Olet täällä

Mieheni pakkoraittiusyritys

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Mustasukkaisuus ja hallitseminen

ViestiKirjoittaja Räxy » 1.1.2010 21:50:32

Olen aina ollut rehellinen ja avoin (liiankin) ihminen, varsinkin suhteemme alussa. Se oli virhe, koska mies usein on käyttänyt kertomiani virheitä aseena minua vastaan. :(

Pikkuhiljaa sitten olen alkanut olemaan sulkeutuneempi, suojellakseni itseäni. Törmäsin erääseen mieheen pari kuukautta sitten, vaihdoimme nrot ja sovimme olevamme kavereita. En uskaltanut kertoa miehelle tästä, koska hän on aina ollut niin mustasukkainen. Nyt vasta hiljattain joku miehen kaveri kertoi hänelle, että oli nähnyt minut ravintolassa vaihtamassa nroa jonkun kanssa. Oli myös nähnyt eräässä toisessa paikassa. Ravintolassa tanssittiin vaan pari nopeeta biisiä, ja juteltiin ja oltiin isossa seurueessa. Toisessa paikassa, jossa ei mitään juotu, ollaan vain juteltu.

Mies käyttäytyi asian paljastumisen jälkeen, kuin olisin suunnilleen pettänyt häntä! Syytöksiä ja tivauksia tuli paljon. Mies vaatii nyt, että minun pitäisi katkaista välit tuohon ystävään kokonaan. Minulla on kuitenkin pari muuta mieskaveria, joiden ystävyyden mies on hyväksynyt ajan kuluessa pitkin hampain. Mies kuvittelee, että olen ihan hulluna tähän uuteen tuttavuuteen, koska salasin tiedon koko ihmisestä.
Räxy
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 184
Liittynyt: 2.1.2008 16:28:33

päivitystä..

ViestiKirjoittaja Räxy » 13.3.2010 21:50:41

Tunteet ovat kauan jo olleet lähes olemattomat miestä kohtaan joten seuraava tapahtuma oli peräti odotettavissa. Törmäsin ystävälläni mieheen, jolla 2 lasta. HETI kun näin hänet, tuntui jotenkin erilaiselta. Tuntui heti luontevalta puhua ja olla hänen kanssaan. Lähes heti tunsin jotain todella voimakasta henkistä vetoa häntä kohtaan. Jäin poikani kanssa ystävälle yöksi, mies lapsineen jäi myös.

En ymmärrä miksi, mutta seuraavana aamuna lähdin miehen luokse poikani kanssa. Siellä tämä luontevuus ja tunne, että oltaisiin aina tunnettu, jatkui.. Mies on ystäväni miehen kaveri, joten täysin tuntematon tyyppi ei ollut. Jotenkin tuli tunne hänet nähdessään, että varo, hän saattaa olla alkoholisti. Noh, kuitenkin vietimme pvän yhdessä lapsiemme kanssa. Haikeana sitten lähdin kotiin päin seuraavana pvänä. Poikani meni yökylään sukulaiselleni ja sitten näimme jälleen tuon miehen kanssa. Hieman nautimme alkoholia ja huomasin ettei hän todellakaan kuppiin sylje!

Ihastuin palavasti tuohon mieheen, vaikka saatan olla oikeassa alkoholismin suhteen. Tämä tunne sai minut lopullisesti irroittamaan tästä lapsen isästä. Koin vapauden tunteen melko pian tämän uuden tuttavuuden myötä. Lapsen isän teot ja puheet eivät enää hallitse minua, ilmeisesti viimeinenkin tunneside katkesi. Olen hämilläni! En silti itke tai kärsi, vaikka tuo ns ihastukseni kohde ei soittanutkaan luvattuna ajankohtana tms.. Olen kiitollinen, että hän päästi minut kauan kestäneestä piinasta!

Lapsen isä on nyt käynyt aktiivisesti AA:ssa heti kerrottuani tästä ihastuksesta. Hän ei tunnu vielä luovuttavan, vaikka varmasti huomaa tunteettomuuteni. Tuntuu, ettei enää ole merkitystä raitistuuko hän vai ei. Toki hyvä asia hänelle ja pojallemme, mutta en usko, että saadaan enää sirpaleita liimattua ehjästi toisiinsa..
Räxy
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 184
Liittynyt: 2.1.2008 16:28:33

Re: Mieheni pakkoraittiusyritys

ViestiKirjoittaja Räxy » 15.3.2010 16:30:39

Melkoista mielen myllerrystä tämän eron jälkeinen aika.. Välillä surettaa lapsen isän puolesta kun näen, että hän kärsii. Mutta itselläni ei enää riitä kyyneliä, olen jo suhteen aikana itkuni itkenyt tuon viinan takia. Ja olen tainnut käsitellä eroakin mielessäni jo KAUAN ennen eroa.

Lapsen isä on nyt eniten tuskissaan tämän uuden tuttavuuteni vuoksi -tai niin hän ainakin sanoo. Hän ei halua, että otan poikamme mukaan tämän uuden tuttavuuden luokse. Ymmärrän, ettei muutenkaan lasta pidä hämmentää tutustuttamalla liian pian mahdolliseen uuteen mieheen. Tosin tämä saattaa nyt olla vain jokin välivaihe.. Ei voi tietää. Tai ehkä lapsen isä pitää uutta tuttavuutta jotenkin kilpailijana, isyydestä ei voi kilpailla kuitenkaan! Lapsen isä harmittelee kun ei herännyt jo aiemmin, ennenkuin tunteeni kuolivat. Hän toivoo, että joskus tiemme vielä kohtaisivat. Itse en tiedä mitä ajatella, tunteet ovat aika nollassa olleet jo pitkään. Voiko niitä saada takaisin..? EHKÄ joskus ajan kanssa, uudenlaisina..?
Räxy
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 184
Liittynyt: 2.1.2008 16:28:33

Edellinen

Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa