo vaihtuu jaksoissa.. Manian aikana usein käytetään massia, alkoa, ihmisiä yms. Useat uskovat olevansa vahingoittumattomia eli aivot käyvät todella ylikierroksilla, unen tarve vähäinen tai olematon ja käyttäytyminen vaarallista itselle (ei usein osata arvioida seurauksia tai riskejä). Manian jälkeen seuraa masennusvaihe, jossa ihminen on täysin down ja vielä manian aiheuttamat ongelmat päälle (raha, irtosuhteet, morkkis..) Lievempiäkin tiloja on.. Maniaa ja depressiota voidaan tasoittaa lääkkeillä (etenkin maniaa), mutta kaikki eivät halua syödä lääkkeitä; itse ollut masislääkkeiden tähden maniassa muuaman kerran (mtk:n mukaan) ja kun saa aikaiseksi eikä tarvitse nukkua.. Epävakaa on luonteenpiirre eli aivotoimintaa ei saada lääkkeillä kuriin, vaan pitkä terapia sekä opetteleminen.. Tosin bipotkin joutuvat opettelemaan mikä kuuluu sairauteen yms. Lue tuo 2-suuntaisten ketju läpi, erilaisia ihmisiä on..

En itse antaisi klinikan diagnisoida; etenkin kun tarvitaan min3kk, mielellään 1/2v raitista aikaa ennen diagnoosia! Suosittelen infoamaan asiasta klinikalle ja vaatimaan J-päähän/muuhun 2-diagnoosipaikaan sitoumuksen, jossa voit lapsen kanssa toipua addiktiosta sekä saada oikean diagnoosin..


Käypä Hoito

Persoonallisuushäiriössä on epämääräinen käsitys omasta itsestä ja minäkäsitys on rajoittunut, jäykkä tai epävakaa. Myös vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin on vaikeuksia ja kielteiset tunteet ovat herkemmin pinnalla kuin tasapainoisella ihmisellä.
Näillä persoonallisuuden piirteillä tarkoitetaan vuodesta toiseen pysyviä tapoja havainnoida, suhtautua toisiin sekä ymmärtää itseä ja ympäristöä. Persoonallisuuden piirteistä tunne-elämän vakaus, tunnollisuus ja sosiaalinen dominoivuus kehittyvät vielä 30–40 ikävuoteen saakka.
Epävakaan persoonallisuushäiriön oireet
Epävakaan persoonallisuuden keskeisimpiä oireita ovat tunne-elämän epävakaus, jossa tunteet vaihtelevat vihaisuuden ja ahdistuneisuuden sekä masennuksen ja ahdistuneisuuden välillä, sekä impulsiivisuus ja vaikeudet tulla toimeen ihmisten kanssa. Muita keskeisiä oireita ovat mielialan vaihtelu päivittäin joko itsestään tai tilanteiden mukaan, mielialan herkkyys ympäristön vaikutuksesta, minäkokemuksen häiriöt, sosiaalisten roolien korostunut merkitys, jatkuvuuden tunteen puutteellisuus, epäjohdonmukaisuus, vähäinen sitoutuminen, impulssikontrollin häiriöt, päihteiden käyttö, ruoan ahmiminen, holtiton seksuaalisuus, pelihimo, käsitys itsestä epäonnistuneena, vajavaisena ja hävettävänä.
Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä kokee kriisitilanteet nopeasti lisääntyvänä tuskaisuutena, joka voi kestää suurimman osan päivästä, ihmissuhteita sävyttää vihamielisyys ja kiintymyssuhteita leimaa turvattomuus. Kyky tunnistaa ja arvioida kielteisiä tunteita ja ajatuksia on epävakaasta persoonallisuudesta kärsivällä puutteellinen.
Useita riskitekijöitä
Epävakaalle persoonallisuudelle altistavat monet keskenään vuorovaikutuksessa olevat perinnölliset tai ympäristöstä johtuvat tekijät ja joskus myös jokin lapsuusajan psykiatrinen häiriö. Perinnöllisten tekijöiden lisäksi saattaa siis olla vaikeita ja traumaattisisa lapsuudenkokemuksia. Useiden tekijöiden kasaantuminen lisää häiriön todennäköisyyttä.
Tytöillä esimurrosiän oireet, kuten ahdistuneisuus ja masennus ja murrosiän uhmakkuus ja käytöshäiriöoireet, saattavat ennakoida persoonallisuushäiriötä aikuisiässä. Pojilla käyttäytymisongelmat ja käytöshäiriö ennakoivat etenkin epäsosiaalista persoonallisuutta.


Itselläni on ainakin lapsuudesta & eritäin tod näk peritynyt tuo, mutta pystyn luomaan läheisiä ihmissuhteita, en ole koskaan käyttäytynyt seksuaalisesti holtittomasti ja suurin ongelma ainakin itselleni on; että yritän ennakoida jatkuvasti ilmeistä, äänensävystä yms tilanteita, jotta voin vetäytyä ennen toista.. Negatiivisia tunteita ei kotona saanut edes ilmaista.. Tuo on melko vaikeana pidetty diagnoosi, monet hoitoalan ihmiset pitävät ko diagnoosin saaneita ihmisiä vaikeina! Rajatila-muodossa itsensä fyysinen satuttaminen (viiltely tms) on olennaista..

On myös persoonallisuushäiriö-testejä, jossa voi vastata itse ja katsoa mihin suuntaan vaikuttaisi kallistuvan..

Lähestulkoon jokaisen häiriön saa, ja yleensä diagnoosit tehdään terapeutilla raittiin ajan jälkeen! Täällä oli ainakin aiemmin käytäntö, että päihteidenkäytön aikana tehdyt diagnoosit ovat epäluotettavia! Päihteet muuttavat käyttäytymistä...
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja Radiohead » 21.4.2014 18:13:36

Hei, minullakin todettiin kai rajatilahäiriö joskus kolmeviitosena, tai paperissa luki että rajatilapotilas. kävin silloin pari vuotta psykoterapiassa. Sitä ennen diagnosoin itse läheisriippuvuuden ja se yhdessä aseksuaalisuuden kanssa aiheutti yhtälön että kärsin pohjattomasti yksinäisyydestä. Muutin myöhemmin yhteisöön asumaan, kaikki näytti hyvältä mutta sitten tuli takaisku työelämässä ja vedin viinaa, tietysti lensin ulos yhteisöstä, ja vedin sitten viinaa viimeiset kymmenen vuotta. Nyt on vakaa päätös, että se elämänvaihe on takana. Katkaisuhoidossa olen ollut pari kertaa, ne eivät silloin auttaneet kovin pitkälle. Elämä on ulkoisesti järjestyksessä mutta juuri tämä epävakaa persoonallisuushäiriö! Kun teen töitä freelancerina yksin kotona niin jokainen päivä on erittäin vaarallinen vuoristorata, kun ei ikinä tiedä pystyykö tekemään työtä tarvattavan määrän, kun mielialat vaihtelevat ja yleisin tunne on on romahtaminen. Kun joi alkoholia se rytmitti elämää kännipäiviin, varovasti juotaviin krapulapäiviin ja pirteisiin välipäiviin selvin päin. Nyt kun pitäisi olla koko ajan selvin päin on kuin kävelisi köyttä pitkin ja koko ajan on putoamisvaara. Romahtamisvaara psyykkisesti. Mutta on pakko olla juomatta jotta pystyy tekemään työtä. Vaikka koko ajan on se kysymys että pystyykö, vaikka on selvin päin.
Radiohead
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 2
Liittynyt: 20.4.2014 18:40:20

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja malibu » 23.4.2014 09:00:56

^Itsellänikin usein on tuo pelko, että jos kaikki menee hyvin pitkään, romahtaa korkealta. Siinä tulee itse romautettua itsensä alas "varmuuden vuoksi", jotta ei tarvitsisi niin suuresti kärsiä ulkopuolisista romahtamisista..

Pystyisitkö mennä vaikka kirjastoon tekemään osan töistä, jotta saisit jotakin sosiaalista kontaktia? Itse käyn usein kahvilla yksin, kun vain tarvitsen ne päivän rutiinit..

Oletko harkinnut AA:ta tai hoito-kontaktia A-klinikalla?
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja Korkkari » 27.6.2014 19:24:52

Tulinpa kommentoimaan tänne keskusteluun, vaikka ajattelin pysytellä Lopettajien puolella ennen kuin saan itselleni jotain edes alustavaa diagnoosia omasta tilanteestani. Olen siis Lopettajien puolelle kirjoitellut tilanteestani, joka on jotakuinkin seuraava: reilu parikymppinen itsetuhoisesti juova todennäköinen alkoholisti ja jonkin mielenterveyden häiriön tai häiriöitä omaava naisihminen.

Valoonpäin, kirjoitit kuulostaako seuraava kenestäkään tutulta:

valoonpäin kirjoitti:...ahdistus,alemmuuden tunne ja välillä niin fiksu olo että..Joissain määrin sosiaalisten tilanteiden karttelu..ei suoranaisesti pelko.Toisaalta olen kylmäpäisen rohkea;pakotan itseni tilanteisiin,joista en pidä.
Teen töitä,kotisiivouksia,olen toisaalta sosiaalinen tuntemattomien ihmisten kanssa,mutta en sitoudu helposti kaveri/ystävyyssuhteisiin..kaitpa siinä paljastuisi itsestä liikaa..
sama jos olet samassa koulussa/työpaikassa liian kauan..kaikki käy liian tutuksi ja vaarana saattaa olla paljastuminen.
Onko tuttua jollekulle?


Diagnoosin oikeuteen en voi ottaa kantaa, sillä mitään papereitahan minulla ei ole. Kuulosti vain niin tutulta, kuin omasta suustani jopa, että halusin jakaa muutamia itselleni heränneitä ajatuksia.

Olin aika tarkalleen kuvailemasi kaltainen jokunen vuosi sitten. Nyt kuitenkin parina viime vuotena tuo synkempi puoli on ollut esillä oikeastaan koko ajan, ja sitä positiivisempaa itsensä haastavaa puolta on näkynyt harvoina vain parin tunnin mittaisina pilkahduksina silloin tällöin. Muistaakseni nuo ”puolet” saattoivat vaihdella ennen ihan päivässäkin, vaikka nyt pitkään on ollut vain sitä toista. Olen pitänyt itseäni kovin kaksijakoisena, ja siksi kai näin pitkälle on pötkittykin ilman että kukaan on huomannut ongelmiani.

Tuntuu, että tuo olotilojen vaihtelu omalla kohdallani heijastuu alkoholinkäyttööni. Uskon ja voimien ollessa lopussa tulee uskaltauduttua ulos ja juotua harvemmin, vaikkakin yhtä rankasti, kuin niinä itseensä uskon hetkinä. Kaipa sitä niinä itsevarmuuden hetkinä luulee, ettei voi pilata mitään (vaikka pilaa kuitenkin). Uskon puuttuessa jo etukäteen tietää kai sisimmässään, miten siinä tulee käymään, mutta sitä oloa turruttaakseen on vain pakko myöntyä ottamaan.
Korkkari
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 53
Liittynyt: 26.6.2014 14:25:19

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja Schatten » 8.10.2014 15:01:14

Täälläkin yksi epävakaa, loin myöskin tunnukset ihan tätä foorumia/keskusteluosiota varten.

Minut diagnosoitiin epävakaaksi vuoden 2008 lopulla. Aikaisemmin minulla oltiin epäilty mielialan aaltoiluhäiriötä, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä, vaikea masennus oli kulkenut jo vuositolkulla papereissani jonkinasteisen bulimian (?) parina. Alkuunhan tuo oli aikamoinen "mitäs tässä" - diagnoosi, kunnes menin lueskelemaan, miten laaja-alainen sairaus tämä onkaan.

Yllättäen lapsuus on ollut vähemmän mukava. Kotona on ollut sitä mitätöintiä, vähättelemistä, on joutunut olemaan aikuinen periaatteessa liian varhain. Oli riitelyä ja yhteydenottoja toisen vanhemmista kanssa alvariinsa. Kiusaamistakin löytyy, kuten myös hiukan näpistelemistä, viiltelemistä, ja alkoholin käyttöä erityisesti murrosiässä. Yksinäinen olen ollut, ja purkanut sitten ongelmiani sillä lailla. Ensimmäiset lääkkeet tulivat käpälään 13-vuotissynttäreiden aikoihin.

Suurimman osan elämääni minua on kalvanut tyhjyyden ja ahdistuneisuuden tunteet.
En osaa olla ihmisten kanssa, otan herkästi asioista itseeni, epäilen ja testailen. En usko että minusta voisi kukaan pitää, aika monet sillat ovat takanani palaneet.
Olen jokseenkin myös alati halunnut kuolla vuositolkulla.
Koulut ja työt ovat kerta toisensa jälkeen keskeytyneet.
Juon paljon alkoholia, nappailen lääkkeitä ja muutakin jos vain tarjolla on. Seksielämäni on vähän holtitonta välillä, tuntuu että pipari on liekeissä 24/7.
Parisuhteeni eivät onnistu, koska olen niin omistushaluinen ja mustasukkainen, vaadin läheisyyttä niin paljon että tukehdutan kumppanini, ja toisaalta haksahdan aina sellaisiin itselleni tuhoisiin ihmisiin, kiltit ja minulle hyvät saavat juoksennella perässäni aikansa, kunnes kyllästyn, ja nautinkin jokseenkin siitä kun perässäni juostaan, todellisuudessahan itsetuntoni on läpeensä huono ja kaikki hyvä valuu viemäriin. Takerrun kumppaniinin, ajattelen mustavalkoisesti. Osaan olla myös hyvinkin dominoiva ja kontrolloiva, mutten todellakaan nauti siitä millainen olen.
Pelkään hysteerisesti hylkäämistä, oli siihen aihetta tai ei. Kiintyminen ihmisiin on vaikeaa, mutta heistä on myös hankalaa irroittaa. Yksin en osaa olla, ahdistun siitä.

Minulla on myös vaikeuksia ruuan kanssa, ja olen jokseenkin masennukseen taipuvainen.
Menneisyyttä kaipailen koko ajan, tässä hetkessä en osaa elää, enkä olla.
Schatten
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 2
Liittynyt: 8.10.2014 14:46:54

Re: Epävakaa persoonallisuushäiriö

ViestiKirjoittaja Mustelma » 8.10.2014 16:29:19

Tuli tässä mieleen, että onko kenelläkään F.60.30:sellä kokemuksia dkt-terapiasta?
Ollessani vielä "hoidon" piirissä, hoitajani käytti joitakin dkt-terapiaan kuuluvia tekniikoita. Niistä on ollut kyllä apua.
-F33.9, F60.30, F41.1
Mustelma
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 3
Liittynyt: 23.6.2009 20:19:39
Paikkakunta: Espoo

EdellinenSeuraava

Paluu Lataamo

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa