Olet täällä

Yksinäisyys

Lataamossa keskustellaan mielenterveyden pulmista ja päihteiden yhteydestä mielenterveyteen. Tervetuloa lataamaan akkusi vertaisten tuella! Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja *Kati* » 7.6.2014 09:39:33

Mulla on sama tunne, jos on sopinut jotain, sitten kuitenkin ei jaksais.

Sain Kelalta kielteisen kuntoutustukipäätöksen, koska toi p....pää lääkäri ei ollut ruksannut kohtaa "Lausunnon tarkoitus, ruksia ei ollut Kuntoutus -kohdalla"

Nyt ei kun uudestaan lääkärille ja meen työterveysasemalle. Sieltä saan lausunnon.

Mutta hyvää viikonloppua, mun muru tuli kotiin ja kaikki hyvin <3
"Ajattelen sitä huomenna"
*Kati*
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 99
Liittynyt: 28.2.2014 08:07:35
Paikkakunta: Turku

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja Cocahontas » 14.6.2014 22:22:46

Joo ei se ihmisten näkeminen välttämättä ole se asia, joka helpottaa masennusta. Kaikki tarvitsevat joskus aikaa itselleen. Ei saa pakottaa itseään. Toki välillä se mieli pistää välillä vastaan, vaikka jokin asia tekisikin loppupeleissä hyvää omalle mielelle. Mulle vaan toi yksinäisyys just aiheuttaa masennusta, kun on niin kova kaipuu aitoon yhteyteen ihmisten kanssa. Paradoksaalisesti olen kyllä itse se este siihen yhteyden saamiseen.

Mun pointti on ehkä se, että tekisi jotain, sitten vaikka yksikseen, jotta unohtuisi huolet edes vähäksi aikaa. Uskon, että itseään miellyttävien asioiden tekeminen auttaa älyttömästi jaksamaan. Sanotaanhan, että liikunta auttaa myös mielen terveyteen. Jokainen on tietty yksilö ja nää on asioita joiden huomaan auttavan itseäni. Kunhan saisi vain aikaiseksi.
“Perfect sanity is a myth propagated by straitjacket salesmen.”
― Rebecca McKinsey
Cocahontas
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 30
Liittynyt: 15.10.2013 20:54:38

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja *Kati* » 16.6.2014 08:43:13

Joo, sitä liikuntaa olis hyvä harrastaa. Mutta minkäs teet kun en voi kävellä kuin noin 500 metriä. Selkä on sen jälkeen ihan jumissa. Mulla on selkärangassa yks nikamansiirtymä sekä nivelrikko.

Mutta vastapainoksi teen käsitöitä, se on sellainen asia joka vie ajatukset muualle tai sitten jos on hyvä kirja siihen uppoutuu totaalisesti.

Mulle nää aamupäivät on vaikeita. Nyt mies on kesälomalla elokuuhun asti ja sekoittaa mun aamuohjelman totaalisesti :D yksin en ole. Ja joka päivä pitäis keksiä, mitä laitan ruuaksi?
Sovimme tänään, että saan olla hidas aamulla :lol: . Vieläkin lorvin yöpaidassa. Pitäisköhän kömpii suihkuun.

Huomaatteko, en tunne itseäni epätoivoiseksi kuten keväällä, jolloin joka aamu epätoivo ja jaksaminen oli pinnassa.

Kuulumisiin
"Ajattelen sitä huomenna"
*Kati*
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 99
Liittynyt: 28.2.2014 08:07:35
Paikkakunta: Turku

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja Hemmiina » 17.6.2014 14:01:48

Perehtymättä mitenkään tarkemmin tähän keskusteluunne, haluan tuoda esiin ajatukset, mitkä spontaanisti syntyivät, kun luin *Kati*, sinun tekstejäsi. Voisiko kohdallasi kyse olla ihan "vain" uupumuksesta, minkä seurauksena et jaksa sosiaalista kanssakäymistä? Seksin loppuminen on mielestäni kohtalaisen luonnollinen asia, ainakin meille naisille, eikä seksin puuttumisen pitäisi olla mikään parisuhteen kunnon mittari. Toisaalta, jos aiheesta ei kyetä keskenään juttelemaan, niin ymmärrän, että mieleen hiipii ajatus toisen uskottomuudesta.

Itselläni on muutaman viime vuoden aikana tullut ylimääräisiä kiloja, ei mitenkään paljon, mutta sen verran kuitenkin, että en pidä ITSE itseäni enää viehättävänä. Ällöttää katsoa peilistä löysänä renkaana roikkuvaa vatsaa, joka venyttää navan seudunkin omituiseksi leveäksi "hymykuopaksi"... Kun en pidä itse itseäni viehättävänä, niin miten mieskään voisi pitää. Tai no, tällä hetkellä tuleva ex-mies...

Kerroit, että lapsenlapset tulevat käymään. Tuovatko tyttäresi heitä useinkin hoidettavaksesi? Siinä voisi olla jo yksi kuormittava tekijä, vaikka varmasti ne pienet tuovat myös iloa ja sisältöäkin elämääsi. Tunnistan myös tuon ilmiön, että kun mies on pois, niin itsellä on jotenkin ahdistava olo ja sitten, kun mies on taas paikalla, on turvallisempaa ja helpompaa.

Kevät on meille monelle myös kuormittava vuodenaika, ei kai sitä turhaan puhuta kevätväsymyksestä :) Minä kävin vastikään yhden terapian yhteydessä läpi elämänkaartani ja erityisesti tätä parisuhteemme/avioliittomme reilut 20 vuotta kestänyttä kaarta ja yllätyksekseni huomasin, että pahimmat aviokriisit osuivat aina kevättalveen. Niitä edelsi syksyllä alkanut miehen "pahoinvointi" (mikä lisäsi hänen haluaan käydä kaljoilla) ja aina se sitten kriisiytyi omaan uupumukseeni kestettyäni useiden kuukausien ajan kehnoa perhetilannettamme. Vaikka nyt paninkin pisteen tuolle tilanteellemme eli hain eroa, niin voin kuvitella, että vuoden päästä keväällä on myös rankkaa, tavalla tai toisella.

Toivon, *Kati*, että miettisit, mitä SINÄ elämältäsi haluat ja uskallat laittaa rajat esim. tyttärien tai miksei puolisonkin vaatimuksille. Voit yllättäen huomata, että maailma ei romahdakaan eikä nuo läheisesi poistu viereltäsi, vaikket olisikaan niin "kiltti".

Kuten alussa totesin, en ole perehtynyt tarinaasi sen tarkemmin, joten saatan olla nyt ihan hakoteillä näillä "ohjeillani". Jos näin on, niin suo se minulle anteeksi :)

Iloa elämääsi!
Hemmiina
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 257
Liittynyt: 28.1.2013 08:13:15

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja *Kati* » 17.6.2014 18:47:17

Ihana kiitos Hemmiinalle. Jotakin tuollaista ollaan terapeutilla käyty läpi. Eli en osaa sanoa ei, silloin kun on kyseessä esim. lastenhoito. Ja yleensäkään ein sanominen on vaikeaa. Joskus haluaisin vain olla ja joskus iskee hirvee tarmonpuuska.

Olen kyllä kevätihminen. Syksyllä masentunut ja herään keväällä kuin karhu pesästään :lol: Kyllä tuo työpaikkakiusaaminen on olut niin rankka juttu, etten meinaa siitä selvitä sekä se että tein liikaa töitä ilmaiseksi.

Seksi suhteestamme on kadonnut miehen potenssin puutteesta. Itse kyllä haluaisin, mutta tyydyn nyt tähän. Ajattelen usein loppuelämääni, mitä se tuo tullessaan vai tuoko mitään. Kuten varmaan useat masentuneet ihmiset, en näe valoa tunnelin päässä. Ehkä sitten kun saan eläkepäätöksen, saan rauhan. Ja arvatkaa mitä aion silloin tehdä - no vapaaehtoistyötä :D

Juhannuksena lähdemme "piilopirttiimme" viikoksi, joten kirjoittelemiseen tulee tauko. Meillä kun ei ole enää kannettavaa, vaan tuo tabletti, jota en ole vielä harjoitellut. Minusta se on liian hidas mun ajatuksenjuoksulle :D .

Mutta tavataan vielä
"Ajattelen sitä huomenna"
*Kati*
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 99
Liittynyt: 28.2.2014 08:07:35
Paikkakunta: Turku

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja Hemmiina » 18.6.2014 14:02:20

Hei vaan *Kati* ja kiva, jos kirjoituksestani löytyi tuttuja elementtejä :)

Kerroit ajattelevasi usein loppuelämääsi. Mitä jos opettelisitkin elämään vain "tässä ja nyt"? Sama koskee eläkepäätöstä; jos saat päätöksen, niin sitten voit tehdä sitä ja tätä. Entäpä jos alat voimavarojesi mukaan tekemään asioita jo nyt? Ei sen puoleen, kuulostat sen verran kuormittuneelta, että ehkei siihen vapaaehtoistyöhönkään kannata lähteä vielä mukaan, vaan vasta sitten, kun ihan oikeasti koet jaksavasi :)

Tähän yksinäisyys-aiheeseen voisi sopia hyvin oma kertomukseni siitä, miten eräs ystäväni ja samalla sukulaiseni on useaan otteeseen, lähes viikottain, pyytänyt minua illalla saunomaan ja rupattelemaan. Kerta toisensa jälkeen olen vastannut, että "ei onnistu taaskaan, on sitä ja tätä tekemistä". Olen varmaan joskus rohjennut sanoa, että vaikka juuri nyt ei olekaan mitään ohjelmaa, niin olen ollut koko viikon niin kuormittunut, että juuri tänään haluan viettää "vapaata"... Eilen viimeeksi ystävä laittoi viestin, että joutaisinko illalla saunaan ja taas jouduin vastaamaan, että ei onnistu (tyttäreni tulivat juuri lyhyeltä Tanskan reissultaan ja halusin olla kotona ruuan kanssa odottamassa). Vastasin tosin tuolle ystävälleni, että älä vaan lannistu pyytämästä :) Valitsen siis tietoisesti yksinäisyyden tai ainakin yksin olemisen ja vaikka koen samalla tietynlaista itsekkyyttä, niin olen opetellut ajattelemaan, että kuuntelen voimavarojani rehellisesti ja jos oikeasti koen, että juuri nyt en jaksa, niin sitten yksinkertaisesti kieltäydyn noista erilaisista sosiaalisista menoista.

Onneksi tuo ystäväni ymmärtää minua, kun on itsekin läpikäynyt eron ja työuupumuksen, eikä tosiaan lannistu pyytämästä seurakseen :)

Leppoisia päiviä sinulle ja miehellesi, *Kati*, siellä piilopirtissänne juhannuksena!
Hemmiina
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 257
Liittynyt: 28.1.2013 08:13:15

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja *Kati* » 18.6.2014 17:07:03

Hei kaikki
tänään terapeutin kanssa käsiteltiin asiaa mun aviomiehen kanssa. Hänen mielestään pitäisi keskustella miehen kanssa, mutta jos mies ei halua keskustella niin olen voimaton.

Hemmiina olen varmaan yksinäinen omasta tahdostani nykyään. Minulle tuottaa suuria vaikeuksia kutsua ne ainoat kaksi kaveria, jotka mulla on. Tänään olin lasten kanssa aamupäivän terapian jälkeen ja on ihan hyvä olo.

Entinen avioliitto sai mut pelkäämään miestäni, mutta tämä mies on mulle rakas. Vaikkei seksi onnistukaan. Jotenkin vaan ajattelee elämää, että oliko se tässä ja nyt mummu-vuodet edessä :D

Vielä kuullaan, alan jo pakata vaatteita mökille.

Halaukset kaikille
"Ajattelen sitä huomenna"
*Kati*
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 99
Liittynyt: 28.2.2014 08:07:35
Paikkakunta: Turku

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja *Kati* » 18.6.2014 17:15:24

Niin vielä yksinäisyydestä:

Pahiten minua kiusannut ihminen laittaa mulle jatkuvasti viestiä, että hän ei tule toimeen ilman minua, on kuulemma ihan tuuliajolla kun en ole puolustamassa häntä.

No, pakko mennä hakeen omat tavarat työpaikalta, mutta en ole varma haluunko tavata tuon ihmisen.
"Ajattelen sitä huomenna"
*Kati*
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 99
Liittynyt: 28.2.2014 08:07:35
Paikkakunta: Turku

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja Chas » 19.6.2014 04:38:33

No jo on perkele tuo kiusaaja. Ei tollasiin tarvitse vastata, itsehän savusti sinut talosta ulos. Tiedän itse miten karmeata se on "hakea tavarat" työpaikalta, kun olen sen joutunut tekemään eikä yhtään tehnyt mieli mennä sinne. Antaa sen nyt jeesustella - on liian myöhäistä. Olisko mahdollista mennä jonain sellaisena aikana sinne, kun kyseinen ihminen ei ole paikalla?

Tohon potenssiongelmaan, se on jännä miten se on miehille niin vaikea asia, kun kyse on kuitenkin ihan luonnollisesta asiasta minkä ikä ja muutkin asiat voivat tuoda tullessaan. Esim. naisille on varmasti paljon luonnollisempaa käsitellä vaihdevuosien mukana tuomiaan ongelmia, emättimeen kuivuutta ym. fyysisiä ja henkisiä juttuja.

Mutta jos miehelle on kiusallista keskustella siitä oman vaimonsa kanssa, niin voin kuvitella ettei sitä lääkärin vastaanotolle saa ainakaan.

Mutta eihän se seksi avioliitosta toimivaa tee, tarkoitan että teilläkin on varmasti niin monia muita juttuja jotka tekevät avioliitosta hyvän. Onhan se vähän ikävää, jos itse vielä kaipaisi myös seksuaalista läheisyyttä, mutta hankala juttuhan se on jos toista ei saa puhumaan.

Hyvää Juhannusta ja voimia työpaikalla käymiseen ja kaikkeen muuhunkin elämässä! <3
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja *Kati* » 19.6.2014 18:15:49

Voi kiitos Lucrezia,

Kyllähän tuo seksi avioliitossa merkitsee aika paljon. Mutta enemmän se, että ollaan kavereita ja kunnioitetaan toisiamme. Meillä on paljon yhteisiä asioita enkä enää kauheesti sitä seksiä ajattele.

Joskus muutama vuosi sitten mulla oli salainen kaveri (mies) joka tykkäs musta tosi paljon. En kyllä sortunut seksiin hänen kanssaan, vaikka oli ihanaa kun hän tykkäs musta.

Juu, tuohon kiusaajaan en sorru enää. Miehenikin sanoi, jos annat nyt periksi taas kohta on kaikki samanlaista. Kovasti kyllä olisin hänestä tykännyt. Mutta pettymyksiä tulee mulle aina, koska suhtaudun ihmisiin ilman ennakkoluuloja. Ja sitten potkitaan päähän. Ja tavarani haen joku ilta kun kukaan ei ole paikalla.

Jukra, mun terapeutti sanoi, että olen varmaan liian nuori pääsemään eläkkeelle. Pitäiskö tässä jotain dramaattista tehdä vielä, että osoittautuisi ihan pöhköpääksi. Taistelen nyt kun on vielä voimaa. Tulevaisuudesta en tiedä, ei kukaan muukaan tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Toivottavasti hyviä asioita.

Otan läppärin mukaan mökille, jotta saisin pitää teihin kaikkiin rakkaisiin yhteyttä,

Voimia teille, rakastakaa itseänne
"Ajattelen sitä huomenna"
*Kati*
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 99
Liittynyt: 28.2.2014 08:07:35
Paikkakunta: Turku

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja Chas » 19.6.2014 20:33:59

Yritetään rakastaa itseämme. Se on muuten aika vaikeaa välillä.

Valehtelisin jos väittäisin... (kuten Pauli Hanhiniemi laulaa) että omassa liitossani olisi nyt paljon seksiä. Olemme siis mieheni kanssa molemmat masentuneita ja tietysti lääkkeet vievät molemmilta haluja pois, mutta onhan se tärkeä asia että sitä edes harvemmin on.

Silti tärkeämpänä pidän kumppanuutta ja turvaa. Toivotaan että miehesi jossain vaiheessa olisi valmis puhumaan tuosta asiasta. Hyvä ettet ole sortunut mihinkään, koska siitä harvemmin seuraa muuta kuin itkua ja hampaiden kiristelyä. Voimia elämän taistoihin :) .
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja *Kati* » 20.6.2014 14:50:18

Nyt ollaan "kaksinaisuudessa" eli mökillä meren rannalla. Kylmä on vain 12 astetta siis ulkona, mutta takkatuli ja patterit lämmittää suloisesti.

Mulla on tällainen ränkkä kannettava, jonka mieheni kokosi muutamasta koneest. No, ihan kiva, että tää on mulla. Voin pitää yhteyttä teihin, rakkaat ystävät.

Nyt on tosi hyvä mieli päällä. Joskus haaveilen, että asuisimme mummon mökissä, omavaraisuustaloudessa. Mutta miehelleni ei sellainen elämä sovi, kun tietsikat on henki ja elämä.

Toivon, että teillä kaikilla olisi sydämellinen juhannus. Ajatelkaa meitä jokainen kaikkia lämmöllä ja hellyydellä. Kun nyt ollaan tällaisia herkkiä tyyppejä.
"Ajattelen sitä huomenna"
*Kati*
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 99
Liittynyt: 28.2.2014 08:07:35
Paikkakunta: Turku

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja Chas » 21.6.2014 06:35:56

Kuulostaa ihan kivalta, typerää vaan että on niin kylmää tässä kesäkuussa. Nythän on ikään kuin kesän puoliväli, no melkein, eikä kesää juuri näy. Mutta luonnossa on varmasti ihan hyvä rauhottua.

Mulla on ollut melkoista nukkumista koko Juhannus. Eilenkin nukuin lähes koko päivän, väsyttänyt vaan niin kauheasti. Sitä mielummin nukkuisi, kun käsittelisi asioita joita pitäis tehdä. No tänään ehkä herään vähän tähän maailmaan ja yritän tehdäkin jotain.

Ajattelen teitä lämmöllä ja yritän ajatella, että kenties tämä omakin elämä tästä jotenkin lähtee. Ainakin ens viikolla saan puhua puhelimitse oman psykiatrini kanssa viime ajan kriiseistä, kun hän palaa lomalta. Sit seuraavalla viikolla mulla on aika hänelle ja mietimme mitä tehdään.

Eipä liity yksinäisyyteen, mutta täällä ollaan oltu kotona miehen kanssa koko Juhannus. Eikä kavereita juuri näe. En tiedä nyt jaksaisinkokaan kun on tää toimeentulo-ongelma ja valitusta tehtävä jne. jne. jne.
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja *Kati* » 21.6.2014 17:04:51

Nuku yatäväni, nuku.
On hyvä, että osaa nukkua. Mä oon taas levoton kuin mikäkin. Heikkoo tekee kun ei oo viinaa, että pystyisi rauhoittumaan. Lääkkeitäkään ei ole kovin paljoo ja niistä pitäis säästää. Psykiatri tulee vasta 21. päivä töihin.

Mut jos en ota viinaa en tarvii rauhoittaviakaan kovin isoja määriä.

Näin mulla, ollaan tehty klapisouviamolemmat päivät, joten ei ole oikein ollut ajatellut mitään.

Nyt vaikeeta kun ei ole enää viinaa :(
"Ajattelen sitä huomenna"
*Kati*
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 99
Liittynyt: 28.2.2014 08:07:35
Paikkakunta: Turku

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 22.6.2014 06:17:00

^^/^ Eipä se liika nukkuminenkaan lopulta hyväksi/hyvä merkki ole, vaikka toki se ehkä parempi asia on, kuin unettomuus. Eikä siinä masentuneen unihorroksessa oikein kunnolla edes lepää, ts. se väsyttää aina vain enemmän ja enemmän, mitä enemmän nukkuu.

Niinhän se menee, että mitä enemmän dokaa, sitä enemmän tarvitsee rauhoittaviakin, ainakin sitten pään selvittyä, koska alkoholi pahentaa ahdistusta. En saarnaa, koska itsekin ryyppään ihan liikaa ja hoidan sitten krapula-ahdistuksiani ja -vapinoitani ylenmääräisillä rauhoittavilla, mutta jos sulla, Kati, ovat nyt napit muutenkin vähissä, niin kannattaa ainakin yrittää pitää korkkia kiinni, koska se vasta vittumainen tilanne onkin, kun benzoriippuvaisella ei ole lääkkeitä ja on dokannut vielä siihen päälle itselleen ihan kamalan olon.
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 12497
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

EdellinenSeuraava

Paluu Lataamo

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa