Olet täällä

Oksikodonikoukussa

Dosetissa keskustellaan lääkkeistä ja lääkeriippuvuudesta. Vertaiskeskustelun tavoitteena on kannustaa lääkekäytön hallintaan ja antaa tukea mahdollisesta riippuvuudesta irrottautumiseen. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Oksikodonikoukussa

ViestiKirjoittaja Unihiekkaa » 7.4.2020 00:04:18

oon 34-vuotias naispuolinen journalisti, meillä puolison kanssa asiat ulospäin varsin mallikkaasti, molemmat käydään töissä, laajat sosiaaliset piirit, taloudellisesti kaikki hyvin - vähän liiankin hyvin, muuten en varmaan olisi tässä nyt. Kahden vuoden aikana mennyt satoja tuhansia euroja oksikodoniin. Monta vuotta käytin viihteellisesti silloin tällöin, kunnes eräs traumaattinen tapahtuma palasi ajatuksiin kun törmäsin sattumalta siihen liittyvään ihmiseen. Se oli ehkäpä epäoikeudenmukaisin tapahtuma jonka aikuisiällä oon kokenut. Kerralla meni kolisten itseluottamus, itsetunto ja yhteisö, joka sisälsi mulle tärkeitä, upeita ihmisiä, johon kuuluin vahvasti, joiden kanssa me saatiin paljon todella hienoa työtä aikaan. Muistan vieläkin sen hetken kun heitin frogin (80mg OC) suuhun kun ahdistus, häpeä, ja kipu siihen tapahtumaan liittyen nousi pintaan, ja tiesin hetiä tekeväni valtavan virheen. Siitä on nyt melkein 2 vuotta, ja nyt oksikodonia menee vaihdellen 300-800mg vuorokaudessa (mulla aivan jäätävät tolet). En käytä IV, en oo halunnut opetella pistämään hyvästä syystä. Oon jo monta kertaa onnistunut pudottamaan annoksen 80mg:aan, edellisen kerran noin 6 viikkoa sitten. Puoliso tietää, paitsi nyt. Se luulee että mulla menee edelleen se 80mg päivässä. Kukaan muu ei tiedä ei tiedä, mun iso, tiivis ja tosi läheinen perhe, ystävät, meidän kaikki sosiaaliset kuviot - yhtä mun ystävää lukuunottamatta, joka itsekin vierottautunut konteista. Kaikki näyttää ulospäin tosi hyvältä, työt sujuu (kotoa käsin tällä hetkellä koronakaranteenin vuoksi). Juuri tänään sain kuulla tehneeni erinomaista työtä ja että ollaan aikataulussa, mutta en pysty ottamaan sitä palautetta vastaan, koska tämä koukku on ainoa asia joka mun mieltä painaa - kaikki pyörii vaan sen ympärillä että mun on pakko vieroittautua, mä antaisin mitä tahansa siitä että olisin jo raitis. Ostin just 10 000 eurolla kontteja jotta mulla olisi niitä sen verran, että saan tasaisen pudotusohjelman aikaan ja mun on pitänyt aloittaa se jo ties kuinka monta päivää sitten. En saa siitä mitään euforiaa, hyvä olo tulee kyllä, muttei mitään huimia nousuja - paitsi joskus jos unohtunut lääkkeet kotiin ja ehtinyt tulla vierotusoireita. Syön sitä tunteakseni olon normaaliksi - tai ei tää olo varmaan normaali ole, kaipa sitä tuntisi enemmän jos ilman lääkkeitä. Oon muutaman kerran jo hakeutunut psykologille käsitelläkseni sitä traumaa, joka aina nousee mieleen annosta laskiessa. Nyt oon saanut purettua sitä aika hyvin, kenties pärjään jo. Huomisesta ajattelin aloittaa vieroittautumisen, tiputtamalla annoksen niin alas kun voin siten, että pystyn vielä tekemään töitä. Viime viikon tein 16-tuntista päivää, ja kontteja ja piriä (jota kokeilin ekan kerran vasta muutamia kuukausia sitten, kun vieroitusoireet väsytti ja oli pakko tehdä töitä, lisäksi se vähän taittoi niitä muutenkin) meni aika lailla. Nyt helpotti työkuviot niin, että voin olla koomassa, väsyneenä ja huonovointisena illat ja tiputtaa annosta pikkuhiljaa. Ilman tätä varallisuutta en varmaan olisi koskaan päätynyt tähän, koska se mahdollisti jatkuvan käytön. Nyt on likvidi käteinen viimeiseen penniin käytetty, tähän ja muutamaan muuhun sen lieveilmiöön. Amfen vetäminen tuntuu todella vastenmieliseltä. Lisäksi sain just taas mun lääkäriltä 400 diapamia ja lihasrelaksantteja koska mulla on sairaus johon ne on määrätty. Sitten oon käyttänyt xanoria vierotusoireiden tuomaan ahdistukseen, sitä koukkua varon tosin kuin viimeistö päivää, samoin pirikoukkua. Mä en haluais muuta kuin tuntea oloni normaaliksi ja olla raitis. En oo koskaan kaivannut sekavaa oloa, parhaimmat euforiat oon saanut liikunnasta. Mä en haluais muuta kuin tuntea oloni normaaliksi ja olla raitis, Tai olla edes siinä 80 millissä, josta voisin pudottaa annoksen nollaan. No, mulla on tuolla iso varasto eri kokosia kontteja vierotukseen. Tän on onnistuttava nyt, tai tää ei tuu onnistumaan koskaan ja me ollaan kadulla.Oon heittänyt kohta 2 vuotta elämästäni hukkaan ja puol miljoonaa euroa. Mä oon vasta hiljattain oikeasti kohdannut sen että mulla on vakava huumeongelma. Se ajatus tuntuu etäiseltä kun on riittävästi oksikodonia verenkierrossa. En oo ikinä valehdellut mun.puolisolle, enkä 2 vuotta sitten olisi uskonut että ikinä valehtelisin, mutta tän addiktion myötä sekin on mennyttä. Ajattelin, että mun on pakko kirjoittaa tänne, en keksi mitään muutakaan, ja tiedän että mä tarvin apua, mun pitää kohdata tää asia. Hyväksyä se, että vaikken olisi ikinä uskonut, musta tuli addikti. Ja että mä tarvin apua ja tukea. En halua mun että mun muita sairauksia hoitavat lääkärit saa tietää, että mulla on potilastiedoissa mitään tähän liittyvää, joten en voi mennä esim A-klinikalle. On onneksi Vastaamo (Psykologien palveluita tarjoava taho), jnka käynneistä ei jää jälkeä mihinkään. Oon lähettänyt sähköpostia yhdelle niiden huumeriippuvuuksiin erikoistuneista psykologeista, mutten oo vielä saanut vastausta. Apua mä tarvin ja akuutisti. Huomisesta eteenpäin mun on pakko vierottautua. Tää on mun viimeinen mahdollisuus. En keksinyt muutakaan kuin kirjoittaa tänne, jos vaikka täällä joku haluaisi jakaa ajatuksiaan. Eipä kai mulla muuta. Rauhallista iltaa teille kaikille siellä.
Aika rientää
Unihiekkaa
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 2
Liittynyt: 6.4.2020 22:35:41

Re: Oksikodonikoukussa

ViestiKirjoittaja Plinkin tiimi » 9.4.2020 13:56:00

Hei!

Kirjoitat pitkästi lääkkeiden väärinkäytöstäsi ja myös viime aikaisesta amfetamiinin käytöstä. On selvää, että käyttösi ei ole enää ongelmatonta ja yksin voi olla vaikea päästä lääkkeistä irti.

Kirjoitat, ettet halua mennä A-klinikalle, mutta kannustan sinua miettimään asiaa uudelleen. A-klinikoilla ja muilla päihdehuollon yksiköillä on vaitiolovelvollisuus, tietosi ovat turvassa. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta Kannassa voit myös itse piilottaa omia tietojasi yksittäisten käyntien osalta. Ammattilaisen avulla saat tehtyä sopivan lääkkeiden käytön alasajo-ohjelman ilman turhia riskejä. Palveluja löytyy myös yksityiseltä puolelta, jos kunnalliset palvelut eivät houkuta.

Näkisin, että päihdeongelman hoitaminen tässä vaiheessa asianmukaisesti on prioriteeteissa korkealla. Tietosuoja-asiat kannattaa ottaa puheeksi ja niistä voit tiedustella yksiköstä vaikka ennakkoon. Sen takia ei kannata jättää hakeutumatta hoitoon, jos muutoin olet siihen valmis.

Voit myös hakea vahvistusta ajatuksillesi neuvontapalvelustamme. Päihdealan ammattilainen vastaa sinulle viidessä päivässä. Palvelussa työskentelee myös proviisori. Palvelu on nimetön ja maksuton. Tästä neuvontaan: https://paihdelinkki.fi/fi/neuvonta/kys ... tilaiselta


Hyvää pääsiäistä ja tsemppiä!

Yst.terv.
Tiia/Plinkin tiimi
Avatar
Plinkin tiimi
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 68
Liittynyt: 31.1.2020 09:05:44

Re: Oksikodonikoukussa

ViestiKirjoittaja Unihiekkaa » 9.4.2020 17:06:59

Hei,

Ja suuret kiitokset vastauksestasi. Olen täysin samaa mieltä lähes kaikista kohdista jotka mainitset. Tiedän, että käyttöni on ongelmallista, ja toivoisin todella että saisin siihen ammattilaisen apua. Ikävä kyllä myös piilotetut käynnit näkyvät monissa paikoissa terveydenhuoltohenkilökunnalle, ja kokemuksesta tiedän, millainen hoitokulttuuri koskee potilaita taustalla on päihteiden väärinkäyttöä. Se ei ple kovin tukeva tai kannustava. Lisäksi piilotetut käynnit potilastietojärjestelmässä kertovat usein juuri päihde- tai mielenterveyshoidosta - useimmiten päihdehoidosta. Olen varannut ajan Vastaamon psykologille jolla on kokemusta päihdehoidosta ja riippuvuuksien hoidosta. Vastaamo ei kirjaa omakantaan mitään. Lisäksi olen osallistumassa NAn (koronan takia verkossa järjestettävään) ryhmään käytön lopettajille. Minulla on riittävä määrä lääkkeitä sen tasaiseen alasajoon, ja en ole enää tuon kirjoituksen jälkeen käyttänyt amfetamiinia. Se ei tehnyt oloani euforiseksi eikä siitä luopuminen ollut vaikeaa. Se auttoi vain pysymään hereillä töissä oksikodonin alasajon aiheuttaman voimakkaan väsymyksen vuoksi. Tämän lisäksi olen ollut yhteydessä katkopaikkaan Helsingin ulkopuolella, joka ei myöskään tee kirjauksia kantaan, jonne olen sopinut puolisoni kanssa hakeutuvani jos lääkkeiden alasajo ei onnistu itse. Olen väsynyt tähän, enkä jaksa enää, joten olen hyvin motivoitunut menemään katkolle tarvittaessa. Lisäksi minua on tukemassa anestesiologi-ystäväni, johon otin eilen yhteyttä.
Aika rientää
Unihiekkaa
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 2
Liittynyt: 6.4.2020 22:35:41

Re: Oksikodonikoukussa

ViestiKirjoittaja aaaaaaa » 4.10.2021 18:15:43

Kuinka vieroitus on edennyt? Tosi vmäinen riippuvuus kyllä :cry:
aaaaaaa
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 73
Liittynyt: 4.10.2021 13:59:27


Paluu Dosetti

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa