[Eveliina]

Ajattelin kommentoida tätä ketjua, jos joku edelleen tuskailee avun saamisen suhteen.

On totta, että peliriippuvuus on edelleen valitettavan huonosti tunnettu ja autettu riippuvuus esim. aineellisiin riippuvuuksiin verrattuna.

Suosittelen lämpimästi Hertan lisäksi Peluuria ja Pelirajat’onta. Jälkimmäisen sivuilta löytyy paljon vertaistukea esimerkiksi vertaisryhmien, -chatin ja -puhelimen välityksellä.

Keskusteluapua kannattaa hakea myös ammattilaiselta. Siihen paras keino on oma terveysasema, työterveys tai a-klinikka, jotta pääsee alkuun.

Usein yhdistelmä sekä vertais- että ammattitukea on paras apu.
Läheiselle on ensisijaisen tärkeää pitää huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan.

Jos tilanne sallii tai se tuntuu tarpeelliselta, suosittelen myös yhteistä keskusteluapua läheiselle ja peliriippuvaiselle.
Rakentava keskustelu kahden kesken voi olla hankalaa, koska tunneside on niin vahva.
Siksi voi olla hyödyllistä, että keskustelussa on mukana joku ulkopuolinen.
Yhteistä keskusteluapua voi saada esimerkiksi seurakunnalta tai a-klinikalta.

[Eveliina]

Moikka!

Halusin nostaa tätä ketjua lähinnä sen vuoksi, jos joku kaipaa edelleen hieman koottuna tietoa erilaisista apukeinoista.

Nyt syksyn tullen monenlainen vertaistukitoiminta alkaa taas pyöriä kesän jälkeen. Itsellä on kokemusta esimerkiksi pelirajattoman vertaisryhmistä, voimavarakurssista, chatista ja tukipuheluista. Vertaisryhmiä järjestetään nykyään myös etänä zoomin välityksellä, jos omalla paikkakunnalla ei ole ryhmää tai paikan päällä ryhmässä käyminen on hankalaa.
Jos pohtii sitä, olisiko itsellä tarvetta avulle, kannattaa kokeilla ja keskustella asiasta esimerkiksi pyytämällä lisätietoja toiminnasta. Siten on helpompi hahmottaa, millainen tukimuoto voisi sopia itselle.

Aurinkoa alkavaan viikkoon!

-Eveliina