Olet täällä

on tehtävä jotain

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja Piritta » 16.2.2009 16:10:42

ninez kirjoitti: "mikäs jeesustelija susta on tullut? Sä olisit oikeesti ihan huumehörhö, mutta nyt vedät jotain äidin roolia. Siis et ole oma ittes, toisin kuin minä, siis mä vaan olen tämmönen, ja mut pitää hyväksyä tällasena, et sä voi mua muuttaa.." Että näin täällä.

Näin täälläkin kuultiin :lol:
ja vieläkin kuuluu pihinää... mutt ei haittaa kun itse tietää mitä tekee :D
kai mä tiedän.. ainakin luulen tietäväni 8)
"elä omaa elämääs äläkä miehen, muuta suhtautumistas ja päästä irti riippuvuudestasi..Se on sun korvien välissä vaan eikä oikeasti tähtää sua ysimillisellä" -sintinäippä-
Avatar
Piritta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 717
Liittynyt: 7.10.2008 17:29:09
Paikkakunta: Suomi

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja Sintin äippä » 16.2.2009 19:46:36

Aika pätevää, tupakkalakko. Hitsi, mun ukkoni ei ikinä keksinyt tota. Sen piti lopettaa tupakointi kun mä tulen raskaaksi. Sit se stressasikin sitä niin et sen piti lopettaa kun lapsi syntyy. Sit siitä tulikin lisästressiä, joten kasteen jälkeen.
Ja sit alkoikin alkoholin lopettamisyritykset, joten siten ei ainakaan voi lopettaa tupakkaa, koska ei kaikkea voi kerralla.

Olisi sekin voinut venyttää kaljan juomista tupakkalakon takia, mut sentään joku kikka jäi siltäkin keksimättä :lol:
Luojan kiitos elämä ei ole reilua, silloin olisin itse vastuussa kaikesta tästä paskasta
Avatar
Sintin äippä
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 536
Liittynyt: 16.10.2008 12:03:40

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja ninez » 18.2.2009 10:35:23

[quote="Sintin äippä"]Aika pätevää, tupakkalakko. Hitsi, mun ukkoni ei ikinä keksinyt tota.

nii-in, kyllä meidän isi on kekseliäs!

Kiitos teille kaikille hauskoille ihmisille! Tämä vertaistuki on ihan loistava homma :)
ninez
 

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja Sintin äippä » 18.2.2009 10:59:31

Musta huumori on ainakin tärkeää. Jos ei tilanteelleen naura niin ollaan kaikki jonossa sinne pikajunan alle.

Ja on tämä niin tragikoomistakin jo, eihän noita ukon juttuja voi enää vakavalla naamalla kuunnella "mä en ottais sua enää takasin vaik kuinka itkisit" :lol:
Luojan kiitos elämä ei ole reilua, silloin olisin itse vastuussa kaikesta tästä paskasta
Avatar
Sintin äippä
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 536
Liittynyt: 16.10.2008 12:03:40

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja Piritta » 18.2.2009 12:35:24

Sintin äippä kirjoitti:Musta huumori on ainakin tärkeää. Jos ei tilanteelleen naura niin ollaan kaikki jonossa sinne pikajunan alle.

Ja on tämä niin tragikoomistakin jo, eihän noita ukon juttuja voi enää vakavalla naamalla kuunnella "mä en ottais sua enää takasin vaik kuinka itkisit" :lol:



:lol: ja toi nauraminen on äärettömän hyvää jumppaa noille kadonneille vatsalihaksille näin raskauden jäljiltä :mrgreen:
vaaka näytti vielä yhtä ylimäärästä kiloa :shock: onko siitä sitten hankala päästä eroon se jää nähtäväksi... luulen että helpompi kuin retkusta joka on niiiin yksin ja hylätty :lol: :lol:

ps... olette vissiin matkalla nyt sintit :D pitäkee hauskaa ja nähräään maanantaina :D exjuopon pelkäämä tapaaminen hoidossa :D :D
"elä omaa elämääs äläkä miehen, muuta suhtautumistas ja päästä irti riippuvuudestasi..Se on sun korvien välissä vaan eikä oikeasti tähtää sua ysimillisellä" -sintinäippä-
Avatar
Piritta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 717
Liittynyt: 7.10.2008 17:29:09
Paikkakunta: Suomi

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja ninez » 9.3.2009 09:49:31

Täytyy taas päivittää tilannetta meidän perheessä. Sillä perhehän me ollaan toistaiseksi. Rekisteröidyin tänne, ja tulee pyörittyä täällä palstalla jo päivittäin.

Miekkonen on jälleen krapulassa tuolla. Meillä on kyllä mennyt ihan hyvin tässä viime aikoina. Eilen lähti pilkille aamulla, ja tiesin jo etukäteen että siinä ohessa kaljoitellaan. Positivista oli se että hän tuli kotiin silloin kun oli sovittu, ihan ok kunnossa ja mä pääsin käymään jumpassa. Sitten kaverinsa tuli meille - poika oli ihan onnessaan! - ja lähtivät loppuillaksi baariin.

Sitä mietin että joskus vielä vähän aikaa sitten mua olis ärsyttänyt tollanen käytös, että oltais voitu kaikki olla yhdessä ihana aurinkoinen päivä, miksi hän on mieluummin kavereitten kanssa.. Mutta nyt oon tyytyväinen ihan siitäkin että jotain sopimuksia voidaan tehdä ja pitääkin, ja siitä että mua ei haukuta keskellä yötä. Aika vähään sitä on tyytyväinen.

Nyt on aika hyvä fiilis, minusta ja meistä. Plussapuolella on paljon enemmän. :)
ninez
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 18.2.2009 21:33:21

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja ninez » 18.5.2010 09:16:01

Ajattelin jatkaa omaa ketjuani, että tulisi kirjattua tapahtumia ylös. Vuosi sitten jo kirjoittelin ahdistuksestani. Näin kauan piti mennä että sain jotain konkreettista tehdyksi. Ala-ja ylämäkiä on ollut, vähemmän juomista, enemmän juomista.

Päivitystä: Viime viikolla mies sanoi eräänä yönä, ensimmäisen kerran elämässään, että haluaa lopettaa juomisen. Meinasin tippua sängystä, en voinut uskoa korviani, toivo heräsi ja annoin niin paljon tukea asiaan kuin vaan on mahdollista. No kului pari päivää ja mopo lähti käsistä, mies hävisi pariksi illaksi ja seuraavaksi päiväksi. Oli tosin käynyt töissä välillä, mitä en kyllä käsitä.. no, sitten tipuin aika korkealta. Olen ollut todella väsynyt ja alavireinen oikeastaan koko kevään, ja huomasin yhtäkkiä että nyt en muuten enää ihan oikeasti jaksa. Se tuli yhtäkkiä aikamoisena oivalluksena ja sitten alkoi tapahtua. Soitin omalle äidilleni ja kerroin tilanteen, soitin miehen äidille ja kerroin tilanteen. Se oli vaikea paikka! Mutta tuntui paljon paremmalta kun sain avata tilanteen. Sen olen vihdoin oivaltanut että yhteinen keskustelemisemme asiasta ei enää auta. Mummien kanssa päätettiin että nyt miehelle ulkopuolista apua. Järeät aseet piti ottaa käyttöön. Seuraava toimenpide oli että eilen aamulla jätin sormuksen pöydälle ja a-klinikan puhelinnumeron ajan tilaamista varten. Sanoin että kun aika on tilattu, otan sormuksen takaisin. Kirjoitin vielä että EN JAKSA ENÄÄ!!!

Eilinen päivä oli hiljainen. Mies puhui tuskin sanaakaan. Lupasin tilata hänelle sen ajan, ymmärrän että se on erityisen vaikeaa hänelle. Tänä aamuna ei puhuttu aiheesta mitään, mutta lähtiessään hän paiskasi kalenterinsa pöydälle. Mua hymyilytti pitkästä aikaa. Soitin paikalliselle a-klinikalle, siellä käskettiin tulemaan päivystykseen. Kun sitten sanoin että ei tämä nyt niin akuutti tilanne ole, niin hoitaja sanoi soittavansa uudestaan kun saavat selvitettyä että kuka voisi ottaa lisää potilaita. Aika menee varmaan parin viikon päähän, mutta ei se haittaa. Pääasia että jotain tapahtuu. Mikä vaikutus tällä "heräämisellä" ja toiminnalla oli!Tunnen itseni arvokkaaksi ja vahvaksi. Huomasin että kesä tulee ihan kohta, ja elämää on ympärillä. AIVAN MAHTAVAA!
ninez
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 18.2.2009 21:33:21

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja nopsasti » 18.5.2010 10:54:54

Hyvin tehty Ninez,
Hienoa että aloit toimia. Alkoholistia auttavat vain läheisten teot. Puhumiset, saarnat, itkut ja raivoamiset ovat yhtä tyhjän kanssa. Olet ottanut aimo askeleen eteenpäin.
nopsasti
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 582
Liittynyt: 30.12.2005 19:04:35
Paikkakunta: Helsinki

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja ninez » 18.5.2010 13:30:01

Sain ajan jo ensi viikolle, mutta iloitsinkin näköjään liian pian. Ei mies haluakaan lähteä. Lähtee kuulemma ajolupa jos todetaan alkoholistiksi tai ohjataan hoitoon. Perheen hajoaminen on ilmeisesti pienempi paha.. Taidan kuitenkin mennä yksin, saapahan jutella jonkun kanssa.
ninez
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 18.2.2009 21:33:21

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja Walker » 18.5.2010 13:53:51

Voi v**tu. Aina sama juttu. :evil: Kyllä ne aina jonkun syyn löytävät. Selvitä tuo ajokorttijuttu ja jos se pitää paikkansa, niin mieti vaihtoehtoja. Jos taasen kortti ei lähde, niin klinikka tai häipyminen!
Walker
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 21
Liittynyt: 11.5.2009 12:04:31

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja ninez » 18.5.2010 14:37:42

Kiitos teille, nopsasti ja Walker, tuesta. En tiedä vaihtoehdoista, yritin kysellä äsken terveysneuvonnasta mutta siellä ei oltu kovin kiinnostuneita asiasta, käskettiin vaan kääntymään työterveys-tai terveyskeskuslääkärin puoleen. Ei varmasti suostu mies sinnekään menemään. Tässä kaupungissa ei ole sitten muuta kuin AA-ryhmä, mutta avoin ryhmä vaan kerran viikossa, ainakin jos niitä listoja oikein tulkitsin. Enpä tiedä... armoton väsymys iski päälle. Itku lyhyestä ilosta.
ninez
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 18.2.2009 21:33:21

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja nopsasti » 19.5.2010 10:34:57

Hei Ninez,
Mene ihmeessä avoryhmään. Uskon, että saat siellä paljon tukea. Kannattaa kokeilla.
nopsasti
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 582
Liittynyt: 30.12.2005 19:04:35
Paikkakunta: Helsinki

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja Tytteli » 19.5.2010 17:17:52

Moi Ninez!

Ensinnäkään alkoholismi ei ole kuten epilepsia, sitä ei samalla tavalla todeta testein tai kokein ja sen perusteella viedä ajokorttia. Ajokortti lähtee jos jää kiinni kännissä ajamisesta. Ei sitä A-klinikalla tai muissakaan hoidoissa viedä.

Minä antaisin miehen tilata aikansa itse, ottaa itse vastuu omasta juomisestaan ja hoidostaan tai hoitamattomuudestaan. Minun mielestäni aikuinen ihminen osaa kyllä soittaa itse tai mennä paikan päälle kun oikea halu raitistumiseen ja avun hakemiseen syntyy. Painostamalla ja pakottamalla, varsinkin valmiiksi tekemällä tuskin saavutetaan mitään pitempiaikaista.

AA:n avoryhmä tarkoittaa tilaisuutta jonne voi mennä kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Sinne sinä voit mennä itsekin, kuten Nopsasti kirjoitti. Suosittelen, ne ovat tosi antoisia tilaisuuksia läheisellekin! Muut AA-ryhmät on tarkoitettu alkoholisteille. Miehesi voi siis halutessaan mennä mihin tahansa AA-ryhmään minä päivänä tahansa - myös avoryhmiin.

Oletko Ninez ajatellut al anonia? Monet alkoholistien läheiset - myös minä - ovat siellä saaneet avun itselleen ja sitä kautta koko perheelleen. Al anonin ainoa jäsenyysvaatimus on jonkun läheisen alkoholismi. Ryhmien kokoontumisajat ja -paikat löytyvät nekin netistä.
Kuva
Tytteli
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1210
Liittynyt: 14.6.2006 18:41:22

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja ninez » 20.5.2010 12:59:26

Kiitos viestistä Tytteli. Kyse ei ole ajokortista mutta en nyt halua tässä tarkemmin sitä eritellä. Kai niillä on hoitajilla vaitiolovelvollisuus, mutta kun on pieni kaupunki, niin mitenkähän asiat vuotaa.. En tiedä eikä sillä ole väliäkään kun ei hän nyt halua lähteä apua hakemaan yhtään mihinkään. Kiitos selvennys tuosta AA:n toiminnasta, tiedänpä nyt senkin. Olen ajatellut Al Anonia paljonkin ja varmaan menenkin piakkoin, kun nyt on nostettu kissa pöydälle eikä tarvi salailla.

En ole pystynyt, uhostani huolimatta kuitenkaan tekemään ratkaisua lähtemisestäni, jotenkin jo ajatuskin siitä että ottaisin lapsen ja koiran ja muuttaisin niitten kanssa tästä kesäparatiisista johonkin hikiseen yksiöön, ahdistaa enemmän kuin tässä oleminen. Jos olisin yksin, tilanne olisi toinen. Pakko edetä nyt vain pienin askelin, olkoon se minun hoidossakäymiseni nyt yksi askel. Ja itsestä huolehtiminen muutenkin. Nyt olemme lähdössä pojan kanssa sukuloimaan pariksi päiväksi, mikä on kiva piristysruiske. Mies jää kotiin, seuranaan koira jolle ehkä on helpompi avautua kuin puolisolle joka ei ymmärrä eikä rakasta.
ninez
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 18.2.2009 21:33:21

Re: on tehtävä jotain

ViestiKirjoittaja ninez » 25.5.2010 07:34:09

Eilen kävin sitten juttelemassa yksikseni A-klinikalla sairaanhoitajan kanssa. Puhuttiin miehen juomisesta, kuinka usein ja kuinka paljon ja kovasti hoitaja toivoi että hän tulisi juttelemaan ennen kuin on jo myöhäistä. Mutta minkäs teet kun ei itse halua. Sain esitteitä alkoholin haitoista terveydelle ja aivoille, en ole jaksanut niitä vielä itse lukea. Katsotaan nyt kuinka kauan tätä seesteistä vaihetta kestää, tuntuu joka tapauksessa että eteenpäin on menty jollain tavalla.
ninez
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 18.2.2009 21:33:21

EdellinenSeuraava

Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa