Olet täällä

Nyt mittani tuli täyteen

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja Eienääkertaakaan » 9.8.2010 23:43:58

Tänään tuli tämä avioliitto tiensä päähän. Viimeinen naula tähän arkkuun. En vain enää pysty, enkä halua.
Huomenna menee esikoinen kouluun, aloittaa koulutaipaleensa. Mies tuossa iltapäivästä korkkasi kaljan ja sanoi ostaneensa kahdeksan. No, enpä siitä sitten nostanut äläkkää, sillä ajattelin, että siihen kahdeksaan se tällä kertaa jää, kun huomenna olisi tärkeä päivä. Isä kun lupasi tytön saattaa kouluun, ensimmäisenä päivänä.
Seuraavan kerran kun ukko tuli silmieni eteen, niin totesin, että olipa sitten jossain vaiheessa käynyt ostamassa sitä kaljaa lisää. Mulla räjähti siinä kohtaa. Huusin pää punaisena, että saa painua helvettiin, että nyt teki viimeisen tekonsa lapselleen. Niin syvää vihaa en ole koskaan tuntenut. Käskin häipyä pois silmistäni, ennen kuin tekisin jotain. Koskaan aiemmin en ole sellaista raivoa tuntenut. Aino mikä esti minua tarttumasta johonkin lähimpään esineeseen ja lyömästä ukkoa päähän ja hengiltä, oli takanani keittiössä seisovat lapset. Onneksi siskoni oli meillä käymässä ja lapsilla oli hänestä turvaa. Asiasta syntyi kaikkein kauhein riita ja on niin väärin, että lapset sen näkivät. En vain kyennyt hillitsemään itseäni. Tajusin, että mieheni on vajonnut niin syvälle suohonsa, että mikään, ei edes näin merkittävä ja tärkeä asia lapsensa elämässä, saanut häntä olemaan juomatta.
Alkoi syyttää siskoni vierailua juomisestaan ym. Mulle vain tuli niin kirkkaana, että tää on nyt tässä. Heitin sormukset ukon eteen lattialle ja sanoin, ettei hänen juomisensa varjosta enää yhtään päivää mun ja lasten elämässä. Pyysin vieläkin poistumaan. Jatkoi vaan meuhkaamistaan ja hakkasi yhden keittiön tuoleista paskaksi lattiaan. Nuorempi (2v.) seisoi isänsä takana ja järkyttyi totaalisesti. Mä olen niin surullinen siitä, mitä tää tän päiväinen teki tytöille. Aiemmin ei ole ollut mitään tälläistä meuhkaamista, vaan pelkkää huutoa vaan.

Meillä miehen juominen on lisääntynyt koko ajan. Aiemmin se varjosti vain kaikkia viikonloppuja. Välissä saattoi olla selväkin silloin tällöin. Kaikki mökkiviikonloput tosin oli sitä, että minä olin mökissä tytön kanssa ja isä oli kännissä tai krapulassa. Pian alkoi koko mökillemeno olla minulle vastenmielistä, siellä kun ei edes päässyt henkisesti pakoon tilannetta, vaan sitä oli siinä nenänedessä katsottava.
Omakotitaloon muutto sitten on saanut jotenkin tilanteen pahenemaan. Mitään pikku puuhasteluja ei voi tehdä kaljatta. Kolme neljä kertaa viikossa on nykyään ihan normaalia ja laatikollinen ei ole mikään harvinaisuus enää kerta-annoksena. Mies ei tosiaan ole ikinä ollut väkivaltainen, mutta muuten on täysin idiootti. Eikä se juominen edes ole se pahin. Mies vain on mielestäni niin vastenmielinen kännissä, että rakkaus on täysin kuollut, kun pelkkää idioottia saa päivät pitkät katsella. Kun viinahammasta kolottaa, niin aloittaa riitelemään, että on jotenkin oikeutetumpaa juoda. Loppupäivät viikosta meneekin sitten kankkusessa ja sitä pahaa oloaan kiukutellessa. Alkoholi siis varjostaa jokaista päivää viikossamme.
Ja minä en ole oma itseni. Syön mielialalääkkeitä, ehkä minulla on muutenkin siihen taipumusta, että en nyt tätä tilannetta siitä yksin syytä. En vain ole oma itseni, vaan pinnani kiristyy aina miehen juomisen takia. Eli viime aikoina olen ollut päivittäin pinna kireänä. En myöskään tunnista itseäni tämän päiväisestä raivokohtauksesta. En halua tätä mitä tämä minulle tekee. Lapset olen onnistunut jokseenkin suojelemaan isänsä juomiselta, sillä olen välttänyt riitoja ym. Totta kai molemmat huomaavat isänsä olevan humalassa ja huolehtivat hänen turvallisuudestaan. Kesän alussa havahduin kun vasta kaksi täyttänyt tyttömme sanoi, "Isi istu huolella, ettet putoa" ja "kävele isi huolella". Siitä kai tämä päätöksen kypsyttely sai alkunsa, kun tajusin, mitä olen lapsilleni tekemässä.

Tästä lähteminen vain tuntuu niin työläältä. Ei millään tahdo olla voimia repiä itseään tästä irti. Asumme ihanassa talossa ja tuntuu niin vaikealta luopua kerralla tästä kaikesta. Mitenkään ei vain ole mahdollista tähänkään jäädä. Ja tiedän, että tää kaikki menee muutenkin tosi rumaksi, mutta mun on vaan jostain löydettävä se voima. Olen perhepäivähoitajana vielä kaiken kukkuraksi, joten mikään evakkoratkaisukaan ei ole mahdollista. Monta monituista asiaa on mietittävänä, mutta paluuta ei enää ole. Ei saa olla, mun on vain pakko jaksaa.
Eienääkertaakaan
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 4
Liittynyt: 9.8.2010 23:14:35

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja ketju » 10.8.2010 08:59:44

Kyllä se voima löytyy, kun sen aika on !!
ketju
 

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja ninez » 10.8.2010 09:17:43

Hei. Hyvä kun kirjoitit tänne. Siitä se lähtee. Mulla tuli samanlainen "mitta täyteen"-olo tuossa vähän aikaa sitten. Nyt vaan meillä kuitenkin ollaan lipsuttu samaan ahdistavaan tilanteeseen takaisin, juominen ja sen selitteleminen jatkuu erilaisissa muodoissaan. Huomasin kauhukseni että tunnen samankaltaista vihaa kuin sinäkin, on tullut sellainen olo että "tapan tuon känniläisen". Se pysäytti! Kai se on niin että kun tarpeeksi sisälle patoaa tunteitaan niin pystyy ihminen ihan mihin hirmutekoihin tahansa. Kirjoititkin että et tunnista itseäsi. Nyt olisi viimeistään aika alkaa huolehtia itsestään, ennen kuin mitään peruuttamatonta tapahtuu.

Toivon sulle voimaa ratkaisuusi, sillä olet sen nähtävästi jo tehnyt. Ota pieniä askelia kerrallaan. Kirjoita tänne tuntemuksiasi, täällä löytyy kohtalotovereita ja tukea.

Halauksia!
ninez
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 18.2.2009 21:33:21

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja Lumilintu » 10.8.2010 09:27:12

Voimia päätökseen ja erityisesti sen toteuttamiseen minultakin.
Muista että sinä olet se selvä, mies juoppo.
Juopon maailma on kuin pieni lasipallo, jonka keskellä hän ylväästi seisoo, sen kutistuneen maailman pyöriessään hänen ympärilleen.
Juopolle ei voi puhua normaalisti.
Juopolla on vain yksi totuus, hänen omansa.
Juoppo ei ajattele kuin sinä, hän ei oikeastaan edes ajattele, muuta kuin seuraavaa hörppyä.
Alkoholi menee kaiken, siis kaiken edelle.
Pidä pintasi, tee ratkaisut ja suunnitelmat itse, mutta älä kuitenkaan ota kaikkea vastuuta yksin (äläkä odota juopolta mitään tukea omille ajatuksillesi). Ota kaikki tuki ja apu vastaan mitä voit, apua on tarjolla jos sitä haluaa ja hoksaa hakea, jokaiselle.

Ja kirjoittele tänne vapaasti tuntemuksistasi, sekin jo helpottaa hieman *halaus*
Elämä alkaa kun juominen loppuu ♥
Avatar
Lumilintu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 637
Liittynyt: 21.7.2009 03:43:38
Ollut raittiina

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja ninez(ei kirj) » 10.8.2010 10:38:22

Lumilintu kirjoitti:Muista että sinä olet se selvä, mies juoppo.
Juopon maailma on kuin pieni lasipallo, jonka keskellä hän ylväästi seisoo, sen kutistuneen maailman pyöriessään hänen ympärilleen.
Juopolle ei voi puhua normaalisti.
Juopolla on vain yksi totuus, hänen omansa.
Juoppo ei ajattele kuin sinä, hän ei oikeastaan edes ajattele, muuta kuin seuraavaa hörppyä.
Alkoholi menee kaiken, siis kaiken edelle.
Pidä pintasi, tee ratkaisut ja suunnitelmat itse, mutta älä kuitenkaan ota kaikkea vastuuta yksin (äläkä odota juopolta mitään tukea omille ajatuksillesi). Ota kaikki tuki ja apu vastaan mitä voit, apua on tarjolla jos sitä haluaa ja hoksaa hakea, jokaiselle.


Aamen!
ninez(ei kirj)
 

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja Pärinä-Perttu » 10.8.2010 10:53:01

ninez kirjoitti:. Huomasin kauhukseni että tunnen samankaltaista vihaa kuin sinäkin, on tullut sellainen olo että "tapan tuon känniläisen". Se pysäytti!


Kenestäkään ei tule opettelemalla tai muuten tappajaa, pitää olla SYNTYJÄÄN jo tappaja.. Sinulla ja tuolla toisella on piilevä Tappajageeni! Olette Natural Born Killers! *ojentaa liivit*
Kuva
Avatar
Pärinä-Perttu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 255
Liittynyt: 6.7.2010 02:03:25
Paikkakunta: Steissi=)

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja ninez(ei kirj) » 10.8.2010 10:57:38

Pärinä-Perttu kirjoitti:
ninez kirjoitti:. Huomasin kauhukseni että tunnen samankaltaista vihaa kuin sinäkin, on tullut sellainen olo että "tapan tuon känniläisen". Se pysäytti!


Kenestäkään ei tule opettelemalla tai muuten tappajaa, pitää olla SYNTYJÄÄN jo tappaja.. Sinulla ja tuolla toisella on piilevä Tappajageeni! Olette Natural Born Killers! *ojentaa liivit*


Mitkä liivit?

Korvatulpat olis enemmän tarpeen.
ninez(ei kirj)
 

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja Eienääkertaakaan » 10.8.2010 13:40:45

Mies pelästyi itsekin siinä määrin, että totesi juomisen olevan pakkolopun edessä. Kirjoitin yöllä kirjeen ja ilmeisesti sen aika viisaasti sain muotoiltua, kun mies tuntui itsekin ymmärtäneen muutaman asian. Aina aiemmin on puhunut vähentämisestä, ei koskaan ole myöntänyt, että ainoastaan totaaliloppu on mahdollista. Ainoa mikä antaa mulle uskoa, on se, että on aiemminkin ollut pitkiä pätkiä juomatta ja sellaisia varsinaisia putkia ei ole ollut ikinä. Meinaan vielä pakottaa hakemaan apua, sillä olisi tuolla päässä paljon muutakin taakkaa lapsuudesta purettavaksi. Luulen, että se on yksi tervehtymisen edellytys. Sanoin, että sormuksia en sormeeni takaisin laita ennen kuin on ekan kerran jossain juttelemassa käynyt. Yhtäkään lipsahdusta pidemmälle en tätä juttua katso. Niin kauan kuin on selvä, voin yrittää.
Kiitos kaikista asiallisista kannustuksista! Kyllä tämä juttu on nyt muutoksen edessä, paluuta ei enää ole. Ja jatkossa meinaan tässä suhteessa elää enemmän itselleni ja korjata asioita muutenkin. Jos ei tälle muutoksen tielle mies lähde, niin sitten jää kelkasta.
Eienääkertaakaan
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 4
Liittynyt: 9.8.2010 23:14:35

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja paarma » 10.8.2010 18:14:47

[quote="Eienääkertaakaan"Yhtäkään lipsahdusta pidemmälle en tätä juttua katso. Niin kauan kuin on selvä, voin yrittää.
Kiitos kaikista asiallisista kannustuksista! Kyllä tämä juttu on nyt muutoksen edessä, paluuta ei enää ole. Ja jatkossa meinaan tässä suhteessa elää enemmän itselleni ja korjata asioita muutenkin. Jos ei tälle muutoksen tielle mies lähde, niin sitten jää kelkasta.
[/quote]
Sillä edellytyksellä, että et pyörrä tuota päätöstäsi.
Jos et pysy päätöksessäsi, mies ei tule koskaan lopettamaan juomistaan.

paarma, raitistunut alkoholisti.
paarma
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1999
Liittynyt: 29.9.2006 14:11:36

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja Vieras » 11.8.2010 12:29:49

Hei!
Olette vakavan tilanteen edessä. Muutos on todella tarpeen.
Sinun hermojesi pettäminen ja siitä syntynyt riita on minullekin tuttu tilanne. Muistan kerran, kun ex-mieheni piti kesälomalla hoitaa lapsia, koska minä olin töissä ja perhepäivähoitaja lomalla. Miehellä kuitenkin viinahammasta pakotti ja illalla piti juoda itsensä känniin. Minulla pinna kiristyi, huolestuin ja hermostuin, miten tuollaiselle miehelle jätän huomenna hoidettavaksi kaksi pientä lasta. Kun mies sitten sanoi minulle jonkun poikkipuolisen sanan, suutuin silmittömästi ja kävin hänen kurkkuunsa kiinni. Siitä mies hermostui ja löi minua tuolilla. Katselemassa olivat 2v ja 5v. lapset. Minä pakenin naapuriin.
Silloin en vielä tiennyt, että miehen juomahimo oli riippuvuutta, alkoholismia. Pidin häntä syypäänä tapahtumiin, hulluna. Itse tunsin olevani uhri.
Nykyisin ymmärrän paremmin. Kumpi tuossa tilanteessa oli järjettömämpi: juovuksissa oleva mies vai itsensä fiksuksi luuleva selvä nainen? Anteeksi, että esitän asian näin karkeasti, mutta niinhän se todellisuudessa on. Annoin tilanteen käydä hermoilleni niin paljon, että aiheutin karmean riidan, jota viattomat lapset joutuivat katsomaan.
Onneksi sain myöhemmin tietää Al-Anon-ryhmistä, jotka on tarkoitettu alkoholistien läheisille. Siellä aloin ymmärtää alkoholismisairautta. Kun riippuvuus on syntynyt, alkoholisti ei voi enää päättää juomisestaan. Viina vie. Hän juo sopivina ja sopimattomina hetkinä. Se on läheisille aivan karmeaa. Silti puoliso ei voi sille mitään. Ainoa keino on ottaa selvää, miten voi hoitaa oman elämänsä niin, että vauriot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi itselle ja lapsille.
Kannattaa ottaa selvää alkoholismista ja siitä, miten se vaikuttaa läheisiin. Alkoholistia et voi muuttaa, mutta itsellesi voit hakea apua. Esimerkiksi Al-Anon-ryhmistä saat vertaistukea.
Toivoa on.
Vieras
 

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja Ellis79 » 16.8.2010 13:47:41

Eienääkertaakaan kirjoitti: Yhtäkään lipsahdusta pidemmälle en tätä juttua katso. Niin kauan kuin on selvä, voin yrittää.
Kiitos kaikista asiallisista kannustuksista! Kyllä tämä juttu on nyt muutoksen edessä, paluuta ei enää ole. Ja jatkossa meinaan tässä suhteessa elää enemmän itselleni ja korjata asioita muutenkin. Jos ei tälle muutoksen tielle mies lähde, niin sitten jää kelkasta.


Moi!

Ota härkää sarvista kiinni tiukasti, koska sillä tapaa olemaan kyyti josta ote helposti irtoaa.

En tahdo olla ilkeä, mutta pelkään pahoin että suurin osa meistä alkoholiriippuvaisten puolisoista on vannonut ettei hyväksy enää yhtään retkahdusta. Ja sitten pyörtänyt päätöksensä, juurikin noista syistä mitä itse luettelit (yhteinen talo, lapset, vaikea lähteä, välittää vielä jne).

Itse en ole tähän pystynyt, mutta jos sinä pystyt niin se saattaa edesauttaa asiaa suuresti: pidät pääsi. Et hyväksy hoitoon hakeutumisesta lipsumista, retkahduksia tms. Asumus ero, pankista maksuaikaa tai muuten asiat järjestykseen. Mutta helppoa se ei ole. Silti tämä kova tie voi olla lyhyempi kuin se pitkä kärsimyksen tie, joka siiman antamisesta seuraa.

Pidä päääsi. Ja näytä meille muille ;)
Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa mitä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

(selenita79@gmail.com)
Avatar
Ellis79
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 427
Liittynyt: 24.9.2009 15:07:19

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja Lumilintu » 16.8.2010 23:13:30

Ellis79 kirjoitti:
En tahdo olla ilkeä, mutta pelkään pahoin että suurin osa meistä alkoholiriippuvaisten puolisoista on vannonut ettei hyväksy enää yhtään retkahdusta. Ja sitten pyörtänyt päätöksensä, juurikin noista syistä mitä itse luettelit (yhteinen talo, lapset, vaikea lähteä, välittää vielä jne).



Ero, kymmenien vuosien yhteinen historia, lapset, omaisuus... kaikki ne, kerralla "ulos" ikkunasta? Enpä usko että onnistuu, tai että olisi joskus onnistunut keneltäkään kertaakaan.
Tälläkin palstalla on lukemattomia tarinoita missä puoliso on ollut ratkeamispisteessä, mutta pienten mutkien jälkeen on vaan jatkettu, vielä tämä kerta..
Asiaa tietämättömän/kokemattoman on ehkä vaikeampi "ymmärtää" tälläistä sahaamista, mutta eipä asia ole sen erilaisempi kuin mikään muukaan elämän muutos. Kaikkeen menee oma aikanasa ja uuteen tottuminen, vanhoista kaavoista irtautuminen on suuri muutos.
Monet puolisot ovat katsoneet jutun loppuun ja ainakin itse olen sitä mieltä että parempi onkin katsoa kuin katua.

Jo pelkästään se, että kirjoittaa tänne, kertoo tunteistaan siitä miten on loppu tilanteeseensa, on sitä irtautumista. Joillakin se kestää kauemmin, toisilla vähemmän, mutta kerrasta poikki se ei ole, eikä tule olemaan.

Omakaan ero ei ollut helppo, olkoonkin että ei johtunut rentusta miehestä ja eniten samaistunkin näihin elämäntarinoihin oman alkoholismini kautta.
Enpä minäkään lopettanut kerralla, kyllä se piti pariin otteeseen ikään kuin varmistaa että olenko nyt ihan oikeasti luopumasta alkoholista loppuelämäkseni.
En ollut, enkä luopunut mistään.
Aloitin ihan uuden elämän, ilman alkoholia.
Paremman, normaalin elämän, normaaline ongelmineen ja huolineen.
Muutos elämässä ei tuo ikuista onnea, mikään muutos, mutta arkielämnä paineet on helpompi kestää kun saa turhat ja tarpeettomat ongelmat pois elämästään.
Kuten alkoholin.
Tai sitä liikaa, väärissä tilanteissa ja koko ajan käyttävän rentun :wink:
Elämä alkaa kun juominen loppuu ♥
Avatar
Lumilintu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 637
Liittynyt: 21.7.2009 03:43:38
Ollut raittiina

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja Eienääkertaakaan » 23.8.2010 08:25:38

Takana kahden viikon kesäloma ja selvänä! Elämä hymyilee, toivottavasti loppuelämän.
Ensimmäistä kertaa mies puhuu tuntemuksistaan ja on kertonut läheisilleen lopettaneensa. Viikonloppuna totesi muutamaan kertaan, kuinka kiva on, kun ei ole krapulaa. Muutenkin on mies hyvällä tuulella ja touhuaa perheen kanssa ihan eri tavalla. Huumorintajukin on taas herännyt.

Vielä kun saan tuon ihmisen taisteltua sinne psykologin juttusille puhumaan lapsuudentraumoistaan ym. niin ollaan jo hyvin voiton puolella. En sen asian kanssa nyt kiirehdi, vaan annan tämän raitistumisen tulla pysyväksi olotilaksi, sillä se luurankojen kaapista kaivaminen voi herättää sellaista ahdistusta, että mihelle tulee mieli juoda. Ulos ne luurangot on silti saatava, sillä ne nostavat sieltä päätään kumminkin.

Itsekin lupasin olla miehen nähden raittiina, vaikkei minun mihinkään raivoraittiuteen ole tarvis ryhtyäkään. Lopetin myös tupakoinnin tässä samassa hätäkässä. Päätöksestä se on molemmilla kiinni ja hyvällä tiellä olemme. Eikä kummallakaan ole vara lipsua.
Eienääkertaakaan
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 4
Liittynyt: 9.8.2010 23:14:35

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja ninez » 23.8.2010 14:11:57

Mukava kuulla auringonpilkahduksista elämässäsi! Toivotan onnea matkaan.
ninez
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 18.2.2009 21:33:21

Re: Nyt mittani tuli täyteen

ViestiKirjoittaja Ellis79 » 23.8.2010 22:18:07

Onnea matkaan! Langanpää on toivottavasti käsissä.
Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa mitä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

(selenita79@gmail.com)
Avatar
Ellis79
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 427
Liittynyt: 24.9.2009 15:07:19

Seuraava

Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa