Olet täällä

Voiko kohtuukäyttö onnistua?

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Migren » 18.10.2010 22:48:43

Tutustuin mieheeni, kun hän oli hoidattamassa päihdeongelmaansa ja raitistumassa. Itselläni ei ole ollut ongelmia päihteitten kanssa, alkoholia ainoastaan olin ottanutkin. Yhteen muutettaessa ja naimisiin mennessä molemmilla oli vielä samanlaiset näkemykset päihteitten huonosta vaikutuksesta elämään ja tavoite siis elää täysin raittiina. Parin vuoden päästä alkoholi kuitenkin astui miehelle uudelleen kuvaan, ensin silloin tällöin ja koko ajan useammin ja enemmissä määrin. Pian kannabis, myös aluksi harvakseltaan ja sitten pian oli monen päivän "putkia". Ja sitten kuvaan tuli muita aineita. Miehen mielestä kaikki oli ihan hallinnassa. Parin vuoden kuluttua parisuhteeseen tuli ongelmia mm. lapsen syntymän myötä ja päihteitten käyttö sen kuin lisääntyi. Muutaman kerran pelättyäni pillerihumalaista miestä, jouduin lähtemään yhteisestä kodista lapsi kainalossa. Miehen elämä meni alamäkeä ja sekoilua kesti ainakin vuoden päivät. Nyt hän on sanojensa mukaan ottanut itseään niskasta kiinni ja jättänyt päihteet taka-alalle ja haluaisi perheensä takaisin. Mutta ei siis aio lopettaa kokonaan käyttöä, koska mielestään hänellä ei ole nyt päihdeongelmaa eikä siis syytä raitistua. Voiko teidän mielestänne ihminen, joka on ainakin pariin kertaan saanut elämänsä todella sekaisin alkoholilla, huumeilla ja lääkkeillä, pystyä päihteitten kohtuukäyttöön? Itse pelkään, että siinä helposti lipsuu kohtuuttoman käytön puolelle. Varsinkin jos ja kun elämässä tulee takaiskuja. Mikä edes voisi olla käytännössä kohtuukäyttöä lapsiperheessä?
Migren
 

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja tähtityttö » 19.10.2010 16:07:19

Sulla taitaa olla itselläsi vastaukset noihin kysymyksiin.

Mun henkilökohtainen mielipiteeni sekä addiktin (siis alkoholistin ja narkomaanin) puolisona, al-anonina sekä myös alan ammattilaisena on se, että päihderiippuvaiselle ei ole olemassa kohtuukäyttöä. Ehkä yksi sadastatuhannesta siihen pystyy, mutta poikkeus vahvistaa säännön, ja kokeileminen voi viedä hengen ennen kuin ehtii onnistua.

Mutta ratkaisun tekee jokainen itse. Oma mieheni alkaa taas näköjään kokeilla kohtuukäyttöä, enkä minä voi sille asialle yhtikäs mitään. Hän katsoo taas itse tilanteen läpi ja tulee sitten aikanaan huomaamaan, mikä on lopputulos, jos nyt sitten huomaa ikinä. Minä huomaan kuitenkin, ja teen sitten aikanaan omat valintani.
Niinkuin päiväs, niin on voimas aina...
tähtityttö
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1588
Liittynyt: 20.12.2006 15:00:54

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Lintu » 30.10.2010 10:34:58

Tähtistä komppaan, eli kyllä sä Migren jo tiedät.

Migren kirjoitti:Mutta ei siis aio lopettaa kokonaan käyttöä, koska mielestään hänellä ei ole nyt päihdeongelmaa eikä siis syytä raitistua.


Niin kauan kuin ongelmaa ei ole, ei siitä voi edes parantua.

Migren kirjoitti:Mikä edes voisi olla käytännössä kohtuukäyttöä lapsiperheessä?


On väärä uskomus, että lapsi tarvitsee molempia vanhempia. Kenenkään lapsen ei tarvitse katsoa vierestä isän tai äidin tai molempien päihteiden käyttöä! Se on lähtökohta. Kohtuukäyttöä on luonnollisesti sellainen, joka ei häiritse muita perheenjäseniä, eikä ottajaa itseään. Se, että lapsen harrastukset, ystäväpiiri, henkinen ja fyysinen terveys ja muu elämä ei kärsi vanhempien päihteidenkäytöstä. Raja on veteenpiirretty, mutta entiselle päihteidenkäyttäjälle ei liene olemassa kohtuukäyttöä. Sen tietävät ne, jotka ovat laittaneet korkin kiinni. Se on ja pysyy. Merkittävää alkoholistiperheiden lapsissa on se, kuinka he eivät välttämättä opi juomaan kuin päihteitä väärinkäyttävä vanhempansa, vaan he oppivat selvän vanhemman roolin, eli ottamaan paskaa niskaan niin paljon kuin tulee ja sietämään kaikenlaista. Heistä tulee meidänlaisiaan, läheisriippuvaisia. Onko se tavoiteltavaa elämää omille lapsille?

Jos minulla olisi mieheni kanssa joskus lapsia, niin kohtuukäyttöä meillä taitaisi olla se, että työporukalla saa ottaa kodin ulkopuolella, mutta ei lasten tarvitse kattoa, kun isi tai äiti "rentoutuu". Eli ei siis poikkea nykytilanteesta, mutta jokainen määritelköön rajat itse ja kantakoon niistä myös aikuisena vastuun.
Rakkaus ei satuta.
Lintu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 282
Liittynyt: 19.11.2007 20:58:20
Paikkakunta: PK-seutu

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Migren » 1.11.2010 15:26:23

Miehellä on nyt pari kuukautta mennyt hyvin eli on ottanut päihteitä kohtuullisen harvoin ja kohtuullisissa määrin, eli ei ole päivittäistä (ei välttämättä edes viikottaista) ja on pystynyt hoitamaan velvollisuuksiaan yms. Hän on mielestään siis osoittanut jo, että pystyy pitämään itsensä ja elämänsä kunnossa. Hän ei myönnä olevansa riippuvainen päihteistä, ei vain halua luopua niistä täysin. Aikaisemmin ollut ongelmakäyttö johtui kuulemma vain olosuhteista ja siitä että hän tahallaan antoi elämänsä mennä siihen pisteeseen. Nyt hän aikoo minulle todistaa, että pystyy olemaan täysin ilman päihteitä kuukauden ajan. Katsotaan.

Jos olisin joku ulkopuolinen, näkisin tämän asian varmasti toisella tavalla ja selkeästi, että mies on päihderiippuvainen eikä siitä muutu vaikka mitä selittäisi. Mutta kun itse on tässä läheisenä, niin ei olekaan niin helppoa... Mies on todella taitava manipuoloimaan minua ja ajatuksiani. Vaikka ei tee sitä tahallaan.

Jos oletettaan, että hänellä ei ole riippuvuusongelmaa, niin en silti vain pystyisi kovin helposti sulattamaan, että lapseni isä tarvitsee rantoutuakseen huumeita. Mutta olisiko se sulatettava, mikäli muuten arki ja yhteiselämä sujuisi? Hän vertaa usein siihen, että eihän alkoholin normaalikäyttäjääkään vaadita raitistumaan.
Migren
 

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Ellis79 » 20.11.2010 23:53:50

Moi Migren,

Hyvä nimimerkki sulla :D Me varmaan kaikki kärsitään jonkinasteisesta vanteesta pään ja hartiaseudun ympärillä, kun on vietetty tämmöistä perhe-elämää. Että osu ja uppos :)

Migren kirjoitti:Jos oletettaan, että hänellä ei ole riippuvuusongelmaa, niin en silti vain pystyisi kovin helposti sulattamaan, että lapseni isä tarvitsee rantoutuakseen huumeita. Mutta olisiko se sulatettava, mikäli muuten arki ja yhteiselämä sujuisi? Hän vertaa usein siihen, että eihän alkoholin normaalikäyttäjääkään vaadita raitistumaan.


Toisethan pitää tupakointia pahana, huumettahan sekin on. Toiset kahvia. Mutta kun nuo kumpikaan eivät aiheuta muutoksia ihmisen persoonassa, niin siksi minusta niitä ei voi keskushermostoon vaikuttaviin päihteisiin verrata.

Korostin tuosta tuon normaalikäyttöön liittyvän kohdan. Ja sitten lainauksen aikaisemmasta kirjoituksestasi:

Migren kirjoitti:Tutustuin mieheeni, kun hän oli hoidattamassa päihdeongelmaansa ja raitistumassa.
....Parin vuoden päästä alkoholi kuitenkin astui miehelle uudelleen kuvaan, ensin silloin tällöin ja koko ajan useammin ja enemmissä määrin. Pian kannabis, myös aluksi harvakseltaan ja sitten pian oli monen päivän "putkia". Ja sitten kuvaan tuli muita aineita. Miehen mielestä kaikki oli ihan hallinnassa. Parin vuoden kuluttua parisuhteeseen tuli ongelmia mm. lapsen syntymän myötä ja päihteitten käyttö sen kuin lisääntyi. Muutaman kerran pelättyäni pillerihumalaista miestä, jouduin lähtemään yhteisestä kodista lapsi kainalossa. Miehen elämä meni alamäkeä ja sekoilua kesti ainakin vuoden päivät.


Niin kuin olet itsekin tässä todennut, miehesi käyttö ei ole aikaisemminkaan ollut ns. normaalikäyttöä. Hän on kerran hakenut päihdeongelmaan hoitoa, raitistunut, alkanut pyrkimään kohtuukäyttöön uudelleen ja mennyt holtittomaksi, ja nyt pyrkii jälleen kohtuukäyttöön. Monen päihderiippuvaisen pyrkimys kohtuukäyttöön vie hänet ennenaikaiseen hautaan.

Onko mies sekakäyttäjä? Alkoholia ja pillereitä? vai jotain muita huumeita? Minusta tuntuu, ettei kukaan ns. normaalikäyttäjä tarvitse moista arsenaalia rentoutuakseen. Kaikki me tiedetään, että jatkuva päihteiden käyttö vie kropan äärettömään stressitilaan, jolloin nukkuminen ja rentoutuminen on lähes mahdottomuus eikä kroppa saa oikeastaan kunnon lepoa koskaan.

Päihderiippuvaisen läheisellä menee helposti todellisuus ja toiveet sekaisin. Minä ajattelin itsekin, että "voi kun kaikki olisi kuin ennen" ja "kun mies raitistuisi", vaikka mitään varsinaista todellisuuspohjaa noille asioille ei ollut. Mies joi, ei edes halunnut harkita lopettamista vaan tavoitteli kohtuukäyttöä. Minä silti haaveilin elämästä päihteidenkäytön lopettaneen Miehen kanssa. Jossain vaiheessa sitä sitten ymmärtää, että se on minun haaveeni elämästä, ja minun haaveeni on ristiriidassa Miehen elämän kanssa. Että en minä voi elää sellaista elämää, mitä mies näyttää haluavan elää. jos toiveet ja haaveet ei kohtaa, niin silloin on kaksi vaihtoehtoa: hyväksyy toisen toiveet, tai alkaa toteuttamaan omiaan. Mielestäni päihdeongelmaisen kanssa varsinaista kompromissia ei ole. Hän ei kykene keskustelmaan asiasta objektiivisesti tai järkevästi, koska ei kykene arvioimaan omaa tilaansa.

Miten kuukausi on muuten mennyt?
Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa mitä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

(selenita79@gmail.com)
Avatar
Ellis79
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 427
Liittynyt: 24.9.2009 15:07:19

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Migren » 23.11.2010 20:36:22

Kiitos Ellis79, kun kirjoitit. Kuukausi on kohta loppupuolella ja mies on pysynyt täysin raittiina, mutta odottaa innoissaan, että pääsee taas juomaan ym. Ihmeen hyvin raitis aika on mennyt ja mies on ollut jopa hyväntuulinen. Hän on pystynyt selvistelemään vaikeissakin tilanteissa, joissa kaverit ovat juopotelleet (tai ottaneet muuta). Hän on siis tavannut käyttää kaikenlaisia päihteitä fiiliksestä, tilanteesta ja saatavuudesta riippuen. Ja aikoo nyt kohta taas tätä elämäntyyliään jatkaa. Minun sanallani ja mielipiteillä ei ole asiaan mitään vaikutusta, ei ollut silloinkaan, kun yhdessä asuimme. Minähän olen niin tietämätön kaikesta, ettei minun kanssa voi asiasta edes keskustella järkevästi. Hän on vahvasti sitä mieltä, että osaa käyttää päihteitä "oikein", ettei niistä enää koituisi ongelmia. Nyt kun asia on siltä tosiaan näyttäny jonkun aikaa, olen itsekin alkanut epäilemään omaa kantaani vaatia häneltä täyttä päihteettömyyttä ehtona yhteen palaamisellemme. Huonot kokemukset tosin kummittelevat mielessäni. Meillä tuntuu olevan eri mielikuvat tavallisesta perhe-elämästä ja päihteiden sopivasta käytöstä. Hänessä on paljon hyviä puolia ja meillä on yhteinen lapsikin, joten tässä on paljon punnittavaa.... Ratkaisu olisi paljon helpompi tehdä, jos hänen käyttönsä olisi edelleen ongelmallista. Omat tuttavani ovat sitä mieltä, että on vain ajan kysymys milloin mies repsahtaa ongelmakäytön puolelle. Itse en ole asiasta vakuuttunut, ennenkuin näen sen tapahtuvan.
Migren
 

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Vieras » 23.11.2010 21:37:59

Aikaisemmin ollut ongelmakäyttö johtui kuulemma vain olosuhteista ja siitä että hän tahallaan antoi elämänsä mennä siihen pisteeseen
Odottaa innoissaan, että pääsee taas juomaan.
Ja aikoo nyt kohta taas tätä elämäntyyliään jatkaa. Minun sanallani ja mielipiteillä ei ole asiaan mitään vaikutusta,
Mies on todella taitava manipuoloimaan minua ja ajatuksiani. Vaikka ei tee sitä tahallaan.

Migren. Kaikki nämä lainauksia sinulta itseltäsi. Herää ottaan unilääke!
Vieras
 

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Ellis79 » 24.11.2010 07:30:11

Migren kirjoitti: Huonot kokemukset tosin kummittelevat mielessäni. Meillä tuntuu olevan eri mielikuvat tavallisesta perhe-elämästä ja päihteiden sopivasta käytöstä. Hänessä on paljon hyviä puolia ja meillä on yhteinen lapsikin, joten tässä on paljon punnittavaa.... Ratkaisu olisi paljon helpompi tehdä, jos hänen käyttönsä olisi edelleen ongelmallista. Omat tuttavani ovat sitä mieltä, että on vain ajan kysymys milloin mies repsahtaa ongelmakäytön puolelle. Itse en ole asiasta vakuuttunut, ennenkuin näen sen tapahtuvan.


Minusta tuntuu, ettei sinun kannata päästää siitä arvokkaasta vapaudesta irti, jonka olet jo saavuttanut.

Kuten itsekin sanoit, sinä etä halua viettää päihteidenvarjostamaa elämää, ja miehesi luulee kykenevänsä kohtuukäyttöön. Ottaen hänen päihdetaustansa huomioon mielessäni herää kysymys: miksi, jos on jo päihteiden kanssa noin ongelmallinen historia, pitäisi edes pyrkiä kohtuukäyttöön? Järjellä ajateltuna luulisi, että päihteettömyys on ainoa oikea ja kaikille se terveellinen ratkaisu.

Minusta, tuolla historialla, on täysin kohtuullista olettaa, että on tosiaankin vain ajan kysymys milloin asia lähtee miehesi kontrollista. On erittäin yleistä että me läheiset ja puolisot haluamme uskoa päihdeongelmaisen nvakuutteluja siitä, että itse olemme kohtuuttomia ja hänellä on tilanne hallinnassa. Oma Mieheni oli esimerkiksi 4 kuukautta juomatta, mutta sitten taas vähä vähältä "opetteli kohtuukäyttöä", ja kuukauden päästä asiat olivat entisellään.

Sanoit arvostavasi miehesi hyviä puolia. Minunkin miehessäni on paljon hyviä puolia, silloin kun hän on raittiina. Päihteiden käyttö muuttaa ihmisen persoonaa. Riippuvaisella riittää vaihtelevasti energiaa muiden asioiden hoitoon ja erityisesti perheen huomioonottamiseen (työt yleensä hoituvat). Hän ei ole täysipainoisesti läsnä, häneen ei voi luottaa, hän valehtelee, hän ei ole sellainen aikuinen kumppani kuin lasta hankkiessa on olettanut, vaan oikeastaan itsekin iso lapsi. Hän on kärsimätön, asettaa omat tarpeensa muiden edelle, vaatii huomiota ja kiukuttelee. Vaikka hän nyt olisikin esimerkiksi 50/50% ihana ja mukava ihminen, ajan ja päihteiden käytön jatkuessa tuppaavat ongelmat yleensä kasaantumaan ja tuo suhdeluku kääntymään huonommaksi.

Päihderiippuvainen ei "opi" kohtuukäyttöä, koska elimistö ja hermosto toimivat huumeiden suhteen jo toisella tavalla kuin meillä ns. normaalikäyttäjillä. Tämä tila on "parantumaton" kun se on kerran saavutettu, ja siksi pitkäkään päihteettömyys ei tilaa "paranna". Siksi kohtuukäyttö on mahdottomuus ja mitä nopeammin sen hyväksyt sen helpompi sinulle ja lapselle. Se on sama, jos vaikka keliaakikko kokeilisi syödä vain yhden pullan päivässä. Ei toimi.

Odota hetki, anna ajan kulua. Sinulla on paljon pelissä. Lapsi, pitää ajatella että hän saa turvallisen perhe-elämän. Olet jo osaltasi tehnyt paljon. Miehesi on osoittanut, että voi olla kuukauden raittiina. Kertooko se, että hän ei ole päihderiippuvainen? Ei, ei se kerro. Se kertoo vain, että hän pystyy olemaan kuukauden raittiina. Usein ihmisillä on väärä käsitys siitä, että päihderiippuvaiset vetäisivät kamaansa 24/7. Tosiasiassa riippuvuus on enemmän sitä, miten paljon päihteet hallitsevat elämää ja ajatusmaailmaa.
Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa mitä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

(selenita79@gmail.com)
Avatar
Ellis79
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 427
Liittynyt: 24.9.2009 15:07:19

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Lähe1nen » 24.11.2010 08:58:47

Migren kirjoitti:Ratkaisu olisi paljon helpompi tehdä, jos hänen käyttönsä olisi edelleen ongelmallista. Omat tuttavani ovat sitä mieltä, että on vain ajan kysymys milloin mies repsahtaa ongelmakäytön puolelle. Itse en ole asiasta vakuuttunut, ennenkuin näen sen tapahtuvan.

Etkös ole sen jo aiemmin nähnyt?
Aitoko siis loppuelämäsi seurata jojoilua; pieni ryhdistäytyminen ympäristön rauhoittamiseksi -ja ehkä vähän oman terveyden vuoksi- ja sitten taas mentiin?
Päihderiippuvaiselta ei kohtuukäyttö onistu vuosikymmenien raittudenkaan jälkeen, se on nähty niin monesti, että minä en lähtisi tuhlaamaan elämääni sen oletuksen varassa, että juuri minun kumppanini on se poikkeus joka vahvistaa säännön, kun kerran olen siitä oravanpyörästä irti päässyt.
Toisinsanoen meillä on tänäpäivänä jokaiselle perheessä täysin selvää, että en elä yhtä ainutta tubntia päihteitä käyttävän ihmisen kanssa saman katon alla. Jos mies retkahtaisi, lähtisin välittömästi vaikka jonkun kaverin luo, mutta ei ole ainuttakaan syytä, miksi minun tarvitsisi edes järjestellä jotain asioita sen jälkeen täällä, jos puoliso valitsee päihteet. Ennenkaikkea tuo ratkaisu on tehty lasten takia. Oleme molemmat alkoholistisuvun kasvatteja ja eläneet todeksi joka ainoan kohdan näistä:
http://www.aal.fi/
”Pyykkilista” (Aikuisen lapsen 14 ominaispiirrettä)
1. Meistä tuli eristäytyneitä sekä ihmisiä ja auktoriteettihahmoja pelkääviä.
2. Meistä tuli hyväksynnänhakijoita ja kadotimme siinä ohessa identiteettimme.
3. Pelkäämme vihaisia ihmisiä ja kaikkea henkilökohtaista arvostelua.
4. Meistä tulee alkoholisteja ja/tai menemme alkoholistien kanssa naimisiin tai löydämme jonkun muun pakonomaisesti käyttäytyvän persoonallisuuden, kuten työnarkomaanin, täyttääksemme sairaat hylkäystarpeemme. 5. Elämme elämäämme uhrin näkökulmasta, ja tuo heikkous vetää meitä puoleensa rakkaus- ja ystävyyssuhteissamme.
6. Meillä on ylikehittynyt vastuuntunto, ja meidän on helpompi huolehtia muista kuin itsestämme; näin meidän ei tarvitse katsoa liian läheltä omia virheitämme, jne.
7. Saamme syyllisyydentunteita, kun nousemme puolustamaan itseämme sen sijaan, että antaisimme periksi muille. 8. Tulimme riippuvaisiksi kiihtymyksestä.
9. Sekoitamme rakkauden ja säälin, ja meillä on taipumus ”rakastaa” ihmisiä, joita voimme ”sääliä” ja ”pelastaa”.
10. Olemme tukahduttaneet traumaattisen lapsuutemme tunteet ja olemme menettäneet kykymme tuntea tai ilmaista tunteitamme, koska se sattuu niin paljon (kieltäminen).
11. Tuomitsemme itsemme ankarasti, ja meillä on hyvin alhainen omanarvontunne.
12. Olemme riippuvaisia persoonallisuuksia, jotka kammoavat hylkäämistä, ja teemme mitä tahansa jatkaaksemme suhdetta, ettei meidän tarvitsisi kokea tuskallisia hylkäämisen tunteita, joita saimme eläessämme sairaiden ihmisten kanssa, jotka eivät koskaan olleet emotionaalisesti läsnä meitä varten.
13. Alkoholismi on perhesairaus; meistä tuli para-alkoholisteja (myötäriippuvaisia)* ja omaksuimme tuohon sairauteen kuuluvia piirteitä, vaikkemme edes juoneet.
14. Para-alkoholistit ovat ennemminkin reagoijia kuin toimijoita.
Ja mun vanhemat ei edes juonu, ompahan vaan alkoholistioperheen lapsia, joiden tunne-elämä on jääny täysin hoitamata. Mun normaali oli, että "kaikki miehet juo". Isä oli friikki, kun se ei juonut. (isä on alkoholisti, joka on paennut alkoholismiaan nuorena uskontoon ja lyönyt korkin kiini)
Itse haluan pelastaa omat lapseni toteuttamasta tuota kehää, jota meidän suvussa on kierretty jo ties kuinka monta sukupolvea!
Lähe1nen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 102
Liittynyt: 29.9.2010 19:19:16

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Migren » 26.11.2010 00:51:36

Kiitos kaikille kirjoittaneille. Olen lukenut niitä uudestaan ja uudestaan, ja muitakin ketjuja. Vakuuttaakseni itseni, että olen todellakin tekemisissä päihderiippuvaisen kanssa ja meidän on hyvä pysyä erillämme ainakin niin kauan kuin mies haluaa pitää päihteistä kiinni. Vaikka hän raitistuisi, olisi se siltikin riskipeliä lähteä suhteeseen. En ole huolissani itsestäni (en missään vaiheessa ole ollut), koska olen nuoresta pitäen tottunut olemaan itsenäinen, mutta miehestä olen huolissani. Hän on ahdistunut jo ajatuksestakin, ettei meillä olisi yhteistä tulevaisuutta. Hänen elämänsä on masentavaa velkoineen ym. ongelmineen. Säälin häntä. Tietenkin itseäni surettaa menettää kaikki se hyvä, mitä suhteessamme oli ja mitä olisi vielä voinut olla. Luulen, että se on peruuttamattomasti menetetty. Huonot kokemukset, luottamuksen menetys ym. painavat minua sen verran, ettei suhdetta varmaan saisi enää toimivaksi. Tuleekohan tämä negatiivisuuteni nyt siitä, että hän juuri rikkoi kuukauden raittiuslupauksensa... Jotain lääkkeitä oli kuulemma ottanut. Luulin, että tällainen takaisku saisi minussa aikaan ison tunnekuohun, mutta ei.. Olen aivan turta.
Migren
 

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja exjuoppo » 29.11.2010 08:51:33

[quote="Lähe1nen"
Päihderiippuvaiselta ei kohtuukäyttö onnistu vuosikymmenien raittudenkaan jälkeen,
[/quote]
Niin, tuosta säännöstä EI OLE poikkeusta olemassa.
exjuoppo
 

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Dahlia » 29.11.2010 09:16:49

Migren kirjoitti:Hän ei myönnä olevansa riippuvainen päihteistä, ei vain halua luopua niistä täysin. Aikaisemmin ollut ongelmakäyttö johtui kuulemma vain olosuhteista ja siitä että hän tahallaan antoi elämänsä mennä siihen pisteeseen.


Ihan kuin mun exän suusta! Siis hän ei ole tällä hetkellä fyysisesti riippuvainen. Henkinen riippuvuus on kuitenkin aina läsnä. Jos haluaisi oikeasti toipua, pitäisi olla täysin raitis.

Migren kirjoitti:Jos oletettaan, että hänellä ei ole riippuvuusongelmaa, niin en silti vain pystyisi kovin helposti sulattamaan, että lapseni isä tarvitsee rantoutuakseen huumeita. Mutta olisiko se sulatettava, mikäli muuten arki ja yhteiselämä sujuisi? Hän vertaa usein siihen, että eihän alkoholin normaalikäyttäjääkään vaadita raitistumaan.


Hah! Tohon se kanssa aina vetoaa, että kyllähän ne muutkin isit "rentoutuu" alkolla viikonloppuisin. Ja kehtaa vielä väittää, että on parempi poltella tai syödä lääkkeitä harvoin kuin olla kännissä joka vkloppu! Ja just! Niinhän ne normi perheet toimii. :) Taitaa olla yleinen vaiva tuo käytön selittely.

Onko hän varmasti niin ihana, että olet valmis elämään näiden asioiden kanssa? Maailmassa on paljon muitakin miehiä, joilla ei ongelmaa ole. Itse ajattelen nykyään, että joskus vielä löydän miehen, joka on kotiin tullessaan hymyilevä ja kirkassilmäinen. Siis tuiki tavallinen ja ystävällinen mies. Luulisi löytyvän, kun lakkaa etsimästä niitä ongelma tapauksia. :wink:
Your actions speak louder than words!!!
Dahlia
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 491
Liittynyt: 19.4.2008 13:52:38

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja exjuoppo » 29.11.2010 10:34:17

Dahlia kirjoitti:


Maailmassa on paljon muitakin miehiä, joilla ei ongelmaa ole. Itse ajattelen nykyään, että joskus vielä löydän miehen, joka on kotiin tullessaan hymyilevä ja kirkassilmäinen. Siis tuiki tavallinen ja ystävällinen mies. Luulisi löytyvän, kun lakkaa etsimästä niitä ongelma tapauksia. :wink:


Noinhan se on. Suurimmalla osalla miehistä/naisista ei ole päihdeongelmaa. Varmasti löytyy tuo ystävällinen, tavallinen kumppani. Raitistuneena ja kolmatta vuosikymmentä raittiina olleena varoitan kuitenkin ottamasta kumppaniksi kaltaistani. Meillä kun raittius on koko ajan vain sen ensimmäisen ryypyn ottamatta jättämisen varassa.

Mutta mikä kumma ajaa monet toistuvasti suhteeseen juopon kanssa? Emme me juopot ole juodessamme kovinkaan kummoista seuraa ja selvät hetket petaamme seuraavaa putkea. Kovia valehtelemaan ja lupailemaan asioita jotka eivät ole toteuttamiskolpoisia, kuten vaikkapa lupaus lopettaa sitkun tai mutkun. Olosuhteet eivät juotata, vaan halu juoda viinaa tai käyttää huumeita ajaa sekoittamaan päänsä tavalla tai toisella.
exjuoppo
 

Re: Voiko kohtuukäyttö onnistua?

ViestiKirjoittaja Vieras » 29.11.2010 12:04:25

En usko että päihteitten käyttäjälle onnistuu "kohtuukäyttö".
Mieheni raittius katkesi saunan jälkeen juotuun ykkösolueeseen :roll:
Olin kerran luennolla, jossa päihdelääkäri kertoi, että pienikin määrä päihdettä "käynnistää sisiliskoradan"
addiktin elimistössä, että elimistö huomatessaan sen vähäisenkin määrän ainetta , alkaa huutaa lisää. :shock:

Jos on päihdeongelma,ainoa ratkaisu joka toimii, on nollatoleranssi;ei tippaakaan. :wink:
Henkisestä riippuvuudesta toipuminen on sitten myös iso prosessi. :twisted:
Mitä päihteitten tilalle?On kurjaa elää "kuivilla", jos päällimmäisenä ajatuksissa kuitenkin pyörivät päihteet.... :cry: "
On opittava aivan uudenlaisia "rentoutumiskeinoja"
Itse sain korkin kiinni vuosia sitten, mutta vaihdoin ystäväpiirinikin sellaiseksi, jossa ei käytetä päihteitä.
Ilo ilman viinaa on tosiasia :lol:
Vieras
 


Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa