Olet täällä

Ihan rikki

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Ihan rikki

ViestiKirjoittaja lilli84 » 23.8.2010 11:03:49

Kirjoitan tänne ekaa kertaa..jonkun verran oon muitten juttuja lueskellu, ja pystynyt kyllä samaistumaan niihin..
Avopuolisoni on alkoholisti, parisen vuotta ollaan seurusteltu, ja joulusta asti oltu kihloissa..Mulla on 4,5 v lapsi.
Viikot meillä menee yleensä niin, et mies on joka toinen viikko selvin, ja joka toinen viikko kännissä..Ja siitäki viikosta, ku on selvinpäin, muutama päivä menee kankkusessa..Sairaalaanki on välillä joutunu, ku haima huutaa hoosiannaa.
Kun mies alottaa ton juomisen, se häipyy kavereittensa luokse, ja silloin jos sattuu kotia tulemaan, tulee yöllä, ja lähtee heti aamulla..Monet yöt oon sen takia valvonu, jos sillä on puhelimesta akku lopussa, tai sit se on sammuneena ni ei kuule ku puhelin soi..Mut nykysin en kyllä pahemmin oo enää sen perään soitellu, vaik huolissani oonki ollu.
Eilen se ryyppääminen sit taas alko..yö meni itellä vähän väliä heräillessä, ku miestä ei kuulunu kotiin, aamulla sit soitin et missä sitä ollaan, mies oli kaverin luona, ja siks ei ollu ilmottanu mitää ku puheaika loppu, hohhoijaa.. Ja kyllä mua sitte vituttaa, ku soitin sen retkun perään. Ja tänään myöhemmin, ku se soitti, et mikä sulla nyt oikeen on...? TAAS kerran sanoin, että nyt tää on loppu, en jaksa enää. Sanoin, että jos tää elämä tulee tämmöstä olemaan tulevaisuudessakin, mä sanon sopimukseni irti. Ukko vaan tokas, et mun elämäntehtäväni on ryypätä. Just. Selvinpäin kyllä ollaan eri mieltä..
Mut eihän se sitä varmasti usko, et olisin tosissani, suoraan sanottuna en vielä usko itekään, niin monet kerrat oon sitä erolla uhkaillu ym.. Mut sitte se jotenki saa aina ittensä puhuttua takasin, mä oon niin sinisilmänen... ja läheisriippuvainen. Mä haluun saada voimaa jostakin, että pystyn pysymään sanojeni takana. Ja eihän sekään mitään auta, ku yritän puhua sille sillon, ku se on päissään, ei se sitä muista. Ja sit ku se selviintyy, se on maailman ihanin ihminen, et tää paska aina unohtuu, eikä mulle tuu sillo mieleenkään alkaa puhua tästä ongelmasta. Itehän mä tässä tilanteessa pystyn itseni ja lapseni tästä paskasta irrottamaan..mutta se vaatii sitä voimaa, mitä mulla ei vielä ehkä ole. Miks tää on niin vaikeeta..Päässä olis vielä tosi paljon ajatuksia, mut en saa niitä kunnolla vielä kirjotettua tänne..Tää päivä on muutenki menny niin sumussa, et ei tuu mitään. Toivottavasti huomenna olis parempi fiilis..
lilli84
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 4
Liittynyt: 23.8.2010 09:45:36

Re: Ihan rikki

ViestiKirjoittaja ninez » 23.8.2010 14:31:46

Moi. Haima huutaa hoosiannaa... hauskasti ilmaistu! Eipä tuossa tilanteessasi sitten mitään muuta hauskaa olekaan.. Omasta kokemuksesta voin kertoa. Siitä päivästä kun ekan kerran kirjoitin tänne, on nyt jotain puolitoista vuotta. Pikkuhiljaa, täällä palstalla pyörivien viisaiden ihmisten neuvosta aloin rakentaa omaa elämää uudestaan siinä alkoholistin rinnalla. Nyt, tällä hetkellä mulla on siinä mielessä parempi olla, etten ole enää niin riippuvainen toisen juomisesta tai juomattomuudesta. Mutta onko elämä yhtään helpompaa, en tiedä. Onkohan mikään yhtä vaikeaa elämässä kuin irrottautua ihmisestä jota rakastaa? Sitten kun kuviossa on vielä lapsi, niinkuin mullakin suurinpiirtein samanikäinen kuin sulla, niin ei ole helppoa. Lapselleen kun haluaa antaa mahdollisimman hyvän elämän.

Irrottautuminen on kuitenkin mun mielestä ainoa keino päästä eteenpäin. Ja eteenpäinhän täytyy mennä. Humalaisen kanssa ei kannata keskustella, se on selvä. Meillä on menty sitten siihen että kun en suostu kännissä asioita "puhumaan", niin ne jää puhumatta. Mitä jää jäljelle? Yksinäisyys. Oppiiko sen kanssa elämään? Onko järkeä olla yksinäinen parisuhteessa? Näitäpä miettiessä..

Tulipahan synkänpuoleinen teksti tänään.. Mutta piti sanomani myös että hyvä kun kirjoitit tänne, siitä alkaa eheytyminen, uskon niin. Pidä huolta itsestäsi, tee lapsen kanssa yhdessä mukavia asioita miettimättä miehen menemisiä ja tulemisia. Jospa hänkin heräisi huomaamaan että perhe-elämän tärkeät hetket menevät häneltä ohi ryyppäämisen takia. Toivotaan parasta! Voimia sulle!
ninez
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 18.2.2009 21:33:21

Re: Ihan rikki

ViestiKirjoittaja ninez » 23.8.2010 14:33:58

Ai, luinkin uudestaan tekstisi, siis onko lapsi sun edellisestä liitostasi?
ninez
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 18.2.2009 21:33:21

Re: Ihan rikki

ViestiKirjoittaja lilli84 » 23.8.2010 15:46:29

Kiitos sanoistasi ninez!

Ja lapsi on edellisestä liitostani, joka päättyi pahimmalla mahdollisella tavalla. Lapseni isä kuoli auto-onnettomuudessa, torstaina siitä tulee tasan kolme vuotta..En kyllä sillon osannu kuvitellakaan, et tämmösessä paskassa sitä tullaan myöhemmin pyörimään, mutta itsepähän olen valintani tehnyt. Nykyisen puolisoni olen tuntenut jo yli 10 vuotta, ja ollaan sitä joskus teineinä aikasemminkin seurusteltu :roll: Et sen juominen ei oo mulle tullu yllätyksenä.
Mä vaan oon aina halunnu uskoa parempaan huomiseen, mut nyt se usko alkaa jo pikkuhiljaa hiipua. Tunteillehan ei yksinkertasesti voi mitään, ja kun rakastaa niin sitä ei voi niin vaan sammuttaakaan. Sitä on vaan niin vaikea päästää irti, samaa mieltä olen kanssasi ninez. Kavereiden kanssa kun on asiasta yrittäny puhua, ne vaan tokasee, et jätä nyt ihmeessä se renttu, ansaitset paljon parempaa. Mutta kun se ei oo nii yksinkertasta. Kyllä niitä ihaniakin aikoja on miehen kanssa, kun se on selvinpäin, mut sit ku se lähtee reissulleen, sitä tiputaan niin korkeelta ja perkeleen kovaa. Sillon kun se on ryyppyreissulla, ni tunnen pelkoa, huolta, pettymystä, vihaa, mutta myös sitä rakkautta. Miks se onkin niin hyvä puhumaan, puhuu aina just semmosia asioita mitä haluaiskin siinä pahassa olossa kuulla esim. riidan jälkeen..silloin ei oikeastaan tulekaan riideltyä, ku se on selvinpäin. Ja ne turhat lupaukset, niistä vois vaikka kirjan kirjottaa! Ja sillon ku oon pahalla päällä ukko-kullalleni se AINA kysyy, mikä sulla oikeen on, en mä oo mitää pahaa tehny, en oo pettäny sua, tai mitään muutakaan. HAH, vai ei oo mitään tehny, eikö se ryyppääminen ja turhat lupaukset oo sille yhtään mitään, ei näköjään. No, mut viimeks oon tänään miehestä kuullu aamulla...vielä ei oo soittanu, enkä myöskään mä meinaa soittaa. Menkööt missä menee, ja ryypätköön nyt, just tällä hetkellä ei jaksa välittää.

Olipas aika sekava teksti, mutta tulipahan nyt sitten jonnekin purattua tätä oloa.

Ja ninez, sulle myös kaikkea hyvää, ja voimia! Mennään päivä kerrallaan!
lilli84
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 4
Liittynyt: 23.8.2010 09:45:36

Re: Ihan rikki

ViestiKirjoittaja hps80 » 23.8.2010 19:26:33

Hyppään tähän lähes ulkopuolisena neuvomaan, mutta voisiko alkuun ajatella sitäkin vaihtoehtoa että nauttisit siitä ihanasta selvinpäin olevasta miehestä kun se sellainen on ja sitten ryyppyreissujen aikana tekisit jotain ihan muuta mikä saa ajatukset muualle. Rakentaisit sitä omaa elämää mistä Ninez sanoi.

Yritän siis kömpelösti sanoa että ehkä sen ei ole pakko olla joko yhdessä tai erikseen. Välimuotojakin on. Toki kaikkea huolta se ei poista, mutta estää sen ettei elämäsi kulu miestä odottaessa vaan teet silloin jotain kivaa itseksesi. Miehestä voi nauttia kun hän on selvinpäin. Sitten myöhemmin voi punnita sitä, onko niitä hyviä hetkiä tarpeeksi vai ei. Sitä päätöstä ei ole pakko tehdä vielä, tämä elämä on kuitenkin matkaa eteenpäin ja päättää ehtii myöhemminkin, yleensä se päätös kypsyykin itsekseen. Aloittaa voi vaikka sillä että keksit tosiaan aina muuta tekemistä kun mies juo, ja teet selväksi että kännissä ei tulla kotiin etkä kaipaa häntä millään tapaa jos hän on humalassa. Ikään kuin kääntäisi sen pelin toisinpäin, osoittaa että humalaisen yhteydenotot eivät ole toivottuja eikä hän kiinnosta sinua pätkän vertaa jos juo.
hps80
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 288
Liittynyt: 18.4.2007 20:11:50

Re: Ihan rikki

ViestiKirjoittaja lilli84 » 24.8.2010 10:54:49

Kiitos neuvoistasi, hps80. Eilen ajattelinkin, että aloittaisin nyt siitä, että miehellä ei ole kotiin mitään asiaa kännissä..Sitten saa tulla, kun on reissusta selvinnyt, jospa se siitä tajuaisi edes sen verran, et tällä kertaa oon tosissani. Ennen oon sitä hyysännyt, antanu taksiin rahaa, et pääsee kotiin nukkumaan, työntänyt keskellä yötä nenän eteen ruokaa yms.. Nyt saa olla nälissään ja paskasissa kamppeissa juoppokavereittensa luona. Siellähän on näköjään parempi, kun kotona.

Eilisen jälkeen ei oo ukosta kuulunut yhtään mitään..illalla se soitti, ei kyllä ollut mitään järkevää asiaa..sanoin sille vaan, että kun sulla kerran ei mitään tärkeää ole, niin hei,hei..ja löin luurit korvaan. Sen jälkeen puhelin on ollu hiljaa, ja huoli on niin valtava, että onko se kunnossa. Yleensä se nimittäin ilmottelee itestään. Mut en meinaa soittaa sille, en anna sille sitä iloa, et joku soittelee sen perään. Se varmaan otti itseensä siinä, kun MINÄ löin sille luurit korvaan, enkä heti sen jälkeen laittanut sille "anteeks, en oo enää pahalla päällä" viestejä..
Ei kyllä ole yhtään parempi olo, kuin eilen, suoraan sanottuna tosi paska fiilis.. :( mut jospa se tästä.
lilli84
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 4
Liittynyt: 23.8.2010 09:45:36

Re: Ihan rikki

ViestiKirjoittaja kultasiipieikirj » 24.8.2010 12:40:18

Voimia sulle. Hyvä että löysit tän palstan. Tee jotain kivaa niin että saat muuta ajateltavaa kuin huolen.

Minusta ainakin on ollut hyvin vaikeaa lopettaa toisen hyysäys ja huolehtiminen. Eipä se vielä ole ihan onnistunutkaan. Joudun usein ottamaan itselleni aikalisän (eli en vastaa heti mitään enkä tee mitään), niin että mietin tilannetta ja sanomisiani. Yleensä sanon mielessäni, että elän omaa elämääni, hän ottaa vastuun omastaan, tekee omat valintansa ja elää niiden mukaan. Minun pitää aktiivisesti muistutella itseäni, että pitäisin vihdoinkin omista rajoistani kiinni. Vaikeaa pitää pää kylmänä, kun sydän sanoo ihan muuta.

En ole hyvä neuvomaan, mut mieti omaa ja lapsesi elämää eteenpäin ja kuvittele millaista sen haluat olla. Kuuluuko mies ja alkoholi siihen kuvaan? Entä jatkuva huoli? Sinä voit vaikuttaa vain omaan ja lapsesi hyvinvointiin.
kultasiipieikirj
 

Re: Ihan rikki

ViestiKirjoittaja ninezeikirj » 24.8.2010 14:27:42

Tämä vielä tähänkin voimaa antamaan. lainasin tuolta omasta ketjustani, kiitos Sintin äippä.

"Mieti ihan oikeasti mitkä ovat niitä asioita mitä elämältä haluat. Vielä enemmän sitä mitkä olivat sun tavoitteesi elämässä ENNEN tätä parisuhdetta ja ennen sen mukana tulleita "yhteisiä" unelmia. Siinä se on se tavoite sitten taas."
ninezeikirj
 

Re: Ihan rikki

ViestiKirjoittaja lilli84 » 24.8.2010 21:44:05

Vaikeaa se on täälläkin pitää pää kylmänä..oli ihan pakko tulla tänne kirjottamaan, tää kyllä auttaa tosi paljon, ja myös jokseenkin palauttaa maan pinnalle. Onneksi.
Äsken se sitten soitti. Ihan änkyräkännissä, hyvä että kieli käänty suussa. Sitten se sai kysyttyä "Saanko mä tulla kotiin" Ja mitäs minä siihen sitten "Saat tulla". Siis ei j*malauta, miten tää voi ollakaan näin vaikeata, järjellä kyllä kun ajattelen, niin tiedän mikä ratkaisu on paras, mutta miksi sitä silloin juuri ajattelee sydämellä, kun tarvittais sitä järkeä!!? Järki hoi, tule puskasta pois :oops: No, mutta tuskimpa se tänne kotiin asti edes pääsee (toivottavasti ei), ku oli niin tuhannen päissään. Se tältä erää sitten.

P.S. Onneksi aloin tänne kirjottamaan, ja kiitos kaikille vastanneille :) Tää kyllä helpottaa tätä omaa taakkaa niin paljon, kun on joku paikka, minne voi avautua (ilman häpeää), ja kun on kohtalontovereita, joilta myös saa osakseen sitä voimaa mennä eteenpäin.
lilli84
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 4
Liittynyt: 23.8.2010 09:45:36

Re: Ihan rikki

ViestiKirjoittaja Vieras » 30.8.2010 19:00:36

En halua loukata, mutta: tulet katumaan päätöstäsi jatkaa suhdetta alkoholistiin. Jos parikymppisenä haima on jo tossa kunnossa, mies ei tule elämään vanhaksi. Haluatko lapsesi kärsivän juoposta isäpuolesta? Etkä ole itsekään kuvaamaasi elämää ansainnut. Vaikka päättäisit elää omaa elämääsi sillä aikaa kun mies on viihteellä, voin kertoa ettei se onnistu. Lapsesi aistii huolestuneisuutesi kun odotat miestä kotiin ja pelkäät että hänellekin on sattunut jotain. Aika usein alkoholistien lapsista tulee myös juoppoja. Päästä irti. Et voi parantaa juoppoa. Omaa elämää ei tarvitse pilata kenenkään toisen riippuvuuden takia.
Vieras
 


Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa