Olet täällä

Vertaisterapiaketju

Lataamossa keskustellaan mielenterveyden pulmista ja päihteiden yhteydestä mielenterveyteen. Tervetuloa lataamaan akkusi vertaisten tuella! Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja tiedonjanoinen2016 » 15.9.2016 17:00:17

Vittu saatana, vitun.. vittu. :lol: Loppus verbaalinen lahjakkuus kesken. 2016! Kuinka helvetin haastavaa voi olla saadaa aikaiseksi toimiva internetyhteys. Mä vaan kysyn. Ihan vaan aikani kuluksi.. Retorista, ei tarvitse vastata. Vittu.

Purkaus. Rakentavaa tunteiden läpikäymistä. :lol: Suomenkielen helmi, vittu.. Auttaa aina.

Sä siirsit meidän keskustelun pois koko maailman näköpiiristä. :wink: Näiden uskomattomien sanallisten sekoilujen jälkeen, mä joudun oikeen jäsentämään ajatustani.. Eli?

Sä menit rikki nuorena, korjaantusit.. Ja sit kolmisen vuotta sitten hajos kaikki uudestaan. Kuulostaa kauhean raskaalta.. Ihan vaan jo sen takia jos olet kertaalleen ne palaset koonnut. Mitäs sulle on mahtanut silloin tapahtua.. Eihän sillä nyt sinäänsä ole lopputuloksen kannalta suurtakaan merkitystä.. Siis tarkoittaa, että jos ihminen hajoaa, se hajoaa. On ne syyt sitten mitä tahansa.

Pelkäät parantua? Etkä pelkää. Sä haluat parantua. Muuten sä et kirjottais tollasia. Pelkäät käsitellä asioita? Varmasti joo, mutta.. Ootkos miettinyt sitä tältä suunnalta: Sä voit joko käsitellä niitä jonkun ammattilaisen kanssa, itekses, miehesi kanssa, täällä, ystävien kanssa, vanhempien kanssa.. Omaan tahtiin ja hyvässä hengessä..

Tai sitten sä käsittelet niitä pää sekasin itekses joka tapauksessa. Siis tällä mä tarkoitan sitä, että mihinkään ne asiat ei taatusti katoa. Sinne pulloon niitä ei saa piiloon, aineiden/lääkkeiden kanssa ne ei häviä. Ja nyt en tiedä, mutta vahvasti epäilen, että joka kerta kun esimerkiksi juot niin viimeistään siinä kohtaa kun katkaset niin se sama ahdistus on siinä samassa huoneessa missä sinäkin? Tosin varmaan aika paljon vahvempana "läsnä" sun mielessä.. Tavalla tai toisella sä niitä käyt läpi.. Joko niin että teet sen tarkoituksella tai niin, että ne on koko ajan mörkönä taustalla.. Mä toivon, että löydät jostain voimavaroja ja toisaalta halun käydä läpi sen mitä käytävä on.

Tietääkö joku jossain.. kaiken. Siis aidosti kaiken. Jokaisen pienen surun ja murheen, ahdistuksen, sekoilun ja tapahtuman. Äläkä vastaa turhaan tähän yhtään mitään.. koska oikeastihan ainoastaan sä tiedät mikä on totuus. Enkä mä tarkoita nyt pelkästään näitä synkkiä juttuja, murheita ja ahdistusta ja niistä syntyviä ajatuksia. Mitä sä haluat? Mitä sä haluaisit olla? Mitä sä haluat, et sun elämä olis? Mitä, missä, miksi ja miten.. Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia? :wink:

Tässä on nyt Lucrezia sellainen juttu, että mä tiedän ja käsitän, että menee tosi henkilökohtaisuuksiin jos aletaan ihan tosissaan kyselemään, kertomaan ja ihmettelemään. Mä en siis millään tavalla oleta, että sä vastaat tai haluat sanoa.. Sit et vaan sano, sitä tarvi alkaa sen enempiä selittelemään. Ok? :)
I have learned to swim just by watching you drown.
tiedonjanoinen2016
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 48
Liittynyt: 25.3.2016 12:06:53

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja shyguy » 15.9.2016 23:20:26

Kyseessä on aivan kauhea klisee, mutta ei hajonneesta ikinä täysin alkuperäisen näköistä saa. Voi siitä silti ehjän ja kauniin saada. Ehkä jopa kauniimman. https://en.wikipedia.org/wiki/Kintsugi :P

Siinä omien pirstaleiden keräämisessä ja liimailussa varmaan vaikeinta on se, että on pakko tarkastella läheltä ja rehellisesti niitä palasia ja miten ne sopii mihinkään. Sekä pelko siitä, että vaikka vaasin saisikin korjattua, niin entä jos se hajoaakin uudestaan kaiken sen raskaan työn jälkeen?

Itse nykyään ajattelen, että vaikka pohjalla on käyty eikä vieläkään ole kovin tukevaa jalansijaa, niin enhän minä olisi minä, jos en olisi kokenut sitä, mitä olen. Olisin joku muu, tuskin parempi, tuskin huonompi, jos elämää osaisi noilla adjektiiveilla kuvailla.
aamutähti, valontuoja,
anna minulle anteeksi,
jos mieleni tekee paeta sinua.
jätän rikotun elämäni,
ruhjottuni, rikkomani,
kumartaen väistyn tieltäsi
shyguy
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 256
Liittynyt: 26.11.2014 04:34:08
Paikkakunta: Oulu

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja Chas » 16.9.2016 01:09:40

.
Viimeksi muokannut Chas päivämäärä 24.1.2017 18:46:50, muokattu yhteensä 1 kerran
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja tiedonjanoinen2016 » 16.9.2016 07:54:30

Niinpä. Tiedän oikeinkin hyvin mitä on päässä liikkunut kun oot tullut siihen tulokseen, että deletointi on oikea ratkaisu. :) :roll:

Ja tässä mennään kyllä pikkuhiljaa niille rajoille, joissa tulee väkisin tosi henkilökohtaista ja tarkkaakin asiaa ajankohtaiseksi sanoa. Mutta kuten sanottu, ei sitä tarvi selitellä eikä potea vittumaista mieltä siitä.. Mun mielestä on ainakin vaan ja ainoastaan ymmärrettävää, että ihan kaikkea ei tee mieli työntää tänne koko maailman luettavaksi. Ja siitä lienee samaa mieltä jokainen täällä..

Noi prosentit? Ne on kovia lukuja, mutta ei nekään mitään kiveen hakattuja totuuksia ole. Kettutyttö ja hippi olis sitä mieltä, että yhtä hyvin sä voit olla sen 15%:n joukossa, jolla ei uusiudu. :lol: No joo, toi on sitten jo yltiö positiivista jeesustelua.. Kieltämättä sun tilanne, elämä ja ajatukset kuulostaa siltä, että uusiutumisen riski on valtava.. :(

Nyt kun en todellakaan tiedä mitään asiasta niin kysyn: Kuinka paljon sua vaivaa ja ahdistaa se masennuksen uusiutuminen ja/tai syveneminen? Kuinka paljon siitä sun pelosta käsitellä asioita on sitä, että pelkäät meneväs entistä huonompaan kuntoon?

Mä uskon asian olevan niin, että joku sisäänrakennettu itsesuojelumekanismi on sellainen, että sä alat pohtimaan terapiaa, avun hakemista ja asioita vasta sitten kun pääkoppa on pikkuhiljaa siihen valmis. En tiedä tietenkään, mutta mä olen sitä mieltä. Onhan se niin monta kertaa tässä elämässä nähty, että ihmisen mieli sulkee pois asioita, teeskentelee tavallaan, että mitään ei oliskaan..

"Se mitä musta on jäljellä." Kyllä Lucrezia sussa on kaikki se jäljellä mikä on mahdollistanut sun paremmankin olon tässä elämässä. Se kaikki vaan taitaa olla hautautuneena sinne paskan alle, mutta se on joka tapauksessa se osa sua mikä sieltä huutelee.. :wink: Sitten kun !! sä voit paremmin ja pääset alkuun (tai no alussa sä olet jo, muuten sä et kirjottelis siellä..) sen parantumisen kanssa niin sä tulet tekemään vielä kaikenmoista ja kun voimia alkaa kerääntymään niin melkein taivaan totuutena voin vannoa, että sä katot asioita hiukan eri perspektiivistä. Se on kuitenkin aika käsittämättömän voimakas lumipalloefekti mikä siitä seuraa kun olo alkaa paranemaan. Näyttää sivusta ainakin siltä, että yhtä äkkiä pienetkin asiat on hienoja ja tuntuu hyvältä. Ja ei vääristäen kuten oli tossa aikasemmin puhe vaan asiat alkaa saamaan oikeat mittasuhteet. Siitä mäkin tiedän sentään jotain kun elämä liukuu hiljalleen siihen missä ne pienet ja sinäänsä itsestäänselvät asiat tuntuu joltain vitun juhlalta.

Ja vaikka sä pelkäisit kuollaksesi sitä parantumista niin eikö se kaikella riskillä olis mukavampi kuolla niin, että vaikka se olis vaan hetki "välissä". Niin ainakin olis hyvä ja parempi olo. Muistaisit miltä sekin tuntuu. Ja se on sellaista hiukan teennäisen oloista tsemppausta, mutta silti täysin todellista, että sä olet korjannut ne sirpaleet kasaan jo. Sä tiedät, että sä pystyt siihen. Mitä mä sanon, mitä muut sanoo, mitä kuka vitun tahansa sanoo.. Mikään ei poista eikä muuta sitä, että sä olet kasannut elämäs jo aikaisemminkin uudestaan.

Nostaa sen vitutuksen, ahdistuksen ja agression täysin varmasti pintaan, mutta en mä vittuillakseni sulta kysy, että mitä sä haluaisit sun elämäs olevan? :wink: Istut siellä jossain, kilahtelet ympäriinsä, olet juomatta !! ja selvinpäin. Suutu mulle kun mä anonyymisti sohin ampiaispesää täältä ja kuvittelen tietäväni jotain. En kuvittele. En todellakaan. Ja suutu mun puolesta ihan rauhassa. Mä olen vaan sitä mieltä, että sieltä sä löydät sen jaksamisen, motivaation ja voiman.. Sä et todellakaan halua tuollaista oloa. Eikä sun millään tavalla ole tarkoitus hyväksyä asioita ja oloas. Eikä missään muodossa ole tarkoitus, että sä "vaan opit elämään" masennuksen kanssa. Vitun ärsyttävää, eikö? :wink:

Kun se riittää, että tulee vastaan se päivä kun sä olet niin vitun loppu ja kyllästynyt siihen oloos. Sitten sä saat aikaseksi hakea tukea, etsiä terapeuttia ja alkaa puimaan menneisyyttä ja katsoa hiukan tulevaisuuteen. Joku kaunis päivä sä valjastat sen agression siihen, että sä huomaamattas teet ja saat aikaiseksi jotain. Tosi pientä todennäköisesti alkuun, mutta siitä varmaan tulee myös tosi hyvä olo. Että oot tehnyt jotain, saanut aikaiseksi jotain yms.

Haistatat vitut sille 85%:lle.. :wink:
I have learned to swim just by watching you drown.
tiedonjanoinen2016
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 48
Liittynyt: 25.3.2016 12:06:53

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja Chas » 16.9.2016 17:16:52

.
Viimeksi muokannut Chas päivämäärä 24.1.2017 18:47:10, muokattu yhteensä 3 kertaa
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja tiedonjanoinen2016 » 16.9.2016 20:21:14

Tästä.. tulis vittu pienoisromaani jos mä aloitan kynääni sauhuttamaan.

Ensinnäkin. Sä olet tän uskomattoman kuvaruudun mukaan ollut täällä "jäsenenä" tosi kauan. Eli sä olet ehkä kirjoitellut kokemuksias ja tuntojas täällä monen vuoden ajan? En tiedä ja mun on pakko sanoa erikseen - koska tää on mun mielestä jotenkin olennaista-: Mä en ole lukenut sun aikaisempia viestejäs. Se on mun mielestä "eri asia".. Mitä olet kirjoitellut ja mitä mahdollisesti olet ajatellut ja tuntenut joskus.. vaikka vaan vuosi sitten. Nyt sä vastaat "mulle", sä kerrot "mulle".. Tajuatkos mitä mä tarkoitan?

Ja sen takia, mä olen puoliksi yllättynyt, että vastasit. Puoliksi yllättynyt, että oikein päivitit viestiä. Kuitenkin vaan puoliksi.. Puoliksi yllättynyt siitä, että otit yleensä kantaa myös siihen "positiiviseen", tyhmä sanavalinta, mutta tähän hätään paras. Eli siis tulevaisuuteen.. Toiveisiin ja siihen mitä sä elämältä haluat ja ehkä jollain muotoa odotat. Nyt tuskin jaksat varsinaisesti odotella yhtään mitään, mutta mutta.. Sekin päivä tulee vielä.

Sen mä muistan kun sä jouduit sairaalaan ja kirjoitit siitä jonkun rivin. Sitten mä hävisin hetkeksi ja sä olit aidosti yllättäen tosi paljon paremmassa kunnossa. Ainakin noin kirjotusten perusteella.. Ja itsemurhayrityksestä tähän.. Se on Lucrezia oikeasti paljon paremmassa kunnossa.. Mä en oikein tiedä näetkö sä asiaa näin? Siis joo, näet. Selvästi voit omastakin mielestä paremmin nyt kuin muutama kuukausi sitten. Välillä se "tuntuu" (koska sehän tuntuu vitusti tänne.. :lol: ) siltä, että toisina päivinä sä aidosti jopa jollain tavalla uskot kaiken kääntyvän.. Ja mä lasken tän päivän niihin.

Se että sä vastasit ja kirjoitit noin paljon.. Sun on pakko olla istunut siellä ja miettinyt myös kaikkea sitä mitä olet raapustanut. SIis joo, mä kirjoitan niin, että mä en tiedä mitä seuraavassa lauseessa lukee enkä mä tiedä mitä pari lausetta sitten kirjotin. :lol: Kirjotan vähän kuin puhuisin sun kanssa. Muuten tästä ei saatana tulis yhtään mitään. :D Sen takia mulla on myös aina ja jokaisen viestin jälkeen hiukan sellainen epävarma olo sen suhteen, että toivottavasti en loukkaa tai toivottavasti ei kuulosta siltä, että mä kuvittelen että mulla on joku vitun "tieto" asioista. Ei ole. Mutta siis.. Sä olet kirjottanut, miettinyt, ehkä hiukan kelaillut asioita.. Ja sä olet silti selvinpäin. Ja sä palasit kirjoittamaan lisää. Mun mielestä se on jopa aika vahvasti tehty? Vai? :)

Noissa sun kertomissa ja kuvailemissa asioissa on niin kipeän vitun paljon "tuttua".. Se on jotain käsittämätöntä. Se menee melkein siihen, että mä näen sen sun tyhjän katseen ja hämäävästi väliinpitämättömyydeltä näyttävän olemuksen sellaisena päivänä kun mistään ei vaan tule mitään ja mitään et jaksa. Ja siis hämäävästi nimenomaan.. Se on todella surullista ja omalla tavalla kauheaa katseltavaa.. varsinkin kun ei täysin ymmärrä. Siis näkee ja tietää näkevänsä oikeita asioita, mutta ei kertakaikkiaan kuitenkaan täysin ymmärrä. Mikä on muuten pelkästään hyvä asia? Mun mielestä kyllä. Välillä se, että sua ei ymmärretä.. Välillä se on vaan ja ainoastaan hyvä asia. Siis nimenomaan kun se puuttuu, että miltä oikeasti tuntuu. Näkee, kuulee ja tajuaa sen olotilan, mutta ei tiedä sitä.. Vaikea on selittää nyt tämä. En edes yritä. Ja silti sä varmaan tiedät mitä mä tarkoitan? :lol: Ei vittu edes yllätä enää. :D

Kyllä sä pystyt muutokseen.. Mä en tiedä miksi mulla on sellainen vahva intuitio tästä. Sun jutuissas on vaan niin paljon sellaista mikä huokuu sitä, että se seuraava päivä kun on periaatteessa "liikaa".. Se voi hyvinkin olla se kun saat jonkun ihmeellisen spurtin ja menet raivolla läpi siitä "väsymyksestä". Noi lainausmerkit on vaan siksi, että mä tajuan, että väsymys ei nyt sanana kuvaa taas alkuunkaan sitä hengettömyyttä.. ei vaan tullu parempaa sanaa. Mä olen nähnyt sellaista tapahtuvan.. Totaalisen raunoitunut ja täysin valmis ihminen saa sisältään jonkun saatanan energiapiikin. Se on aidosti upeaa katsottavaa. Ja tuntuu käsittääkseni vähän samalta kun sais kaikkea mahdollista kivaa samanaikaisesti. Mutta luomuna.. :wink: Eli paremmalta. :lol:

Etkä sä tosiaan liikoja vaadi.. Mun mielestä kohtuullista. :) Ja tässä on sitten ihan olemassa syy miksi mä en kirjoita ja kysele näistä elämän tapahtumista ja tilanteista. En virastoista enkä mistään muustakaan.. Pieni on kaunista. :wink: Niistä voi sitten sanoa myöhemmin.. Mulla on ollut asteittain tapahtumarikas elämä. Täysin uskomaton itseasiassa osiltaan eikä tosiaan kaikilta osin mikään kaunis.. Mutta niihin me ei mennä vielä sen syvemmin.. Mun mielestä tänään, tässä ja nyt.. Kannattaa sun istua ja miettiä sitä, että sä olet tavalla tai toisella hiukan käsitellyt näitä juttuja jo tänään.. Ei mitään "käsittelyä", mutta olet sä varmaan yhtä ja toista miettinyt.. Ja voi olla, että on tullut ajatuksia mieleen.. Ja sä olet selvinpäin vieläkin? Sä olet sanonut, kertonut ja ajatellut.. eikä sun pää hajonnut. Ja vaikka sillä ei ole mitään (yhtään mitään) tekemistä psykoterapian kanssa niin sä olet kuitenkin ollut asioiden äärellä. :) Mun mielestä se on aika hienoa.. Se on kuitenkin vahvaa. Ei niinkään se, että sä kerrot "mulle" vaan se, että sä ihan itse olet itseksesi ollut näiden asioiden äärellä.. Tietkös? Mieti sitä.. :wink: Kyllä sä jaksat kunhan löydät sen oikean ihmisen ja saat taloudellisen avun ja muutenkin käytännön järjestelyt toimimaan..

Sä olet tullut tähän asti niin sun pää kestää vielä senkin, että sä paranet.. Kaiken paskan jälkeen vaikeinta on aina kestää se, että olo onkin hyvä. Onnellisuus vaikka ohikiitävänä kun on niin helvetin herkkä ja särkyvä kapistus.. ja sen myötä tottakai itsekin hauraampi kuin siinä syvimmässä kuopassaan. Mä tajuan sen pelon siitä, että kaikki edistys, ilo, onnistuminen, tyytyväisyys ja toiveikkuus onkin vaan salakavalaa vittuilua maailman ja elämän osalta. Mutta kun se ei ole niin.. :)
I have learned to swim just by watching you drown.
tiedonjanoinen2016
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 48
Liittynyt: 25.3.2016 12:06:53

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja Chas » 18.9.2016 17:31:12

.
Viimeksi muokannut Chas päivämäärä 24.1.2017 18:47:26, muokattu yhteensä 2 kertaa
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja tiedonjanoinen2016 » 19.9.2016 14:08:00

Lucrezia.. :) Väkinäisiä hymiöitä.. Ei kai, kyllä sä välillä saat mut jopa hymyilemään, nauramaankin paikoitellen :wink: , mutta ei ehkä just nyt. Mä en nyt tiedä (kappas vaan..) mitä siellä/sulle on tapahtunut perjantai-iltana, että siinä mielessä mä en voi oikein edes sanoa mitään.

Ton nukkumisen mä olen nähnyt kovin läheltä, joskus jopa itekin nukkunut päivän tai pari, mutta lähinnä vaan siksi, että maailma oli parempi paikka sen pari päivää kun ei tarvinnut olla hereillä.. :roll: Eli uneen pakeneminen on kyllä varsin toimivaa siinä mielessä. Mutta se nyt ei ole sama asia.. Sua ei taida tossa "tilassa" ihan helpolla saada sieltä sängystä ylös.. :( Tosin masentuneen nukkumisen nähneenä, mä olen myös pienesti yllättynyt ja mun mielestä on jopa kivaa, että sä olet vaivautunut vastaamaan ja kirjoittamaan edes jotain.. :wink: Siis ihan oikeasti olen yllättynyt..

Agressiot, vitun huudot yms..?? Kerrot jos kerrot sitten kun jaksat tai haluat. Eikä aina tarvitse kirjottaa mitään kirjaa, se on vaan mennyt siihen, että sitä sivua tulis vaikka 20 jos oikein alkais raapustamaan. :lol:

Pettynyt itseesi? Lucrezia, Lucrezia.. Jättää enemmän kysymysmerkkejä kuin vastauksia toi sun viesti, mutta silti.. Hyvä se on kun kirjotat jotain. Purat sitä vitutusta, pettymystä ja agressiota edes hiukan johonkin "ulos".. Kyllä sä revit itses sieltä sängystä ylös, toimitat ne pakolliset ja jaksat taas vähän paremmin.

Paperit jätät rauhaan ja tunkematta, katos kun pahimmassa tapauksessa aiheutat niille XXX-tyypeille vielä nautintoa. :D

Voimia sulle. Virtuaalinen hali. :) Palailet pidemmin kun jaksat paremmin.. lyhyesti voit palata jo ennen. :wink:
I have learned to swim just by watching you drown.
tiedonjanoinen2016
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 48
Liittynyt: 25.3.2016 12:06:53

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja Chas » 20.9.2016 06:23:57

.
Viimeksi muokannut Chas päivämäärä 24.1.2017 18:47:42, muokattu yhteensä 1 kerran
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja tiedonjanoinen2016 » 20.9.2016 07:02:46

Mustana vai maidolla? :wink:

Ei sun itsekunnioitus siinä saa mennä jos sun yli jyrätään Lucrezia pieni.. Niin kauan kun sä haet apua itselles, yrität saada pakan kasaan ja koitat kuntoutua niin jos jotain.. itsekunnioitusta sulla pitäis olla. Vieläkään mä en tiedä mitä siellä jossain on tapahtunut, mutta älä itseäs arvottomaksi tunne muiden tekemisten tai sanomisten takia..

Perseen nuolemista?! Voi vittu joo.. Koko pienen ikäni mä olen kaiketi sitä jossain muodossa nähnyt kuten varmaan kaikki. On aidosti vitun ärsyttävää. Enkä myöskään suostu alentumaan moiseen koska mun mielestä se on alentumista. Jengi myy osan itseään sen takia, että voi 8 tuntia päivässä olla olevinaan kaveri tai hyvä äijä jonkun randomin dorkan edessä.. :roll: Niitä tosiaan on onneksi pomoja, jotka näkee sen läpi. Mutta ei joka paikassa.. pieniä "kultapossukerhoja" muodostuu kun pojat ja tytöt mielistelee ylöspäin..

Ja mikä vituttaa melkein enemmän? Kun tuota samaa tapahtuu työelämän ulkopuolella. Tiedätkös? Välillä tulee oikein myötähäpeä jonkun puolesta. Hyi vittu! :evil: Siinä menee itsekunnioitus jos jossain.. mutta usein nää tyypit ei edes tajua sitä itse. Oikein vituttaa kun ajattelee näitä.. :lol:

Mun elämään? :roll: Se on jollain tavalla pysähdyksissä. Huomasin tässä päiväänä eräänä. Mulla on sellainen olo, että mä olen jossain ihmeellisessä tyhjiössä missä ei oikeastaan tapahdu mitään. Toisesta on kuulunut vähän harvakseltaan, mutta mä olen pitänyt kylmän viileän ja asiallisen linjan.. En ole edes sanonut mitään, että jos sitä ja tätä.. :roll: Tässä päästään Lucrezia siihen mun ristiin kannettavaksi.. Tässä elämässä ja tässä tilanteessakin. Mä olen oikeasti kauhean hyvä kuuntelemaan ja keskustelemaan, mutta.. tosi huono puhumaan itsestäni. :roll: Tässä mä olen oikeastaan ensimmäisen kerran sanonut edes jotain ja nyt alkaa olemaan sanottu niin paljon, että vaikea on sanoa lisää. Tosin tällä kertaa syy ei ole se, että ei olis sanottavaa vaan se, että lisäkommentit alkaa olemaan hiukan turhan tarkkoja ja paljastavia.

Tässä elämässä on ollut niin paljon paskaa ja ihmeellisiä sattumuksia, että mun pienen mielen ympärille on rakentunut joku kliseinen muuri. Mä en koskaan sano mitään vaikka puhun paljon. :lol: Itsestäni siis.. Mä pysyn kasassa ja mun henkinen tasapaino säilyy koska mä olen itekseni vaikka olisin seurassa. Paikoitellen se on aika raskasta eikä millään tavalla terveellistä. Aina välillä sitä sitten on tullut jostain ihminen, jonka kanssa on oikeasti voinut jutella kaikkea mahdollista. Se on ollut jotenkin kivaa sanoa asioita. "Purkaa hiukan sydäntään.." :D

Hyvää päivää sinne.. Toivottavasti jatkuu iltaan saakka ja vielä sen jälkeenkin. :wink:
I have learned to swim just by watching you drown.
tiedonjanoinen2016
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 48
Liittynyt: 25.3.2016 12:06:53

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja Chas » 20.9.2016 14:36:04

.
Viimeksi muokannut Chas päivämäärä 24.1.2017 18:48:01, muokattu yhteensä 2 kertaa
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja tiedonjanoinen2016 » 20.9.2016 15:46:23

Lucrezia.. <3

Kyllä mä kerron ja kyllä mä haluan kuulla. Enkä mä tyhjiä juttele kun sanon, että sun jutuista, mielipiteistä ja kertomista näkökulmista ja tuntemuksista on jollain ihmeen muotoa ollut oikeasti apua.. Sitä on tosi vaikea selittää, mutta hienoa kun olet tässä maailmassa. :)

Tulet takas sitten ja kerrot..Aloitat vaikka siitä, että tuleeko se aamukahvi maidolla vai ei. :wink: Siihen asti, eletään..
I have learned to swim just by watching you drown.
tiedonjanoinen2016
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 48
Liittynyt: 25.3.2016 12:06:53

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja Chas » 22.9.2016 12:10:37

.
Viimeksi muokannut Chas päivämäärä 24.1.2017 18:48:17, muokattu yhteensä 2 kertaa
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja tiedonjanoinen2016 » 22.9.2016 15:54:07

Ei sokeria, paljon maitoa ja mun äidin mielestä se on saavi. Niin että väri aidosti muuttuu merkittävästi. Mä tajuan. :D

Jep, ehkä se tosiaan ei ole sun juttu se alkoholi. Vedät nollatoleranssin kaikkeen "paskaan".. Ja sitten joskus jos on sellainen olo pidemmän ajan päästä niin käyt(te) yhdellä tai kahdella.. Siinä vaiheessa sen tajuaa konkreettisesti miten vähän juomisesta oikeasti saa. Itellä juominen on hanskassa hyvin, oikeastaan aina ollut. Se on enemmän sosiaalista kuin mitään muuta, pieneen hassuun sitä itsensä saa, mutta mitään kännejä mä en juo oikeastaan koskaan. Jos se kerran 5 vuoteen nykyisin menee siihen, että välillä vaan karkaa mopo niin se on aika tarkka kuva juomisesta. Että vaikka mä join ja juon tässä ja silloin tällöin niin se ei oo varsinaisesti mitään dokaamista. Ei mitään konttaamista, örveltämistä ja sellaista.. Viina on vihollinen. :lol: Sen verran on tullut läträttyä, että tietää noin sanoa omalta osaltaan.

Sun viikonlopun suunnitelma kuulostaa oikeinkin toimivalta.. Täytät hakemuksia, purat ajatuksias paperille ja sitten jos tai kun alkaa vituttamaan tai ahdistamaan niin kirjoitat tänne "Vittu, vittu, vittu ja pienet höpinät päälle".. Jätät sen alkomahoolikaupan ainakin muiden elätettäväksi. Ja teet siinä välissä jotain muuta.. siivoilet, käyt kaupassa, ruokailet tai mitä nyt ikinä keksitkin.. jotain pienesti mielekkäämpääkin ehkä kuin kauppareissu. :D Ei tule siitä hakemuksien täyttämisestä sellaista "pakkoa".. Tämä toimii käytännössä! Eri asia tietysti jaksatko. Toivottavasti jaksat. :)

Miksi mun on vaikea puhua itsestäni? Ja sitten pieni Lucrezia vastaa ihan itse mun puolesta. .:wink:

"...jos löytää sellaisen ihmisen jolle oikeastaan haluaa puhua ja jota kiinnostaa ja joka vielä ymmärtää sinua."

Siinä se olennainen. Mikään ei juurikaan vituta mua yhtä paljon kuin se, että toiselle tarvitsee vääntää rautalangasta. :roll: Tällä mä tarkoitan sitä, että jos joka toinen asia on se, että "Mitä sä tolla tarkoitat?". Siitä ei oikein seuraa mitään eikä se palvele yhtään mitään. Ja siinäpä lienee myös syy miksi sun kanssa on kiva jutella ja mä koen, että se oikeasti jopa vaikuttaa asioihin jollain kipeän kierolla tavalla.. Kertaakaan ei tarvi selitellä eikä kysellä. Se voi tottakai olla, että sitä ymmärtää asioita väärin toisen sanomisista, mutta se on taas täysin eri asia. Tietkös? :wink: Mä luulen, että sä tiedät usein mitä mä tarkoitan ja mä luulen, että mä tiedän usein mitä sä tarkoitat. Ja nimenomaan ainakin ajatuksentasolla. Ja jos tajuaa miten toinen ajattelee, silloin tajuaa paremmin myös mitä toinen mahdollisesti tuntee. Lyhyesti kuvattuna. :lol: Ja tämä ei nyt tarkoita sitä, että mä ymmärtäisin sua mitenkään täydellisesti tai toisinpäin, mutta se tarkoittaa sitä, että mua kiinnostaa kuulla mitä sä mietit yms.. ja sitä kautta mä kerron ja puhun myös itsestäni. Ja se on aika harvinaista. Että kiitos lienee paikallaan taas kerran. :)

Joko voi sanoa kaiken tai sitten ei sano mitään "oikeaa". Tämä on mun mielipide. Ja kuten varmasti tajuat niin kovin kärjistetysti esitetty mielipide tuossa, mutta periaatteeltaan asian on juurikin noin. Ja sen takia on parempi kaivaa se sähköpostiosoite jostain.. Kerrot vaan miten, missä ja milloin tällainen uskomaton vaihdos tehdään. :lol: :wink:

Joo, mä en tajua miksi kaikilla eteisen kalusteilla on aina tuollainen Mikki Hiiri-asenne, että tullaan porukalla selästä kimppuun. :lol: Ja mä voin kuvitella, että aamulla ne oli siellä ihan muina kalusteina, ihan kuin ei olisi mitään tapahtunutkaan.. Pannu jäässä sekoilleena se on paha lähteä toisia syyttämään kun muistikuvat on mitä sattuu.. Sen takia, toi tappaminen.. Älä lähde siihen. Se on pitkä ja kivinen tie eikä se muuta sitä, että turpaas sä sait jo. Ja nyt sä olet vielä globaalisti tehnyt selväksi mikä sun ajatus on.. Se, Luc kulta, se on murha. Sä olet suunnitellut. Pieleen meni.. :wink:

Mä luulen, että mä ymmärrän sun huumoria.. Tiedä sitten, mutta selvii sekin. Sulla taitaa kaiken väsymyksen keskellä olla kuitenkin vähän parempi mieli.. vaikka sut nyt onkin piesty eteisen lattialle. Jatkat tolla suunnitelmalla, kuittaat hakemukset valmiiksi viikonloppuna ja sitä rataa. Ja kerrot mulle miten internetin uumenissa vaihdetaan osotteita.. :wink:
I have learned to swim just by watching you drown.
tiedonjanoinen2016
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 48
Liittynyt: 25.3.2016 12:06:53

Re: Vertaisterapiaketju

ViestiKirjoittaja Chas » 22.9.2016 18:09:31

.
Viimeksi muokannut Chas päivämäärä 24.1.2017 18:48:32, muokattu yhteensä 2 kertaa
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

EdellinenSeuraava

Paluu Lataamo

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa