Olen viimeaikoina toooosi monena yönä nähnyt unta, että katselen itseäni kokovartalopeilistä ja tuskailen, kuinka olen lihonut. Siinä pällistellessäni sitten kroppani alkaa lopulta näyttää sellaiselta itäeurooppalaisen kuulantyöntäjänaisen kropalta, eli tyystin päinvastaiselta, miltä pieni, laiha ja hento tuulennussima vinkuheinäkroppani näyttää. Mikä lie alitajuinen identiteettikriisi mulla on päällänsä

.
Tämä ei liity varsinaisesti uniin, mutta uneen kylläkin: Nykyään mulla on aikalailla tasan tarkkaan joka neljäs tai viides yö uneton/huono uninen ja muuten nukun omalla mittapuullani ihan riittävän hyvin. Tuossa syklissä ei ole mitään merkitystä sillä, koska olen viimeksi dokannut, olenko ottanut lääkkeeni vai en, onko mielialani millainen, olenko univelkainen vai en, häiritseekö jokin ulkopuolinen tekijä untani tai millään muullakaan ulkoisella muuttujalla, mitä ainakaan itse olisin keksinyt. Joskus voin olla ahdistunut unettomana yönä tai sitten ajatus rientään muuten vain niin, että se häiritsee nukkumista, mutta ihan yhtä hyvin voin olla hyvinkin seesteisellä mielellä, eikä uni vain tule, koska on se neljäs tai viides yö. Ja kääntäen; voin saada aivan hyvin unta, vaikka jokin asia kuinka painaisi mieltä.
Ei tämä mulle mikään iso ongelma ole, koska pääasiassa nukun kuitenkin hyvin(Näin ei todellakaan ole aina ollut, joten yhtä unetonta yötä sinne tai tänne en todellakaan laske unettomuudeksi), mutta vähän vain ihmettyttää tuo noinkin säännöllinen sykli huonounisissa/unettomissa öissä, notta mistä lie moinen johtuu

.