Olet täällä

Plikkiläiste kotieläimet

Mitä sinulle kuuluu? Tervetuloa olohuoneeseen! Olohuoneessa voit keskustella kaikista mielen päällä olevista aiheista, jotka eivät suoranaisesti sovi muiden teemojen alle. Sana on vapaa, mutta muistathan lukea ensin Päihdelinkin säännöt. Olohuoneeseen kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Chas » 19.11.2013 16:26:24

Kiitos sullekkin osaanotoista <3 ja muutenkin tervetulotoivotuksista foorumille! :D
Joo kyllä meilläkin (minä ja mieheni) surraan yhä edesmennyttä. Mutta toi 2-vuotias kisu muistuttaa, myös paljon siitä kun on oppinut sen tapoja, "ottanut nyt sen paikan". Kyllä sitä itkeskeltyä tulee vielä, mutta osittain muistot on alkaneet muuttumaan positiivisemmiksi. Ettei muistot aina itketä, vaan niistä voi tulla miellyttävä olokin.
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja NeuroKipu » 19.11.2013 17:15:36

Oma Dopperipoika rupeaa vanhenemaan ja sen rakko ei kestä enää koko yötä, vaimo jaksaa vielä viedä yöllä ulos mutta on väsynyt siihen. Viimeksi eläinlääkärissä kysyivät painoa ja kun ei ollut syönyt reiluun viikkoon niin arvelin 45Kg mutta kummipoika sai vaakalle ja 50.1Kg. Hoitajat siunaili mutta sanoivat ettei olis lihavan näköinen, max paino 42Kg mutta säkäkorkeuskin yli rajojen. Se on mun pikkunen ja vaimo vihainen ku olen jo kysellyt pinserin pentua, niitä on vaikea saada. Yksi kasvattaja sanoi et ovat vähän hankalia koiria ja mä sanoin että älä höpäjä ku on ollut karhukoira ja nyt dopperi, meinas et sit OK.

Kauheaa on mut yksin en täällä eläkepäiviäni rupia viettään, pää hajoaisi.
En pelkää kuolemaa vaan pelkään elämää.
NeuroKipu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3496
Liittynyt: 20.9.2010 12:08:01

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Chas » 20.11.2013 05:51:08

Mä ymmärrän sua kyllä. Käytännössä mä aloin melkein 2 viikkoa siitä kun meidän vanhus lähti parempaan paikkaan niin katselemaan kissanpentua. Mies ei oikein halunnut ymmärtää. Kyse ei todellakaan ollut siitä, että olisin päässyt yli vanhuksesta (mä tatuoin sen nimenkin itseeni) tai haluaisin korvata sen. Ei sitä kukaan koskaan voi korvata. Mutta mä näin ton 2 vuotiaan kissan masennuksen (se vaan nukkui ja söi) kun sen kaveria ei enää ollut.

Loppujen lopuks oli kulunut n. 1 kk vanhuksen kuolemasta kun pentu tuli, niin ensijärkytyksen jälkeen tilanne tosiaan helpottui kovasti. 2-vuotias tuli niin iloiseksi kun oli jonka kanssa juosta ympäri kämppää ja leikkiä. Myös meidän toinen vanhus piristyi, kun tää pikkunen on sellanen ukin poika et haluaa aina nukkua sen vieressä ja pestä sitä.

Se kyllä piristi kovasti myös miestä. Selitin miehelle kovasti, etten todellakaan halua korvata meidän vanhusta millään, mutta meidän piti ajatella noita kissojakin. Ja loppujen lopuks se piristi myös koko perhettä pienellä kissanpennun riehumisellaan ja rakkaudellaan. Voimia tilanteeseenne Neurokipu! Noi on raskaita noi viimeiset ajat ja jos on sairauksiakin/muita ongelmia kuten toi pissan pidätys. Meidän kissalla oli myös ollut 2 vikaa vuotta kilpirauhasen liikatoimintaan lääkitys ja nivelrikko johon viimeiset 6 kk joutui joka päivä ottamaan tulehduskipulääkettä, muuten oksenteli ja voi pahoin kivun takia. Et kyllä sen ties, ettei se kauan elä ihan sen tulehduskipulääkityksen takia, mutta ei se poista sitä tuskaa minkä eläimen lopettaminen tuottaa.
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja NeuroKipu » 22.11.2013 15:25:07

Antibioottikuuri loppui ja kaikki herkut kuten savulohi ja suolaliha on jätetty pois, joku ihmettelee miksi moisia on annettu niin koiran allergia sallii vain moiset. Vaimo tulee kotiin nälkäisenä niin koira istuu vieressä kuolaamassa, oma vika koska ikinä ei saisi antaa ruokapöydästä mitään. Nyt pannaan mikroon hetkeksi suolatonta sei pakastetta ja tuoretta affenta kun on semmonen kalapoika, nyt ku on maha kunnossa pärjää yli 10T mun kanssa päivällä ja tuhajaa kun kysyn tuleeko ulos. Tottui silloin vatsataudin kanssa et ku vähän kävelee niin vaimo vie ulos, jos mä herään ja käsken nukkumaan viereeni niin tulee ja nukkuu ihan rauhassa. Sain purkin pissasuihkun alle ja ei ole sokerit eikä ketoaineet koholla, kohta loppuu vakuutus niin hyvä tehdä kaikki kalliit kokeet nyt. No rahasta ei hoito jää kiinni mutta kyllä se sairaseläkeläistä ilahduttaa ku saa rahat takaisin ja IF maksaa aina päivässä, joskus on pitänyt scannata lausuntoja ja lähettää mut muuten ovat pyytäneet säästämään jos tulee tarkistus. Ajan kysymyshän tämä on ku isot koirat ei elä vanhoiksi, ite lopetan sitten ku aika tulee ku se että ne vaan nukkuu piikkiin on luuloa. Nukkuu ja kouristelee kun sydämmeen pistetään myrkkyä, nukutusaineet niin turvallisia nykyään. Luoti niskaan selkäytimeen niin kuolo tulee heti, olen raskain sydämin kavereita auttanut. Nyt nautimme elämästä ja tossa selän takana se nukkuu, odottaan että lähtisin niin lähettäis spostia koirien liittoon ku ei herkkuja enään saa.
En pelkää kuolemaa vaan pelkään elämää.
NeuroKipu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3496
Liittynyt: 20.9.2010 12:08:01

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Chas » 22.11.2013 17:12:45

Me asutaan kaupungissa, eikä omisteta asetta (vaikka ampumaradalla olen harrastuksena käsiaseilla ampunutkin), niin siitä lopettamisesta ei täällä tulisi mitään. Mut tää eläinlääkäri hoito nukutuksen niin ihmillisesti kun voi. Ensin se sai rauhottavaa, sitten nukutusainetta, että nukahti ja vasta viimeiseksi se sydämen pysäyttävä viimeinen aine sinne. Ei mitään sätkimistä ei mitään kauheata ollut tuossa tilanteessa.

Kissalta ei tullut virtsaa eikä ulostetta edes kun oli ollut 12 h paastolla kokeita varten, joita ei sit tarvittu kun nähtiin se kasvain siellä kurkussa. Meidät jätettin rauhassa kissan kanssa siihen huoneeseen ja käärin kissan kotoa tuotuun vilttiin, leikkasin siitä meille muistoks vähän karvaa ja laitoin sen tassujen väliin kirjeen. Suutelin vanhaa rakastani vielä ja peitin sen kasvot viltillä.

Jossain vaiheessa tuli tyttö aulasta ja kysyi, että viemmekö sen kotiin tms. Mutta me tilattiin sille yksilötuhkaus ja hieno uurna mihin tuli sen nimi ja päivämäärät. Haettiin se sitten sieltä parin viikon päästä, se paino n. 0,5-1 kg. Aika oikea paino, nimittäin mun veljen tuhkat paino n. 10 kg ja se oli n. 90 kg mies.

Pienenä hautasin kyllä meidän kissat meidän omakotitalon pihaan. Mut kaupaungissa kun asutaan, on meillä rivari tai ns. luhtitalo ja pieni piha, mihin sen vois haudata. Mutta ollaan kelattu että haudataan se sitten kun ollaan varmoja että tämä asunto on se mihin jäädään. Voi olla että se tulee olemaan tämäkin, mistä sitä tietää. Nyt se kuitenkin on tuolla "kuolleiden hyllyssä" sen uurna ja kuva siitä ja veljen kuva. Mun pitäis laajentaa hyllyä, koska sieltä puuttuu mun nuoremman veljen kuva, ja kahden isoäidin ja ukin kuva.

Sori meni vähän O.T:ks
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja NeuroKipu » 22.11.2013 18:35:36

Ei yhtään O.T:si, luhtitalossa asun itsekkin ja meidän kaupunkiin tuli lemmikkien tuhkauslaitos. Jos saan tuhkapurkin käteeni niin ajan veneellä määrättyyn paikkaan ja vähän tuhkaa mereen ja sitten uurna haudataan mökille vanhan koiron viereen. Sisko asuu maalla 16Km musta ja sielä on usein harjoitettu ampumista naapureiden siunauksella, yksi lopetuslaukaus ei ole häiriöksi ja voinhan ruuvata äänenvaimentimen. Kummipoika saa sitten paketoida koska luontoni ei siihen riitä, enkä halua saada mielikuvia kuolleesta. Olen velkaa sen lopetuksen, itken ja ryyppään sitten päälle.
En pelkää kuolemaa vaan pelkään elämää.
NeuroKipu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3496
Liittynyt: 20.9.2010 12:08:01

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Chas » 5.12.2013 08:06:56

Voi jeesus eilistä päivää. 6 kk ikäiseltä kissanpennulta leikattiin napatyrä ja pallit eläinlääkärissä. Muiden kahden kisun homma meni ihan jees. Mut nyt toi joutuu pitää tollasta muovitötteröä 10 pv päässä ettei pääse pesemään mahahaavaansa. Kun päästiin kotiin niin vittu se sekos, about 20 kertaa repi sen irti päästään ja hyppi, pomppi ja riehu hirveessä paniikissa. Kun selkänsä käänsi niin se oli jo repinyt sen kaulurin irti.

Lopulta se oli illalla onneks jo tottunut siihen kauluriin kun sinnikkäästi vaan aina laitettiin se takas sen päähän. Nyt se osaa jo syödä ja juoda sen kanssa ja on ihan normaalisti. Mut mun piti leikata sitä tötteröä lyhyemmäks, koska se oli niin pitkä, ettei toi olis muuten voinut syödä eikä juoda edes.

Mulla on ens viikolla pakollisia menoja, etten voi täällä olla sitä vahtimassa niin lainaan kaverilta chihun pukuja ja kokeilen onks ne helpompia. Voi tosin olla et sellaselle koiralle haisevat haaalarit aiheuttaa vielä pahempia traumoja :lol: . Eläinlääkäri sanoi, että mahan peittävä paitakin käy kyllä. Kunhan ei pääse haavan kimppuun.

Viime yönä ei vaan paljon nukuttu kun se tunki sohvan väliin ja jäi sinne jumiin pariin kertaan ton kaulurin kanssa. Ja kauheaa kolina siitä tulee kun se bailaa sen kanssa. Mut onneks se on ton kissan kanssa ollu niin, et nopeesti tottuu kaikkeen.

Et kenties se uskoo parin päivän päästä et sinne sohvan taakse ei nyt vaan voi tunkea. Aamulla se nimittäin tuli sieltä jo itse pois, ei siis mennyt enää niin syvälle että olis jäänyt jumiin. 9 päivää tätä vielä sitten :roll:
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 5.12.2013 09:31:10

^ Pikaista paranemista Lucrezian kisulle <3 :) . Heh, elukat ovat kyllä huvittavia seurattavia, kun ne sekoilevat se tötterö päässään :lol: , mutta eivätpä ne itse taida asiaa kovin hauskana pitää, joten ehkei pitäisi hirveästi nauraa :? :( . Tai mikäli naurattaa, niin sitten olisi ehkä parempi naureskella ihan vain partaansa. Mä olen aivan varma, että meidän kissamme ainakin ymmärtävät, jos niille nauraa, ja loukkaantuvat moisesta :D . Ihan selvästi ryhtyvät murjottamaan ja saattavat kostaa esim. pudottelemalla esineitä tai häiritsemällä yöunia :P . Lisäksi mäkin pelkään niitä tötteröitä, siis pelkään, että eläin jää siitä jumiin johonkin tai kuristuu siihen, jos se jää vähänkin pidemmäksi aikaa valvomatta sen kanssa. Parempi silti ehkä se tötterö tai jonkinlainen suojapuku, kuin se, että elukka pääsisi repimään haavansa auki kunnolla. Sitten tuskin naurattaisi enää ketään :? :( .
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 12244
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja pakkolopettaapanacodit » 5.12.2013 09:53:15

Ai täällä on tämmönenkin.. Mun on pakko liittyä tähän porukkaan :D

Alotan listalla: :lol:

2x koiruuksia
4x kissoja
2x hiirityttöjä

Niin meitillä on siis kaksi kappaletta koiruuksia ( 11vuotias ja 4vuotias ) poikia kumpanenkin. sipeerianhaski ja sekarotunen. Haski on nuorempi tapaus joka on saanut mut hurahtamaan tuohon rotuun aivan totaalisesti. Oon jopa kasvattamista ruvennut miettimaan.

Kisuista kaksi kappaletta on 6-vuotiaita sisaruksia (samasta pentueesta) ja toiset kaksi on myöskin sisaruksia,tosin vuoden ikäerolla. Jälkimmäiset ovat omakasvatteja laivakissoja. :D Mainitsen vielä että pihassa on kaksi hautaa ( omalla omituisella tavalla musta tuntuu että kuuluvat perheeseen ) joissa lepää omakasvattien veli ja äiti. :cry: :cry: He menehtyivät vajaa vuosi sitten melkein perättäisinä viikkoina. Veli naapurin koiran vuoksi ja Äiti jäi ilveksen.... Tämä poika kissa oli mulle todella suuri asia. Oli ensimmäinen pentu jonka autoin maailmaan ja loppujen lopuksi eläinlääkärissä hän nukkui pois mun sylissäni. :roll:
No ei siitä sen enempää

Viimeisenä tulokkaana on meidän pikkutytöt. Aivan valloittavia tapauksia ja olenkin harkinnut perheenlisäystä näin hiirien taholta. :D Uskomatonta kuinka hiirillä voikaan olla niin omanlaiset tavat ja persoonat. Aika kuluu hyvin kun seurailee tyttöjen puuhia. :D

Mutta nyt.. tupakalle.
pakkolopettaapanacodit
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 200
Liittynyt: 27.9.2012 15:11:22

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Chas » 5.12.2013 11:28:41

Winston voit kuvitella, ettei mua paljon naurattanut kun selkänsä kääns niin se kauluri oli heivattu helvettiin jo kaulasta. Ja taas takas se, sit menee pari minuuttia ja taas ollaan vatsan kimpussa ja kauluri teillä tietymättömillä. En pystyny pariin tuntiin muuta kun vahtaamaan tota kissaa. :roll: Eilen illalla alko jo säälittää se kun se viimein usko, et "okei mulla on nyt tällanen kypärä sit päässä, vittu!".

Mut tänään se on ollu oikeen tyytyväinen, se oikeen kelailee varmaan, et mulla on tällanen uus lelu nyt. Sit se naminappeja kouras sillä suppilollaan sinne sisään ja pyöritti päätään niin et ne pyöri sen suuhun niitä reunoja pitkin :lol: Aika hassu oikeastaan. Eli kyl se tästä. Nyt se nukkuu tyytyväisenä.

Illalla kokeillaan sitten koirapukua :roll: Luulen kyllä että suppilo on parempi ratkaisu loppuun saakka. Kunhan ei vaan riko sitä, muuten pitää hakee uusi eläinlääkäristä. Joo ei noille parane nauraa, koska siitä ei tykätä. :lol:

Mutta hei aivan ihanaa se meidän 15-vuotias kisu on täysin terve! tai 6 kk päästä se täyttää jo 16 v. Munuaiset, maksa, kilporauhasarvot on kaikki niinkun pitääkin. Kun pelkäsin vähän kun kilpirauhasen liikatoiminta on tosi yleinen vanhoilla kissoilla ja sellanenhan mun Mikaelillakin oli (R.I.P)

Otan osaa sunkin kisun poismenon johdosta Pakkolopettaapanacodit <3 Se on rankkaa. Itselläni elokuussa oli tuo 15-vuotiaan kisun menetys. Sulla riittää tosiaan eläinkatrasta! Mulla on kanssa nuorena ollut hiiriä, pari hamsteria ja gerbiilejä ja kyllä nekin on jokainen ihan oma persoonansa.

Erityisesti yks hamsteri jäi mieleen, koska se oli niin uskomaton. Se eli tosi vanhaksi ja annoin sen juosta mun huoneessa usein iltasin vapaana. Sit unohdin et se oli vapaana ja ovi jäi auki, niin et se pääs koko asuntoon (asuttiin isossa omakotitalossa) niin kun sitä kutsui hellästi nimellä niin sieltä se köpötti käytävää pitkin mun luokse. :)
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Hailioquel » 5.12.2013 15:01:34

Kissatarinat on kyllä useinmiten tosi huvittavia, niin kuin tästäkin ketjusta näkee...

Itellä kaksi kissaa, sanon vieläkin että kaksi vaikka toinen jouduttiin lopettamaan keväällä. Oli paha paikka mulle, kun 13 vuotta pitänyt ko. kissaa kuin omaa lasta... nohh, jäi toinen jäljelle, ja se on kans hauska kun se tekee tuota paskarallia ja kurisee ja raakkuu jos varsinkin rupee matkiin sitä... meillä se menee enemmänkin niin päin et kun kissa käy paskalla, niin sen jälkeen se hillitön riehuminen alkaa. Mustuaiset isoina korvat luimussa vetää tuhatta ja sataa huoneesta toiseen. On se paskantaminen niin kamalaa. :lol:
Hailioquel
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 450
Liittynyt: 20.5.2009 11:12:59

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 5.12.2013 15:45:38

^ Mä olen ajatellut, että paskantaminen on kissojen mielestä niin ihanaa, että ne sen vuoksi vetävät sitä paskarallia ympäriinsä :lol: :? . Joo, meilläkin on harrastettu kyseistä riehumista tänään jo ainakin 2-3 kertaa :D .

Mä meinaan myös nykyisin usein sanoa ihmisille puhuessani, että meillä on 3 kissaa, vaikka vanhuksesta aika jättikin jo syyskuun alussa. Eipä siitä tosin vielä pitkälti olekaan, joten lieneekö tuo kovin kummallista :? , vaikka olenkin jo mielestäni melko hyvin tottunut siihen ajatukseen, että vanhus on poissa :( .

Edit: Otan osaa myös sun kissasi poismenon johdosta, Hailioquel :( .
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 12244
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Chas » 5.12.2013 15:54:11

Me kutsuttiin miehen kanssa sitä perseralliksi, mut sitä teki meillä vaan se poismennyt kisu... Se oli sellanen et sen kanssa kans mä aina keskustelin. Se raakkui ja mä raakuin takas mistä se oikeen innostu lisää ja huus kovempaa :lol: . Sitä on kyllä ikävä :cry: , se oli kaikkein puheliain meidän pojista.
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 6.12.2013 17:47:55

Tekisipä monesti mieleni näin pimeiden syys-/talvi-iltojen iloksi poltella kynttilöitä täällä, mutta enhän mä uskalla, kun pelkään kaiken aikaa, että nuo vallattomat karvaiset vekarani polttavat itsensä niihin tai kaatavat kynttilät polttaen pahimmassa tapauksessa koko talon. Olen joskus yrittänyt polttaa kynttilöitä, mutta siitä oli kyllä romanttinen tunnelmointi kaukana, kun säntäilin hysteerisenä sinnetänne vahtiessani, ettei mitään onnettomuuksia pääse tapahtumaan :lol: . Nuo katit kun tuntuvat vielä olevan melko kiinnostuneita kynttilöistä. Toki ne tajuavat, että se liekki polttaa, mutta menevät silti aivan liian lähelle moisia, kummia laitoksia ja mä olen niin hermoraunio, että olen aivan varma, että mikäli käännän selkäni hetkeksikään, ovat vähintäänkin jonkun viiksikarvat karrella. Niinpä olen joutunut kyseisen ilon elämästäni jättämään, mutta enemmän nuo karvalapset iloa tuottavat, kuin kynttilät :D .
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 12244
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: Plikkiläiste kotieläimet

ViestiKirjoittaja Chas » 7.12.2013 04:46:25

Joo ei niitä uskalla polttaa, kerran ehdin ehkä 10 min. pitää kynttilää niin yks katti oli jo ehtinyt kerran meillä käräyttää ne kulmakarvansa ja osan viiksistä (ne kihartu sillai kivasti sieltä päästä).

Mut sellasen syvän hautakynttilän jonka päässä on suoja uskallan kerran vuodessa isoveljen kuolinpäivän muistoksi polttaa, jos en halua haudalle lähteä. Sitäkin kyllä vahdin.

Mut ymmärrän, ettei Joulun kunniaks ehkä halua hautakynttilöitä kylvää asuntoonsa :roll: .

Chihun puku toimi mahasuojana kissalla kun pestiin sen kauluri kun se haisi ihan kissanruoalle. Kissa peseytyi sillä aikaa. Pesi päätään yms. Mut se mahasuoja ei pysy yhtään paikallaan, et piti sit ottaa se pois kun kauluri oli pesty. Mut ainakin kissa saa noin parin päivän välein vähän pestä itseään kun se on kisuille niin tärkeää eli mahasuojasta on kyllä apua.

Toi kisu on ollu tulehduskipulääkkeensä takia nyt ihan naatti, se ottaa sen onneks ruiskulla helposti kun se on kisuille tarkotettua ja jollain maksalla maustettua. Pääasian päivästä toipilas tosiaan vaan nukkuu ja sillä on tullut joku vauvamoodi päälle: Mä olen emo ja se seuraa mua jos lähden sängystä liikkeelle ja muuten nukkuu mun vieressä koko ajan sängyssä. Tai jos oon sohvalla niin tulee siihen viereen nukkumaan... Ylisöpö pikkunen.

Mut ei huolta sinänsä, se pärjää ton kaulurin kanssa kyllä ne päivät mitä vielä pitää. Pakko vaan pestä sitä kauluria tosiaan ainakin parin päivän välein, kun eilen aamulla kun heräsin niin se oli maannu mun kainalossa ja kiehnänny sillä ruokasella kaulurilla mun kasvoja vasten, niin mun koko naama hais kissanruoalle :lol: .

Ei mulla ole kun jonain neljänä päivänä pakollisia menoja ens viikolla, missä menee vaan 2-4 h et se pärjää täällä kyllä, ja sit perjantaina otetaan se kamala härpäke pois.
Chas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4399
Liittynyt: 8.11.2013 18:22:43

EdellinenSeuraava

Paluu Olohuone

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa