Olet täällä

peliriippuvuus tuhoaa perheen

Ahdistaako läheisesi pelaaminen? Tervetuloa Herttaan! Asioiden jakaminen vertaisten kanssa voi auttaa. Palvelu toteutetaan yhteistyössä Peluurin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja Vieras » 16.5.2008 22:01:37

Löytyisikö täältä kohtalotovereita tai hyviä neuvoja? Olen avioeroaikeissa, kun mieheni pelaaminen on saanut uuden ulottuvuuden. Hän on muutaman vuoden pelannut nettipokeria harrastuksena. Jonkun kerran voittanut, mutta myös hävinnyt. Rahaa on siis tullut ja mennyt. Nyt hän on jäänyt kiinni salailuista, ylimääräisten lainojen ottamisesta (pelaamiseen tietysti) ja pelaamisesta, jossa ei ole järkeä mukana. Hän on valehdellyt minulle vuoden ajan tekemisiään, sanonut, että ei ole pelannut, tai jos on pelannut, niin ei ole tarvinnut laittaa rahaa. Tyhmänä uskoin, kun halusin uskoa suhteesemme ja perheemme pystyssä pitämiseen. Nyt tuntuu, kuin olisi matto vedetty jalkojen alta, kun tämä velka- ja pelaamisvyyhti alkaa selvitä. Ja velkojen makamiseen tarvitsee hän tietysti velkaa... Mitä teen??? En jaksa!! Tuntuu, että puheyhteyttä ei ole... Kärsin todella tästä, niin kuin kärsivät kaksi alle kouluikäistä poikaammekin. Olen vakavati miettinyt, että tämä oli vika tikki, nyt häivyn, mutta se ei ole niin helppoa. Kaiken huijaamisen jälkeenkin jotenkin ymmärrän miestäni, vaikka ei ehkä pitäisi. Mitä teen??? Yksin lasten kanssa jääminenkään ei ole helppoa, kun olen ollut taloudellisesti riipuvainen miehestäni (ironista, kyllä). Ehtona suhteen jatkamiselle olen sanonut, että pelaamisen on loputtava. Mutta mistä voin löytää luottamusta, kun vuoden ajan olen tullut huijatuksi...Vieras
Vieras
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja ljk123 » 16.5.2008 23:25:14

Vieras kirjoitti:Löytyisikö täältä kohtalotovereita tai hyviä neuvoja? Olen avioeroaikeissa, kun mieheni pelaaminen on saanut uuden ulottuvuuden. Hän on muutaman vuoden pelannut nettipokeria harrastuksena. Jonkun kerran voittanut, mutta myös hävinnyt. Rahaa on siis tullut ja mennyt. Nyt hän on jäänyt kiinni salailuista, ylimääräisten lainojen ottamisesta (pelaamiseen tietysti) ja pelaamisesta, jossa ei ole järkeä mukana. Hän on valehdellyt minulle vuoden ajan tekemisiään, sanonut, että ei ole pelannut, tai jos on pelannut, niin ei ole tarvinnut laittaa rahaa. Tyhmänä uskoin, kun halusin uskoa suhteesemme ja perheemme pystyssä pitämiseen. Nyt tuntuu, kuin olisi matto vedetty jalkojen alta, kun tämä velka- ja pelaamisvyyhti alkaa selvitä. Ja velkojen makamiseen tarvitsee hän tietysti velkaa... Mitä teen??? En jaksa!! Tuntuu, että puheyhteyttä ei ole... Kärsin todella tästä, niin kuin kärsivät kaksi alle kouluikäistä poikaammekin. Olen vakavati miettinyt, että tämä oli vika tikki, nyt häivyn, mutta se ei ole niin helppoa. Kaiken huijaamisen jälkeenkin jotenkin ymmärrän miestäni, vaikka ei ehkä pitäisi. Mitä teen??? Yksin lasten kanssa jääminenkään ei ole helppoa, kun olen ollut taloudellisesti riipuvainen miehestäni (ironista, kyllä). Ehtona suhteen jatkamiselle olen sanonut, että pelaamisen on loputtava. Mutta mistä voin löytää luottamusta, kun vuoden ajan olen tullut huijatuksi...Vieras


Erittäin hyvä kirjoitus ja uskon, että tällaisia on tulossa vielä lisää.

Pokerikeskustelupalstoilla kaikki vakuuttavat olevansa voittavia pelaajia: "Talletin pari vuotta sitten 50 dollaria, nyt ansaitsen 3000 dollaria kuussa, kertaakaan ei ole tarvinnut tallettaa". Kukaan ei myönnä olevansa häviävä pelaaja, tappiot johtuvat tilteistä tai uskomattomista downswingeistä. Ylläoleva kirjoitus paljastaa luultavasti sen, mitä pokeritodellisuus on monen kohdalla. Tappiot ja se, että talletuksia tarvitsee tehdä uudestaan ja uudestaan, lakaistaan maton alle, koska häpeä estää myöntämästä, että on hävinnyt pelissä rahaa. Julkisuushan on antanut kuvan, että häviävä pelaaja on jotenkin muita tyhmempi. Totuus on kuitenkin, että vain pieni prosentti on voittavia pelaajia ja heilläkin on tekemistä raken biittaamiseksi.

En kuitenkaan lopettaisi parisuhdetta sen takia, että miehellesi on tapahtunut inhimmillinen erehdys. Uhkapelin koukuttava voima on uskomaton ja se, että siihen vipuun on langennut, ei tarkoita, etteikö hän rakastaisi sinua ja lapsianne. Tärkein kysymys on, suostuuko miehesi myöntämään ongelman ja hakemaan apua? Olisi hyvä, mikäli hän myöntäisi sairautensa. Nimenomaan peliongelma on saanut hänet valehtelemaan tärkeille läheisilleen. Miehesi on sairastunut vakavaan tautiin ja hoitokeinojen tulisi olla sen mukaisia. Tiedän itse, koska melkein tuhosin elämäni nettipokerilla.

Ymmärrän myös, että sinusta tuntuu tällä hetkellä erittäin pahalta. Pienten lasten hoitaminen on voimaa vievää puuhaa ja jos miehestään saa kolmannen hoidettavan, on selvää, että myös sinä tarvitset apua. Yritä puhua asiasta vaikkapa lääkärille tai jollekin luotettavalle läheiselle. Varmista oma jaksamisesi jo pelkästään lastenne takia. Mikäli sinulla on sattumalta jotain itsesyytöksia, unohda ne. Vika ei ole sinun vaan koukuttavan houkutuksen, johon fiksujenkin ihmisen on helppo langeta kuten muihinkin houkutuksiin. Alkoholisti, narkomaani, seksiaddikti ja peluri eivät ole tahallaan pahoja, he ovat vain sairaita.

Toivotan sinulle voimaa tähän vastoinkäymiseen. Rekisteröi ihmeessä itsesi tälle saitille niin saat varmaan täältä tukea. Itse olen peluri, joten minua parempaa tukea saat varmaankin muilta pelaajien puolisoilta, joita täällä on myöskin. Saman taudin kanssa tässä kuitenkin kamppaillaan, joten tervetuloa porukkaan!
ljk123
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja havina » 17.5.2008 10:25:23

Kiitos viestistäsi.
Rekisteröidyin nyt tänne sivuille, jos vaikka täältä tukea saisin. Kun tuntuu, että olen niin yksin tämän onglan kanssa. Oikein kenellekään ei voi puhua, kun hävettää tuo asia, niin minua kuin miestänikin.

Ongelma on se, että mieheni ei myönnä nettipokerin olevan riippuvuus ja ongelmat, muut rahapelit kylläkin. Hään pitää itseään jokseenkin hyvänä pelaajana, sillä voittoja on joskus tullut isojakin summia. Se on kannustanut häntä jatkamaan. Itse näen juuri tuon pokerin olevan pahin ongelma; sen kautta kynnys pelata muita rahapelejä laskee. Ja voittojen jälkeen tulee häviöt. En tosiaan jaksa. Tästä aiheesta on niin mahdoton puhua mieheni kanssa, kun olemme asiasta täysin eri mieltä. Miten saaan hänet tajuamaan. Vai lähdenkö vain pois, jos ei tajua...? pelissä on perhe, enkä haluaisi riistää pojilta isäänsä. Osaatko neuvoa, mistä narusta vetää, että mies tajuaa tuon nettipokerin olevan yhtä paha kuin muutkin rahapelit...?
havina
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja Lampi1 » 17.5.2008 13:00:41

Aihe kosketti minuakin tällä hetkellä todella, kun ensimmäistä kertaa tulin käymään sivuilla etsimässä tukea ja neuvoa. Eli huolestuttava aihe on avomieheni raha-automaattien ja veikkausten pelaaminen. Perheessämme on vauva ja 2-v. poika, joten tuntuu niin järjettömältä, että isällä on tärkeämpää mennä töiden jälkeen pelaamaan muutamaksi tunniksi pelikonetta, kuin tulla kotiin. Häneen ei saa yhteyttä silloin koskaan puhelimitse ja hän ei kerro missä on ollut. Pelaaminen on päivittäistä ja kaikki hänen rahat menevät. Minä elätän lapset. Jos yritän vaatia häntä osallistumaan lasten hankintojen kustannuksiin, niin hänen asenteensa on, että aivan kuin ne menot olisivat jotenkin häneltä pois. Hän ei todellakaan ole ymmärtänyt vastuutaan. Kotona ollessa aika menee plärätessä teksti tv:n urheilutuloksia, koska tokihan kiinnostaa, että miten rahoille on käynyt, kun on tullut päivittäin tehtyä veikkauksia. Kotityöt ja lastenhoitaminen jäävät minulle. Tämä kuvio on alkanut minulle valkenemaan vasta äskettäin ja tajuan todella, että näin ei voi jatkua. Mietityttää, että voiko mieheni tuosta koskaan muuttua? Olen valmis käymään sen tien, että tuen häntä hakemaan apua, mutta hän ei ole itse edes myöntänyt riippuvuuttaan, vaan salailee sitä, eikä pidä sitä minään. Häviäminen ei näy mitenkään hänessä. Hän on sanonut, että mihin muuhunkaan hän rahojaan laittaisi. Ja on jopa syyttänyt minua pelaamisesta, kun ei viitsi olla kanssani kotona, niin pakenee pelaamaan.
Lampi1
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja Koodari » 17.5.2008 20:54:42

ljk123 kirjoitti:En kuitenkaan lopettaisi parisuhdetta sen takia, että miehellesi on tapahtunut inhimmillinen erehdys. Uhkapelin koukuttava voima on uskomaton ja se, että siihen vipuun on langennut, ei tarkoita, etteikö hän rakastaisi sinua ja lapsianne. Tärkein kysymys on, suostuuko miehesi myöntämään ongelman ja hakemaan apua? Olisi hyvä, mikäli hän myöntäisi sairautensa. Nimenomaan peliongelma on saanut hänet valehtelemaan tärkeille läheisilleen. Miehesi on sairastunut vakavaan tautiin ja hoitokeinojen tulisi olla sen mukaisia. Tiedän itse, koska melkein tuhosin elämäni nettipokerilla.


Moi Havina
Kirjoitan peliriippuvaisena. Lyhyesti: 2006-2007 olin 1½ vuotta pelaamatta, sen jälkeen puolen vuoden repsahdus ja nyt 24 viikkoa ilman pelejä. Se on niin totta mitä ljk123 kirjoittaa, se voima on uskomaton, joka vetää pelaamiseen, se on sairaus. Mutta se ei todellakaan tarkoita ettei mies teitä rakastaisi! Minulla on puoliso ja kaksi ihana lasta, ja silti olen pelannut. Ja ljk123 seuraava lause on yhtä totta: Miehesi täytyy myöntää, että hänellä on peliongelma!En tunne miestäsi enkä voi päättää puolestasi, mutta jos vähänkin rakastat, anna hänelle vielä mahdollisuus. Älä kuitenkaan ole pehmeä ja liian kiltti. Laita tiukat ehdot: ei mitään pelejä, avoimuutta raha-asioissa, tarkista missä hän käy. Jos kaikki sujuu ilman ongelmia, luottamus palaa, aivan varmasti. Niin se on meilläkin palannut. Sydämestäni toivon, että miehesi tulisi järkiinsä ja saisitte asianne järjestykseen. Voimia sinulle!
Is anyone here a marine biologist?
Koodari
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 457
Liittynyt: 26.3.2008 14:29:40
Ollut pelaamatta

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja Vieras » 18.5.2008 08:12:44

Koodari kirjoitti:
ljk123 kirjoitti:En kuitenkaan lopettaisi parisuhdetta sen takia, että miehellesi on tapahtunut inhimmillinen erehdys. Uhkapelin koukuttava voima on uskomaton ja se, että siihen vipuun on langennut, ei tarkoita, etteikö hän rakastaisi sinua ja lapsianne. Tärkein kysymys on, suostuuko miehesi myöntämään ongelman ja hakemaan apua? Olisi hyvä, mikäli hän myöntäisi sairautensa. Nimenomaan peliongelma on saanut hänet valehtelemaan tärkeille läheisilleen. Miehesi on sairastunut vakavaan tautiin ja hoitokeinojen tulisi olla sen mukaisia. Tiedän itse, koska melkein tuhosin elämäni nettipokerilla.


Moi Havina
Kirjoitan peliriippuvaisena. Lyhyesti: 2006-2007 olin 1½ vuotta pelaamatta, sen jälkeen puolen vuoden repsahdus ja nyt 24 viikkoa ilman pelejä. Se on niin totta mitä ljk123 kirjoittaa, se voima on uskomaton, joka vetää pelaamiseen, se on sairaus. Mutta se ei todellakaan tarkoita ettei mies teitä rakastaisi! Minulla on puoliso ja kaksi ihana lasta, ja silti olen pelannut. Ja ljk123 seuraava lause on yhtä totta: Miehesi täytyy myöntää, että hänellä on peliongelma!En tunne miestäsi enkä voi päättää puolestasi, mutta jos vähänkin rakastat, anna hänelle vielä mahdollisuus. Älä kuitenkaan ole pehmeä ja liian kiltti. Laita tiukat ehdot: ei mitään pelejä, avoimuutta raha-asioissa, tarkista missä hän käy. Jos kaikki sujuu ilman ongelmia, luottamus palaa, aivan varmasti. Niin se on meilläkin palannut. Sydämestäni toivon, että miehesi tulisi järkiinsä ja saisitte asianne järjestykseen. Voimia sinulle!


Kiitos rohkaisevista viesteistänne. mies myöntää pelionglemansa, mutta tuon pokerin kanssa ei ole niin yksinkertaista - hän ei laske pokerin pelaamista ongelmapelaamiseksi eikä ymmärrä miksi vaadin hänen lopettavan myös sen- Vaikka nimenomaa on miulle valehdellut summia vimeisen vuoden ajan, mitä siihen on laittanut. Väittää kuitenkin olevansa plussan puolella ja kai kuvitttelee saavansa sieltä vielä lisätienestiä (minä kun hoidan kotona kahta pientä poikaamme). Miten saisin hänet ymmärtämään, että pokeri on rahapeli siinä, missä muutkin ja kaiken pahan alku?? Tylsää tässä on se, että hän on välillä saanut isoja voittosumia sieltä (mitkä mielestäni olisi voinut olla tulematta..). Pelkään, että vaikka suhteen jatkamisen ehtona olisi kaiken pelaamisen lopettamnen, hän silti pelaisi salaa.. Mitä sitten - häivynkö poikien kanssa. Tajuaako että pelissä on mukana hänen elämänsä lisäksi poikien elämä!! :roll: :( :(
Vieras
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja havina » 18.5.2008 08:14:28

Vieras kirjoitti:
Koodari kirjoitti:
ljk123 kirjoitti:En kuitenkaan lopettaisi parisuhdetta sen takia, että miehellesi on tapahtunut inhimmillinen erehdys. Uhkapelin koukuttava voima on uskomaton ja se, että siihen vipuun on langennut, ei tarkoita, etteikö hän rakastaisi sinua ja lapsianne. Tärkein kysymys on, suostuuko miehesi myöntämään ongelman ja hakemaan apua? Olisi hyvä, mikäli hän myöntäisi sairautensa. Nimenomaan peliongelma on saanut hänet valehtelemaan tärkeille läheisilleen. Miehesi on sairastunut vakavaan tautiin ja hoitokeinojen tulisi olla sen mukaisia. Tiedän itse, koska melkein tuhosin elämäni nettipokerilla.


Moi Havina
Kirjoitan peliriippuvaisena. Lyhyesti: 2006-2007 olin 1½ vuotta pelaamatta, sen jälkeen puolen vuoden repsahdus ja nyt 24 viikkoa ilman pelejä. Se on niin totta mitä ljk123 kirjoittaa, se voima on uskomaton, joka vetää pelaamiseen, se on sairaus. Mutta se ei todellakaan tarkoita ettei mies teitä rakastaisi! Minulla on puoliso ja kaksi ihana lasta, ja silti olen pelannut. Ja ljk123 seuraava lause on yhtä totta: Miehesi täytyy myöntää, että hänellä on peliongelma!En tunne miestäsi enkä voi päättää puolestasi, mutta jos vähänkin rakastat, anna hänelle vielä mahdollisuus. Älä kuitenkaan ole pehmeä ja liian kiltti. Laita tiukat ehdot: ei mitään pelejä, avoimuutta raha-asioissa, tarkista missä hän käy. Jos kaikki sujuu ilman ongelmia, luottamus palaa, aivan varmasti. Niin se on meilläkin palannut. Sydämestäni toivon, että miehesi tulisi järkiinsä ja saisitte asianne järjestykseen. Voimia sinulle!


Kiitos rohkaisevista viesteistänne. mies myöntää pelionglemansa, mutta tuon pokerin kanssa ei ole niin yksinkertaista - hän ei laske pokerin pelaamista ongelmapelaamiseksi eikä ymmärrä miksi vaadin hänen lopettavan myös sen- Vaikka nimenomaa on miulle valehdellut summia vimeisen vuoden ajan, mitä siihen on laittanut. Väittää kuitenkin olevansa plussan puolella ja kai kuvitttelee saavansa sieltä vielä lisätienestiä (minä kun hoidan kotona kahta pientä poikaamme). Miten saisin hänet ymmärtämään, että pokeri on rahapeli siinä, missä muutkin ja kaiken pahan alku?? Tylsää tässä on se, että hän on välillä saanut isoja voittosumia sieltä (mitkä mielestäni olisi voinut olla tulematta..). Pelkään, että vaikka suhteen jatkamisen ehtona olisi kaiken pelaamisen lopettamnen, hän silti pelaisi salaa.. Mitä sitten - häivynkö poikien kanssa. Tajuaako että pelissä on mukana hänen elämänsä lisäksi poikien elämä!! :roll: :( :(
Niin, siis tämän viestin kirjoitti Havina - unohdin kirjautua sisään
havina
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja Pelinarkkari » 19.5.2008 10:10:29

havina kirjoitti:Ongelma on se, että mieheni ei myönnä nettipokerin olevan riippuvuus ja ongelmat, muut rahapelit kylläkin.


Miehesi vaikuttaa tyypilliseltä pokeriaddiktilta, joka on pokeriteollisuuden onnistuneen imagomarkkinoinnin innostamana glorifioinut intohimonsa kohteen muiden uhkapelien yläpuolelle. Peliaddikteilla on vahva taipumus pyrkiä etsimään pakkotahtiselle pelaamiselleen oikeutusta ja pokerin kyseessä ollen mikä onkaan parempi argumentti kuin se, että kyseessä on "matemaattista lahjakkuutta vaativa älykköjen taitopeli".

Muista, että jo lastenkin takia oma jaksamisesi on tärkeätä. Yritä keskustella ja havahduttaa miestäsi todellisuuteen. Jos tuntuu siltä, että hän ei herää zombiemaailmastaan, pelasta edes itsesi ja lapsesi.
toleranssiraja piti säätää tasan nollaan ennenkuin alkoi workkimaan
Pelinarkkari
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 303
Liittynyt: 14.9.2007 10:12:27

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja ljk123 » 19.5.2008 10:43:21

Pelinarkkari kirjoitti:
havina kirjoitti:Ongelma on se, että mieheni ei myönnä nettipokerin olevan riippuvuus ja ongelmat, muut rahapelit kylläkin.


Miehesi vaikuttaa tyypilliseltä pokeriaddiktilta, joka on pokeriteollisuuden onnistuneen imagomarkkinoinnin innostamana glorifioinut intohimonsa kohteen muiden uhkapelien yläpuolelle. Peliaddikteilla on vahva taipumus pyrkiä etsimään pakkotahtiselle pelaamiselleen oikeutusta ja pokerin kyseessä ollen mikä onkaan parempi argumentti kuin se, että kyseessä on "matemaattista lahjakkuutta vaativa älykköjen taitopeli".

Muista, että jo lastenkin takia oma jaksamisesi on tärkeätä. Yritä keskustella ja havahduttaa miestäsi todellisuuteen. Jos tuntuu siltä, että hän ei herää zombiemaailmastaan, pelasta edes itsesi ja lapsesi.


Hyvin sanottu. Minun mielestäni pokeriaddiktio on erilainen ongelma kun muut peliongelmat. Itselläni ei ole koskaan ollut ongelmia tavallisten rahapelien kanssa(koputan puuta), mutta pokeriin hurahdin aivan täysillä. Se juttu on kyllä niin helvetin hyvin markkinoitu! Jokainen kuvittelee olevansa pokeriammattilainen tai että se on hänelle kakkostyö. Minun piti käydä todella syvällä, ennenkuin myönsin ongelmani. Enkä olisi pystynyt myöntämään sitä tänäkään päivänä, mutta koska olen myös toipuva alkoholisti, AA:n 12:sta askeleen ohjelman avulla pystyin lopettamaan itselleni valehtelun tässäkin asiassa. Elin nettipokerin kanssa 3 vuotta sellaisessa satumaailmassa, että voi vain hämmästellä. Nyt olo on vähän kun olisin kuulunut johonkin hämärään lahkoon ja sitten saanut repäistyä itsensä irti siitä. Nettipokeri antoi minulle huumeen kaltaista jännitystä ja mahdollisuuden elää unelmamaailmassa. Siitä oli ihan helvetin vaikea repäistä itsensä irti. Kun lopettelin pokeritilejäni ja internetpankkitilejäni, itkin ääneen. Tuntui helvetin surulliselta jättää se maailma taakseen, johon oli panostanut niin paljon ja jonka piti muuttaa elämä hienoksi ja jännittäväksi. Kun myönsi, ettei olekaan tuleva WSOP-finalisti, vaan työtön, jolla on CV:ssä 2,5:n vuoden aukko, pudotus maanpinnalle oli erittäin tuskallinen.

Mikäli miehesi aikoo käydä saman koulun kun minä, edessä on vielä paljon tuskaa ja rahan ja elämän tuhoamista. Suosittelen, että pidät itsesi irti tästä hulluuudesta ja laitat omat ja lastesi rahat sivuun, ettei niitä tuhota jonain tilttiyönä pokerisaitin isojen poikien pöydässä. Alkoholisteille, narkomaaneille, seksiaddikteille ja peliongelmaisille on olemassa yksi yhteinen lääke. Ympäristön pitää selvästi ilmaista se, ettei se aio tukea ja mahdollistaa addiktin addiktiota. Addikti on laitettava valinnan eteen: addiktio vai elämä.

Voimia sinulle!
ljk123
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja Vieras » 19.5.2008 11:53:52

ljk123 kirjoitti:Nettipokeri antoi minulle huumeen kaltaista jännitystä ja mahdollisuuden elää unelmamaailmassa. Siitä oli ihan helvetin vaikea repäistä itsensä irti. Kun lopettelin pokeritilejäni ja internetpankkitilejäni, itkin ääneen. Tuntui helvetin surulliselta jättää se maailma taakseen, johon oli panostanut niin paljon ja jonka piti muuttaa elämä hienoksi ja jännittäväksi. Kun myönsi, ettei olekaan tuleva WSOP-finalisti, vaan työtön, jolla on CV:ssä 2,5:n vuoden aukko, pudotus maanpinnalle oli erittäin tuskallinen.



Sulla, ljk123, on loistavia kirjoituksia täällä todettakoon alkuun. Mikä oli se tekijä, joka sai sut lopettamaan? WSOP-finalisti ei tarvitse olla, jotta itsensä voi elättää. NL50 ja riittävän suuri edge riittää elämiseen, siis teoriassa. Olen itse "voittavaa pokeria pelaava pelaaja", mutta en oikeasti mitään voita, joskaan en häviäkään. En suostu myöntämään sitä, ettenkö pelistä kuitenkin voisi voittaa, saada vähintäänkin mukavia sivutuloja pelaamalla. Ja oikeastaan siksi en voi lopettaa, koska uskon "parempaan huomiseen pelien maailmassa". Tämä (harhainen?) usko on niin vahva, etten peliä kykene lopettamaan, vaikka siitä esimerkiksi sosiaalista haittaa koituukin. Millä tavoin sä ljk olet päässyt irti, etkä usko edes tämänkaltaiseen hyvin helposti uskottavaan harhaan?
Vieras
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja ljk123 » 19.5.2008 12:41:09

Vieras kirjoitti:
Mikä oli se tekijä, joka sai sut lopettamaan?
Millä tavoin sä ljk olet päässyt irti, etkä usko edes tämänkaltaiseen hyvin helposti uskottavaan harhaan?


1) Tekijät, jotka saivat minut lopettamaan:
-Aloin muuttua ihmisenä. Pelaaminen toi minusta esiin aggressiivisen ja tunteettoman puolen.
-Olen addiktioihin taipuvainen ihminen, joten tarvitsin yhä isompaa ja isompaa jännitystä, jotta mielenkiintoni pysyi yllä
-Sosiaalinen elämäni kuihtui kokoon. En välittänyt enään lapsieni tai muitten läheisteni tarpeista
-Aloin pelata tiloissa, jotka lähentelivät jo psykoosia; vitutti, mutta oli vaan pakko pelata, jotta pääsisi "tasoihin"
-Raha alkoi olla merkityksetöntä. Raha oli vain pelaamisen väline. Ihan sama hävisinkö 5 dollaria vai 500 dollaria, tuntui suunnilleen samalta.
-Koko ajatusmaailma liikkui pelaamisessa myös silloin kun en pelannut. Pelatut pelit ja tulevat pelit pyörivät mielessä.
-Kaiken kaikkiaan hommaan alkoi liittyä koko ajan enemmän ja enemmän tuskaa ja vähemmän ja vähemmän nautintoa
(tämä viimeisinhän on tyypillistä myös muille addiktioille; esim viinanjuonti on aluksi kivaa, mutta kun se alkaa olla pakko, se on helvetti)

2)Pääsin irti koska:
-Olen AA:n 12 askeleen ohjelmassa ja samaa ohjelmaa käytetään myös ongelmapelaamiseen
-Kävin GA:n kokouksessa, mutta pääasiassa hoidan peliongelmaani AA:ssa, ratkaisu on toiminut minun kohdallani
-Aloin olla jo niin sairas, että mielenterveyteni oli vakavasti vaarassa
-Minun oli valittava joko elämä tai tuhoutuminen. Oli siis yksinkertaisesti pakko lopettaa.
-Löysin oman pohjani, eli tilan, jota alemmaksi en enään halunnut mennä. Olin menettänyt tarpeeksi.
(tämä viimeinen on mielestäni se ongelman ydin; jokaisella on oma "pohjansa" eli se tila, jota alemmaksi ei suostu enää menemään. Nettipokeri on siitä vittumainen juttu, että tähän pohjaan vajoaminen saattaa kestää pitkäänkin. Esim joku satunnainen turnausvoitto saattaa viivästyttää toipumisen alkamista huomattavastikin. Se pohja on kuitenkin lähestymässä ja matka kohti sitä on yleensä paskamainen).


Tässä ehkä ne tärkeimmät. Olkaa te muut fiksumpia kun minä, eli lopettakaa ennenkuin olette samassa tilassa kun mihin minä vajosin!!
ljk123
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja Vieras » 19.5.2008 13:39:17

ljk123 kirjoitti:
Tässä ehkä ne tärkeimmät. Olkaa te muut fiksumpia kun minä, eli lopettakaa ennenkuin olette samassa tilassa kun mihin minä vajosin!!


Mun on vaikea olla viisaampi, koska tällä hetkellä rahan tarve on niin suuri (ei pelivelkoja), että olen valmis kärsimään sosiaalisia haittoja pelaamisen vuoksi normaaliakin enemmän. Ehkä yksi tekosyy muiden jatkoksi, mutta sen se tekee, että nyt en periaatteessa ehkä jopa haluaisi lopettaa. Tosin, kun järjellä ajattelen, niin lopettamalla kaatuu unelmat, eikä unelmia voi kaataa tahaltaan ihan halvalla. No tulevaisuus näyttää, miten käy.
Vieras
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja havina » 19.5.2008 16:17:37

ljk123 kirjoitti:
Vieras kirjoitti:
Mikä oli se tekijä, joka sai sut lopettamaan?
Millä tavoin sä ljk olet päässyt irti, etkä usko edes tämänkaltaiseen hyvin helposti uskottavaan harhaan?


1) Tekijät, jotka saivat minut lopettamaan:
-Aloin muuttua ihmisenä. Pelaaminen toi minusta esiin aggressiivisen ja tunteettoman puolen.
-Olen addiktioihin taipuvainen ihminen, joten tarvitsin yhä isompaa ja isompaa jännitystä, jotta mielenkiintoni pysyi yllä
-Sosiaalinen elämäni kuihtui kokoon. En välittänyt enään lapsieni tai muitten läheisteni tarpeista
-Aloin pelata tiloissa, jotka lähentelivät jo psykoosia; vitutti, mutta oli vaan pakko pelata, jotta pääsisi "tasoihin"
-Raha alkoi olla merkityksetöntä. Raha oli vain pelaamisen väline. Ihan sama hävisinkö 5 dollaria vai 500 dollaria, tuntui suunnilleen samalta.
-Koko ajatusmaailma liikkui pelaamisessa myös silloin kun en pelannut. Pelatut pelit ja tulevat pelit pyörivät mielessä.
-Kaiken kaikkiaan hommaan alkoi liittyä koko ajan enemmän ja enemmän tuskaa ja vähemmän ja vähemmän nautintoa
(tämä viimeisinhän on tyypillistä myös muille addiktioille; esim viinanjuonti on aluksi kivaa, mutta kun se alkaa olla pakko, se on helvetti)

2)Pääsin irti koska:
-Olen AA:n 12 askeleen ohjelmassa ja samaa ohjelmaa käytetään myös ongelmapelaamiseen
-Kävin GA:n kokouksessa, mutta pääasiassa hoidan peliongelmaani AA:ssa, ratkaisu on toiminut minun kohdallani
-Aloin olla jo niin sairas, että mielenterveyteni oli vakavasti vaarassa
-Minun oli valittava joko elämä tai tuhoutuminen. Oli siis yksinkertaisesti pakko lopettaa.
-Löysin oman pohjani, eli tilan, jota alemmaksi en enään halunnut mennä. Olin menettänyt tarpeeksi.
(tämä viimeinen on mielestäni se ongelman ydin; jokaisella on oma "pohjansa" eli se tila, jota alemmaksi ei suostu enää menemään. Nettipokeri on siitä vittumainen juttu, että tähän pohjaan vajoaminen saattaa kestää pitkäänkin. Esim joku satunnainen turnausvoitto saattaa viivästyttää toipumisen alkamista huomattavastikin. Se pohja on kuitenkin lähestymässä ja matka kohti sitä on yleensä paskamainen).


Tässä ehkä ne tärkeimmät. Olkaa te muut fiksumpia kun minä, eli lopettakaa ennenkuin olette samassa tilassa kun mihin minä vajosin!!


Hienoa, että olet päässyt pelaamisesta eroon. minua mietityttää, kun mieheni ei haluaisi lopetaa pokeria ja kuitenkin pitää itseään peliriippuvaisena. Hän ajatelee pokerista juuri niin, kuin joku tuossa kirjoitti; hivelee itsetuntoa kun pärjää, mutta häviämisistä ei puhuta. JA mieheni mielenterveys on todellakin järkkynyt. Hän ei ole yhteydessä keneenkään, tekee vaan leipätyönsä ja sen lisäksi pelaa.. En tosissaan tiedä miten jaksan, noiden mielenterveysongelmien tullessa esiin myös.. Helpoin tie ei olisi häipyä poikien kanssa, mutta kieltämätä se käy koko ajan mielessä..
havina
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja ljk123 » 20.5.2008 12:57:59

havina kirjoitti:Hienoa, että olet päässyt pelaamisesta eroon. minua mietityttää, kun mieheni ei haluaisi lopetaa pokeria ja kuitenkin pitää itseään peliriippuvaisena. Hän ajatelee pokerista juuri niin, kuin joku tuossa kirjoitti; hivelee itsetuntoa kun pärjää, mutta häviämisistä ei puhuta. JA mieheni mielenterveys on todellakin järkkynyt. Hän ei ole yhteydessä keneenkään, tekee vaan leipätyönsä ja sen lisäksi pelaa.. En tosissaan tiedä miten jaksan, noiden mielenterveysongelmien tullessa esiin myös.. Helpoin tie ei olisi häipyä poikien kanssa, mutta kieltämätä se käy koko ajan mielessä..


Havina,

Peliriippuvainen ja pokeri on samanlainen yhdistelmä kuin alkoholisti ja miedot huumeet. Tuo on sillisalaatti, josta ei ole odotettavissa yhtään mitään hyvää. Pokeri on peli, joka laittaa psyykelle mielettömän kuorman. Sen alla ovat sortuneet monet ihmiset. Mikäli alla on jo valmiiksi peliriippuvuus ja taipumus eristäytyä muista addiktion pariin, ollaan tuhon tiellä. Harmi kun omat kokemukset eivät ole siirrettävissä suoraan jollekin ihmiselle :( . Pelkään pahoin, että miehesi joutuu kokeilemaan itse, ennenkuin uskoo, ettei pokerilla ollut hänelle mitään hyvää tarjottavaa hetkellisen huuman lisäksi.

Mutta sinulle edelleen voimia. Yritä jaksaa päivä kerrallaan ja rakenna omaa elämääsi. Puhu paljon läheisillesi ja varmista, että kaikki tuki on saatavissa siinä vaiheessa kun korttitalo romahtaa.
ljk123
 

Re: peliriippuvuus tuhoaa perheen

ViestiKirjoittaja expoker » 27.5.2008 14:49:59

ljk123 kirjoitti:Pokerikeskustelupalstoilla kaikki vakuuttavat olevansa voittavia pelaajia: "Talletin pari vuotta sitten 50 dollaria, nyt ansaitsen 3000 dollaria kuussa, kertaakaan ei ole tarvinnut tallettaa". Kukaan ei myönnä olevansa häviävä pelaaja, tappiot johtuvat tilteistä tai uskomattomista downswingeistä. Ylläoleva kirjoitus paljastaa luultavasti sen, mitä pokeritodellisuus on monen kohdalla. Tappiot ja se, että talletuksia tarvitsee tehdä uudestaan ja uudestaan, lakaistaan maton alle, koska häpeä estää myöntämästä, että on hävinnyt pelissä rahaa. Julkisuushan on antanut kuvan, että häviävä pelaaja on jotenkin muita tyhmempi. Totuus on kuitenkin, että vain pieni prosentti on voittavia pelaajia ja heilläkin on tekemistä raken biittaamiseksi.


Loistavasti sanottu, ljk123, sinulla on paljon painavaa asiaa. Näin minäkin kuvittelin, että tässähän pärjään. Todellisuudessa tappioputkessa talletuksia tehdään jatkuvasti, ensin 50$ per talletus, sitten 100$ per talletus jne. Kiitän onneani että heräsin "ajoissa" ja suostun myöntämään peliriippuvuuteni. Voin kuvitella, että perheeni ei olisi kauaa tätä katsonut.
expoker
 

Seuraava

Paluu Hertta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa