Olet täällä

Minä täällä...

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Minä täällä...

ViestiKirjoittaja Hinni » 9.1.2022 20:09:42

SATAA, SATAA

Vanhat asiat ovat nousseet taas lasteni elämään uppotukkien lailla. Minä tiedän, että sellaisia ne ovat: nousevat kuin karvas röyhtäys silloin kuin vähiten pitäisi. Polttelemaan jää pitkäksi aikaa eikä mikään tunnu helpottavan oloa. On hyvä, että lapseni sai sanottua ääneen sen mikä sai hengen salpautumaan ja kehon tottelemattomaksi. Ääneen sanottuun hätään voi myötäelää.

Koetut vääryydet, väkivalta eivät katoa unohtamalla vaan elämällä. Poljettu ja särjetty minuus rakentuu hitaasti mutta sen voi rakentaa. Rakentuminen on mahdollista vain elämää rakastamalla. Pahinta mitä voit sinua kaltoinkohdelleelle tehdä, on toivoa hänelle rauhaa ja rakkautta ja siten jatkaa vapaana omaa elämääsi.

Olen rakentanut lapsilleni ja itselleni uutta elämää. Kiitollisena olen ollut joka päivä siitä hyvästä, mitä olemme saaneet pikku perheenä elää. Kun on riittävän rikas elämästä, on kaikki arkinen hyvin kaunista. Saa kiittää siitä, että olen tämänkin päivän saanut lahjaksi. Ei taloudellinen niukkuus, lasteni erityisen tuen tarpeet ja sairaudet ole minua koskaan niin kuormittaneet kuin alkoholismi ja kaikki se muu rumuus mitä se on tuonut tullessaan.

Olen jo tottunut siihen, että minusta tulee alkoholistin tarinoissa pahantekijä. Sellaisessa roolissa olin keltaisessa mökissä vuosia ja olen sellainen edelleen. Kun kerroin totuuden lapsen oireilusta, hän ei tietenkään tunnistanut omaa osuuttaan asioiden kulkuun. "Ei äitiänne teidän tarvitse kuunnella." saapui pitkä viesti. Lapselle. Ei tietenkään minulle. Jälleen kerran alkoholistista tuli uhri.

"Sataa, sataa ylleni tulvimalla.
Niin vähästä en särje sydäntäni.
Puhaltakoot vastoinkäymiset ympärilläni niin kuin
kylmät viimat.
Olen itse myötäkäyminen."

(Edith Södergran, suom. Uuno Kailas.
Osa runosta)

Siunausta uuteen vuoteen Hinni
Täältä tullaan uusi aamu.
Nokka tuuleen vaikka pienempikin.
(Aino Suhola)
Hinni
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 144
Liittynyt: 25.12.2009 22:17:25

Re: Minä täällä...

ViestiKirjoittaja Vieras » 10.1.2022 20:18:47

Hinni kirjoitti:Vanhat asiat ovat nousseet taas lasteni elämään uppotukkien lailla. Minä tiedän, että sellaisia ne ovat: nousevat kuin karvas röyhtäys silloin kuin vähiten pitäisi. Polttelemaan jää pitkäksi aikaa eikä mikään tunnu helpottavan oloa.


Olit rohkea ja viisas kun lähdit.
Liian usein jäädään ja liian pitkäksi aikaa ja perustellaan sitä lasten oikeudella ehjään perheeseen. Alkoholistiperhe vaan ei ole koskaan ehjä ja kuten kuvaatkin, seurauksia joutuvat myös lapset kantamaan mukanaan loppuikänsä. Mitä kauemmin siinä elää, sen pahemmat ovat jäljetkin.

Toipumista ja voimia teille! Alkoholisti on mikä on, eikä siltä suunnalta taida useinkaan mitään ymmärrystä oman toimintansa aiheuttamille vaurioille tulla.. paitsi joskus niiden kohdalla, jotka raitistuvat.
Vieras
 

Edellinen

Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa