Olet täällä

Kiitos ja näkemiin

Mitä sinulle kuuluu? Tervetuloa olohuoneeseen! Olohuoneessa voit keskustella kaikista mielen päällä olevista aiheista, jotka eivät suoranaisesti sovi muiden teemojen alle. Sana on vapaa, mutta muistathan lukea ensin Päihdelinkin säännöt. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Kiitos ja näkemiin

ViestiKirjoittaja Vieras » 7.4.2021 08:42:33

Huomenta. Kun alkoholisti lopettaa juomisen niin yhtäkkiä hänestä pitäisi tulla mallikelpoinen kansalainen, mieleltään täysin terve? Täysin mahdotonta. Alkoholi on keskushermostoon vaikuttava myrkky, ja jos on juopotellut rankasti niin se on aiheuttanut melkoiset vauriot mieleen, aivoihin, joka puolelle kehoon, joten parantumiseen menee aikaa. Ja siksi olisi hyvä, että olisi jokin vertaistuki missä saisi ymmärrystä eikä pilkkaa, vihaa, naurua yms. Koska itse ainakin sain jo sitä juodessani, en olisi halunnut sitä vieläkin kun raitistuin. Mutta ryhmissä, täälläkin, on kaikenlaisia ihmisiä, toiset terveempiä kuin toiset ja siksi ei kannata "heittää lasta pesuveden mukana".
Voi sitä loukkaantumisen ja vihan määrää mitä koin kun minulle naurettiin, jotkut jopa tuomitsivat. Mutta en enää tarvinnut juoda niihin tunnetiloihin ja opin elämään omaa elämää enkä enää muiden mieliksi. Eikä tarvinnut enää juoda jos oli liian hyvä mieli. Tunnetilat heittelehti ylös ja alas.
Omalla kohdalla raitistuminen on ollut sitä, että pikkuhiljaa olen oppinut sietämään muita ihmisiä ja heidän joskus julmiakin kommentteja. Siinä auttoi se, että minulla oli tukihenkilö, jolle sain soittaa milloin vain hermostuin, suutuin menetin malttini, raivosin. Ja niitä sattui alkuaikoina usein. Loukkaannuin ihmisille, mielestäni he olivat vaikka mitä, mutta kun aikaa kului aloin ymmärtämään, että kaikki eivät ole mieleltään terveitä, eivätkä koskaan edes parane. silti heilläkin on oikeus olla raittiina, vaikka kirjoittavat tai puhuvat mitä sattuu.
Minulle riittää, kun on joku joka ei tuomitse eikä irvaile, eikä odota että heti pitää onnistua täysin. Jumalaan, johon luotin heti alussa, luotin, että vain hän kykenee rakastamaan minua täysin, eikä hylkää, ei pilkkaa jos epäonnistun. Siitä sain salaista voimaa, johon nojasin, kun en luottanut täysin ihmisiin. Minussa sisällä oleva rakkaus, joka oli kilpenä, etten lähtenyt juomaan, kun elämä satutti, kun oli paha olla turvauduin Häneen. En mennyt mihinkään seurakuntaan, en halunnut kenenkään enää minua ohjailevan antavan määräyksiä miten pitää elää tai uskoa, etsin voimaa luonnosta, sieltä sain rauhaa. Mutta en missään nimessä tuomitse ihmisiä jotka menevät seurakuntiin ja saavat tukea sieltä. Oikeasti olen kateellinenkin, kun ei ryhmissä uskovaisia juurikaan ole. Kaipaan uskossa olevia ihmisiä, alkoholisteja mieluummin jotka ovat raitistuneet.
Kuljin alkuaikoina monenlaisissa tilaisuuksissa ja luennoilla sekä oma-apuryhmissä missä käsiteltiin henkistä parantumista. Vapautumista vihasta, katkeruudesta, opeteltiin anteeksiantoa itselle ja muille. Yhä vieläkin tarvitsen Jumalan varjelusta ja rakkautta kaiken hälinän keskellä.
Olipa mukavaa kirjoittaa mistä kaikesta sitä on apua saanut tällä uudella tiellä. Tsemppiä kaikille ja etsikää omia polkuja!
Vieras
 

Re: Kiitos ja näkemiin

ViestiKirjoittaja Vieras » 7.4.2021 08:46:36

Niin ja musiikki on myös hyvä lääke mielenmyllerryksiin.
Vieras
 

Re: Kiitos ja näkemiin

ViestiKirjoittaja Vieras » 7.4.2021 21:45:19

En pärjää ryhmissä, en ihmisjoukoissa ja juonutkin olen yksin. Myös raitistunut yksin. Ryhmässä vain ahdisti se ryhmässä oleminen ja koin, että siellä pitäisi puhua, pelkkä istuminen siellä ahdisti. Joten tajusin, että tässäkin asiassa erakko pysyy erakkona. Olen raitistunut yksin, enkä yhtään väitä, että siksi, kun olen tällainen vahva yli-ihminen, vaan, koska se on osakseni tässä maailmassa tullut. Mutta ihmeekseni se onnistui. Täällä olen käynyt lueskelemassa, se kyllä on ollut tosi tärkeää.
Vieras
 

Re: Kiitos ja näkemiin

ViestiKirjoittaja Ex-Amalia » 23.4.2021 11:59:50

Mummelille - ja muille, joita kiinnostaa

Teit ison työn pitkällä tipattomalla, mitä tuosta, jos tuli katkos! Vähentämäänhän sinä tänne tulit - ja 7 kk on pitkä vähennys. Luulen, että vähentämiseen tyytyminen onkin helpompaa - voihan sitä olla kokonaan juomattakin, jos siltä tuntuu, vaikka tavoite onkin vähentäminen.

Minulla tuntuu päivittäisen juopottelun loppuminen olevan jo selkärangassa, ei ole tarvetta uinua päihtymyksessä, ei haluta enimmäkseen mitään alkoholia. En ole lopettanut alkoholia, mutta käyttö on kohtuullista, pieniä maistiaisia olen ottanut kerran pari kuussa, en humaltunut, vain rentoutunut. Ekoilla kerroilla tahtoo-lisää vielä tuntui, mutta kovalla tahdolla olen oppinut sanomaan itselleni, että vähempi on parempi ja jättämään juomisen kohtuuteen.

Luulen, että sain motivaationi vauhtiin sillä, että aloitin kokonaisen elämäntaparemontin kerralla, vähensin mielialalääkitystä ja aloitin kiinnittämään huomiota ravinnon monipuolisuuteen. - Nyt tuntuu, että kun syön kunnolla, ei ole mielihaluja suuntaan eikä toiseen - ei himota suolaista eikä makeaa, - eikä alokoholia, kun kroppa on tasapainossa, kroppa on tyytyväinen. Vuoden takaisesta kiloja tippui kymmenen, siihen se on pysähtynyt ja olen tyytyväinen. Ihokin on parempi. Ruokailutottumusten muutos vaati energiaa ja opiskelua, siihen meni kivasti aikaa alkuun, oli muuta ajateltavaa, kuin tissuttelu. Vasta tässä elämän iässä olen todennut, että runsailla kasviksillakin saa vatsan täyteen, maustamisesta ei tarvitse tinkiä :mrgreen:

Lääkityksen purku otti vähän takapakkia, on vaiheessa, mutta etenen sen kanssa jatkossa hitaammin, nyt pidän taukoa purkamisesta. Mielialaongelmiin sain mahtavaa apua vapaaehtoisvoimilta, sattui tielle loistava, viisas ja kokenut ihminen, jolta sain sanoja aukkoihini ja pääsin parissa kuukaudessa aimo harppauksen eteenpäin persoonani kanssa, olen siitä avusta sanomattoman kiitollinen.

Paistaa se aurinko risukasaankin! ☀️ Myös sinulle, Mummeli! 💕 Ei ole pakko tilittää täällä tekemisiään ja tekemättä jättämisiään, voi sitä edetä omaan tahtiinsa muutenkin. Ensimmäisen rokotteen olen saanut ja odotan vain kesän vieraita ja kulttuuririentoja :D

Terveisin
Amalia
Ex-Amalia
 

Re: Kiitos ja näkemiin

ViestiKirjoittaja Sokeritautinen » 25.4.2021 16:03:30

Aamen.
Sokeritautinen
 

Re: Kiitos ja näkemiin

ViestiKirjoittaja Terkkuja Mummelille » 27.4.2021 21:41:23

Tarkoitus oli toivottaa sinulle tsemppiä. Palstalla vain näyttää olevan yksi spämmäri välissä ...

Moni edistys tapahtuu tahtiin kaksi-askelta-eteenpäin-yksi-taaksepäin -tahtiin. ❤️. Yhtä kaikki eteenpäin. Itsestä on hyvä pitää huolta. Anna auringon paistaa ☀️
Amalia
Terkkuja Mummelille
 

Re: Kiitos ja näkemiin

ViestiKirjoittaja Terkkuja Mummelille » 27.4.2021 21:45:16

Tarkoitus oli toivottaa sinulle tsemppiä. Palstalla vain näyttää olevan yksi spämmäri välissä ...

Moni edistys tapahtuu tahtiin kaksi-askelta-eteen-yksi-taakse -tahtiin. ❤️. Yhtä kaikki eteenpäin. Itsestä on hyvä pitää huolta. Anna auringon paistaa ☀️
Amalia
Terkkuja Mummelille
 

Re: Kiitos ja näkemiin

ViestiKirjoittaja Mummeli » 28.4.2021 06:16:55

Hei Amalia ja kiitos tsempeistä. Tarkoitus oli kirjoittaa jo viime lauantaina, mutta täällä oli niin ikävä kirjoitus, että jätin kommentoimatta. Huomasin sitten myöhemmin, että se oli poistettu, liekö ylläpito poistanut, en tiedä. Aluksi harmitti se 7 kuukauden raittiuden katkeaminen, mutta ei enää. Minulla oli oikeasti hauskaa ja pitkästä aikaa muiden ihmisten seura alkoholin ympärillä oli aivan mukavaa. Mitä sitä murehtimaan jos on hauskaa. Kyllä se pitkä Tipaton jakso teki hyvää, nyt ainakin vielä tällä hetkellä osaan käyttää kohtuullisesti, tulevasta en voi vielä tietää. En osta kuin sen, minkä aion juoda ja olut on ainoa mitä juon, en väkeviä. Erittäin mukavaa vappua sinne missä oletkin :D
Mummeli
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 173
Liittynyt: 11.11.2019 09:51:11

Edellinen

Paluu Olohuone

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa