Olet täällä

Tuurijuoppous

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja Että semm. » 4.4.2016 20:20:48

Jos lopettaa juomisen, etsii sitten ongelmat ja ratkoo niitä, tai hyväksyy ne edes, ja sitten etsii syitä raittiudelle lisää.
Raittiuden syyt on paljon syvemmällä monesti.
Että semm.
 

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja LANoire » 5.4.2016 13:08:00

Rinalda kirjoitti:Miten sitten voi pitää itseään arvokkaana, jos vain syyttää itseään siitä miten tyhmä on, rypee itsesäälissä. Tarvitaan muitakin oivalluksia. Mikä tähän johti. Ei oma huonous, vaan monen elämän varrelta kertyneen asian summa. Niiden purkaminen voisi, luulen, olla tie pysyvään muutokseen.

LANoire, luin blogiasi. Kirjoitat todella hyvin. Teksti soljuu luontevasti kuin virran vuo. Rehellistä, raadollista, analyyttistä, totta. "Nautinnollista" luettavaa :wink:


Kiva kuulla, kiitos :) Just kirjoitin vähän lisää.

Tuota itsensä syyttämistä/syyllistämistä/arvostamista olen pohtinut paljon viime päivät. Miten tukea toista parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkuva itsesyyttely tai toisen syyttely ei johda mihinkään, se vain kuristaa kurkkua ja lisää ahdistusta. Tässä tapauksessa painolastina ovat menneetkin kännäykset ja putket joita ei ole pyydetty eikä annettu anteeksi: melkoinen kivireki vedettäväksi. Jotenkin siitä pahimmasta syyllisyydestä pitäisi päästä yli. Ellei, pelkään uutta retkahdusta.

Hidasta tietenkin noin isojen asioiden käsitteleminen. Hankalaa. Tuskallista. Itse käsittelen isojakin asioita nopeasti, enkä jää vellomaan sellaisiin juttuihin joille en mitään mahda. Mies on aivan eri maata. Hän menettää mielenrauhansa sellaisistakin asioista jotka eivät suoranaisesti häntä koske.
http://i-wanna-do-boring-things-with-you.mozello.com/blog/
(Blogi, jonne puran suhdetta tuurijuopon kanssa)
LANoire
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 25
Liittynyt: 29.3.2016 12:25:26

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja LANoire » 30.10.2016 17:04:40

Minusta on vuoden aikana kehkeytynyt lähes ammattilainen siinä miten juopon putki lasketellaan turvallisesti alas niin ettei seurauksena ole viinakramppia. Taito se on tämäkin. Olisin kyllä mieluusti opetellut jotain vähän järkevämpää.

Nyt olen päättänyt lopettaa jeesaamisen. Mies juokoon vaikka loppuelämänsä, minä en osallistu niihin turnajaisiin enää vaikka sydän märkänisi rintaan. On vaikea kovettaa itseään, koska putkien väliset ajat ovat olleet hienoja ja rakkaus on jotain sellaista jota en koskaan edes kuvitellut kokevani.

Mutta on pakko. Järki on voittanut nyt sen verran ja pettymykset murtaneet luottoa niin paljon, että vihdoinkin ymmärrän: en voi tuhota omaa elämääni vaikka toinen omansa haluaakin tuhota.

Myötätuntoa ja voimia kaikille saman asian kanssa kamppaileville. Älkäämme ainakaan syyllistäkö toisiamme kyselemällä miksi toiset jäävät yrittämään toivottomaltakin näyttävässä tilanteessa - uskon että jokaisella on oma rajansa ja ennen kuin se tulee vastaan, on turha vedota mihinkään.

Minäkin olen niin houkka, että jos mies saa itsensä kuiville, yritän hänen kanssaan (hieman riippuen siitä miten tilanne tästä kehittyy). Mutta en luota, en enää, ja sellaisesta suhteesta harvemmin mitään pysyvää seuraa. Jos ikinä mitään jatkamme, pidän itseni erillään enkä sido itseäni taloudellisesti ja muilla käytännön tasoilla mieheen, koska kun juominen taas alkaa, joudun itse tukaliin tilanteisiin.

Blogissani lisää.
http://i-wanna-do-boring-things-with-you.mozello.com/blog/
(Blogi, jonne puran suhdetta tuurijuopon kanssa)
LANoire
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 25
Liittynyt: 29.3.2016 12:25:26

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja Vieraampi. » 31.10.2016 12:48:41

Luin blogiasi, täytyy sanoa että on sulla melkoinen työmaa.
Mutta selkeästi se antaa sisältöäkin elämään ja saat kirjoittaa siitä blogia.
Mutta saanko sanoa, että näinköhän jaksat katsoa tuota ihmistä enää pitkään. Toivotan sekä sopivanlaista väsymistä (ettei jaksaisi niin paljon katsoa toisen juomista), että sitä kuuluisaa jaksamista (mutta ei juopon). :)
Vieraampi.
 

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja LANoire » 31.10.2016 14:31:50

Vieraampi. kirjoitti:Luin blogiasi, täytyy sanoa että on sulla melkoinen työmaa.
Mutta selkeästi se antaa sisältöäkin elämään ja saat kirjoittaa siitä blogia.
Mutta saanko sanoa, että näinköhän jaksat katsoa tuota ihmistä enää pitkään. Toivotan sekä sopivanlaista väsymistä (ettei jaksaisi niin paljon katsoa toisen juomista), että sitä kuuluisaa jaksamista (mutta ei juopon). :)


En todellakaan kaipaa tämänkaltaista sisältöä elämääni. Nyt yritän, ensimmäistä kertaa vuoden aikana, repiä itseäni siitä kunnolla irti. Edelleen olen valmis yrittämään jos mies ilmestyy joskus pihalle ajokuntoisena, mutta en aio enää osallistua juopon elämään enkä auttaa saamaan putkea katki. Pysyn kotonani ja mies juokoon omassa kodissaan. Minä yritän keskittyä omiin juttuihini, työhön ja lapsiin, ystäviin ja harrastuksiin.

PS. Blogi on silkkaa terapiakirjoittelua ja pistetty pystyyn siksi, että jäsennän ajatuksiani parhaiten kirjoittamalla ja näen selvemmin omaakin käytöstäni kun kirjoitan asioita auki, vaikka hieman epätarkastikin. Läheisenikään eivät enää jaksa kuunnella alati toistuvia samoja juttuja. Enkä ihmettele, en minäkään jaksaisi. Jotensakin kylmäävää todeta, että vaikka pidän itseäni fiksuna ja itsenäisenä naisena, olen tällaisessa tilantessa.
http://i-wanna-do-boring-things-with-you.mozello.com/blog/
(Blogi, jonne puran suhdetta tuurijuopon kanssa)
LANoire
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 25
Liittynyt: 29.3.2016 12:25:26

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja LANoire » 23.11.2016 13:35:03

Tätä saagaa on nyt kestänyt vuoden päivät ja käänteitä ei ole puuttunut. Tässä viimeisin, toivottavasti se merkittävin...

Eli mies pysytteli ensimmäistä kertaa itsenäisesti selvänä ekan vuorokauden ja pääsi bentsoilla vajaassa viikossa vieroitusoireiden yli. Juomistahan oli siis jatkunut pari viikkoa 24/7 tyyliin eli muuta hän ei tehnyt kuin joi ja makoili. Ensimmäisinä päivinä myös sekoili, se kuuluu hänellä kuvioon...

Minä kieltäydyin auttamasta, palasin tuekseen vasta kun takana oli yli vuorokausi selvänä ja hän oli ns. jo takaisin tässä maailmassa.

Asetin hänelle tiukat ehdot, ja hän valitsi antabuksen. Kova on lääke, mutta onneksi myös hänen lääkärinsä tuki ja kannusti asiassa.

Asiat rullaavat ja homma toimii. Antabus antaa pelivaraa ja suojamuuria, koska vaikka tulisikin joku ryppy rakkauteen tms. mies EI VAAN VOI JUODA. Antabus säilyy elimistössä 1-2 viikkoa.

Mieluusti kuulisin josko muilla on kokemuksia antabuksesta, hyviä tai huonoja. Tällä hetkellä pelottaa se, että jos maksa-arvot nousevat radikaalisti, antabus on lopetettava. Toisaalta, mitä kauemmin mies lääkettä nappaa, sitä vahvemmaksi tulee myös hänen oma tahtonsa jatkaa selvänä.
http://i-wanna-do-boring-things-with-you.mozello.com/blog/
(Blogi, jonne puran suhdetta tuurijuopon kanssa)
LANoire
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 25
Liittynyt: 29.3.2016 12:25:26

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja Sointu_ » 23.11.2016 18:35:55

Moi! Mä söin viime vuonna kuukauden Antabusta ja olin hoitoon tosi motivoitunut. Maksa-arvot vaan lähti pilviin ja ehdottomasti kiellettiin kyseinen lääke. Onneksi mulla ei ole ollut juomaputkia, mutta tasaisesti oli humalahakuista juomista 2-3 viikon välein. Psyykelle tästä oli suurta haittaa. Reilu vuosi piti vielä räpiköidä, mutta kohta tulee 2kk täyteen raittiina pelkällä tahdonvoimalla. En haaveile kohtuukäytöstä ja tavoitteeni on, että alkoholilla ei ole elämässäni minkäänlaista roolia. Nykyisin mnulla on raitis identiteetti: juominen ei vaan ole minun juttuni.
Sointu_
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 72
Liittynyt: 29.5.2016 20:40:01

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja Vieras70 » 23.11.2016 20:15:12

Juoppo mieheni kokeili myös aikoinaan antabusta. Jonkin aikaa se auttoikin, ja mies oli kiltisti kuivin suin, mutta sitten mies joi kännit antabuksesta huolimatta. Krapula oli melkoinen. Miehen kokeilu jäi sitten siihen.

Eräs tuttu on myös ainetta kokeillut, mutta hän on jo niin alkoholisoitunut, että pystyi juomaan antabuksesta huolimatta. Ero oli vain siinä, että naama oli punakampi kuin normaalisti juodessa.

Mutta osalla tuntuu tuo antabus auttavan raitistumiseen, joten toivotan kovasti onnea! Lopettajien puolella osa näyttää päässeen sillä ainakin hyvin alkuun. Mikään ihmelääke se ei kuitenkaan ole, ja oman motivaation on silti oltava kohdillaan.
Vieras70
 

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja LANoire » 23.11.2016 20:50:43

Sointu_ kirjoitti:Moi! Mä söin viime vuonna kuukauden Antabusta ja olin hoitoon tosi motivoitunut. Maksa-arvot vaan lähti pilviin ja ehdottomasti kiellettiin kyseinen lääke. Onneksi mulla ei ole ollut juomaputkia, mutta tasaisesti oli humalahakuista juomista 2-3 viikon välein. Psyykelle tästä oli suurta haittaa. Reilu vuosi piti vielä räpiköidä, mutta kohta tulee 2kk täyteen raittiina pelkällä tahdonvoimalla. En haaveile kohtuukäytöstä ja tavoitteeni on, että alkoholilla ei ole elämässäni minkäänlaista roolia. Nykyisin mnulla on raitis identiteetti: juominen ei vaan ole minun juttuni.


Kiitos kun jaoit kokemuksesi! Tosi hieno homma, että olet saanut uuden suunnan ja pysyt nyt raittiina. Tsemppiä! Ei se alkoton elämä niin tylsää ole kun usein ihmiset kuvittelevat: itse asiassa virikkeellisempää, koska jää enemmän energiaa tehdä juttuja tai ihan vaan aidosti nauttia pikku jutuistakin, ilman boostia.
http://i-wanna-do-boring-things-with-you.mozello.com/blog/
(Blogi, jonne puran suhdetta tuurijuopon kanssa)
LANoire
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 25
Liittynyt: 29.3.2016 12:25:26

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja LANoire » 23.11.2016 20:57:40

Vieras70 kirjoitti:Juoppo mieheni kokeili myös aikoinaan antabusta. Jonkin aikaa se auttoikin, ja mies oli kiltisti kuivin suin, mutta sitten mies joi kännit antabuksesta huolimatta. Krapula oli melkoinen. Miehen kokeilu jäi sitten siihen.

Eräs tuttu on myös ainetta kokeillut, mutta hän on jo niin alkoholisoitunut, että pystyi juomaan antabuksesta huolimatta. Ero oli vain siinä, että naama oli punakampi kuin normaalisti juodessa.

Mutta osalla tuntuu tuo antabus auttavan raitistumiseen, joten toivotan kovasti onnea! Lopettajien puolella osa näyttää päässeen sillä ainakin hyvin alkuun. Mikään ihmelääke se ei kuitenkaan ole, ja oman motivaation on silti oltava kohdillaan.


Kiitos näistäkin stooreista! Tosiaan, ei ole ihmelääke ja harvalla taitaa pysyäkään pitkäaikaisessa käytössä, mutta juuri nyt tosiaan toivon että antaa aikaa käydä juttuja läpi ja tukee miehen omaa motivaatiota pysyä selvänä.
http://i-wanna-do-boring-things-with-you.mozello.com/blog/
(Blogi, jonne puran suhdetta tuurijuopon kanssa)
LANoire
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 25
Liittynyt: 29.3.2016 12:25:26

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja Vieras* » 27.11.2016 07:35:50

Itsellä nyt erosta pitkälti aikaa.. kun luen millaisen miehen kanssa seurustelet, ihmettelen miten olen itse voinut esim. rakastella ihan samanlaisen juoppiksen kanssa kuin sinun juoppis on :shock: . Joskus jopa käytin thaimaasta tuotua mentholin tuoksuista nenäsumutetta kun ukkeli haisi niin pahalta ettei muuten pystynyt kymmentä metriä lähempänä häntä olemaan. Ei totta tosiaan. Kaikkeen nainen suostuu saadakseen hippusen rakkautta.
Vieras*
 

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja yksin jouluna » 27.11.2016 09:51:08

Eksäni silloisen nyksäni kohdalla antabus ei oikeasti auttanut, antoi ehkä korkeintaan lisäaikaa - välillä ehkä jopa vuodenkin - ja tukea niin kuin kainalosauva jalkansa katkaisseelle, jotta pääsi jälleen kuntoon voidakseen jälleen rymytä. Alkkikseni myönsi/ymmärsi sen itsekin.

Antabusta oli muistaakseni veteen liotettavina kapseleina/tabletteina, ihonalaisesti ja kontrolloituina ottamisinakin kerran viikossa hoitajan tai jonkun päihdetyöntekijän valvovan silmän alla. Ne ottamiset/valvotut ottamiskäynnit nääs pystyy tarvittaessa "unohtamaan" ja ihonalaisen vaikutuskin haihtuu aikanaan.

En tykännyt yhtään siitä hänen tekemästään "juhlallisesta" veteen liuottamisrituaalista itsensä ylentämisineen. Oikeasti ei siis auttanut, antoi vaan lisää kärvistelyaikaa.

Alkoholistia auttaa vain henkinen muutos, kainalosauvat voi toki olla tukena. Mutta ilman sitä henkistä muutosta kainalosauvat ei yksistään auta. Siinä minusta mennään metsään, koko päihdehoitosysteemin tasollakin. Ei mikään henkinen muutos ole edes tavoitteena, puhumattakaan että olisi näyttöön perustuvia hoitoja ja kunnollisia mittareita mitata hoidon onnistumista/epäonnistumista.

Yhtä samaa päämäärätöntä/tavoitteetonta oireiden näennäislievittämis- yltiöoptimistia antabuksellakin "hoito", minun mielestäni on. Ei tuloksellista.
yksin jouluna
 

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja alkkiskalkkis » 27.11.2016 11:06:20

Alkkiksena voin sanoa että on turha yrittää raitistaa ketään. Kun oma olo ja elo on paha ja ainut tapa päästä kontaktiin itten kanssa on humala niin ei siinä muita voi aatella. Vaihtoehto on kuolema.
alkkiskalkkis
 

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja LANoire » 28.11.2016 12:08:07

Vieras* kirjoitti:Itsellä nyt erosta pitkälti aikaa.. kun luen millaisen miehen kanssa seurustelet, ihmettelen miten olen itse voinut esim. rakastella ihan samanlaisen juoppiksen kanssa kuin sinun juoppis on :shock: . Joskus jopa käytin thaimaasta tuotua mentholin tuoksuista nenäsumutetta kun ukkeli haisi niin pahalta ettei muuten pystynyt kymmentä metriä lähempänä häntä olemaan. Ei totta tosiaan. Kaikkeen nainen suostuu saadakseen hippusen rakkautta.


En ole kyllä mitään tuollaista kokenut suhteessa. Kun mies on ollut huonossa hapessa, minkäänlaista intiimiä kanssakäymistä ei ole. Viimeisten putkien aikana emme ole edes tavanneet kuin nopeasti ja satunnaisesti. Molemmilla omat asunnot ja etäisyyden ottaminen siksi mahdollista.
http://i-wanna-do-boring-things-with-you.mozello.com/blog/
(Blogi, jonne puran suhdetta tuurijuopon kanssa)
LANoire
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 25
Liittynyt: 29.3.2016 12:25:26

Re: Tuurijuoppous

ViestiKirjoittaja LANoire » 28.11.2016 12:31:34

yksin jouluna kirjoitti:Alkoholistia auttaa vain henkinen muutos, kainalosauvat voi toki olla tukena. Mutta ilman sitä henkistä muutosta kainalosauvat ei yksistään auta.

Yhtä samaa päämäärätöntä/tavoitteetonta oireiden näennäislievittämis- yltiöoptimistia antabuksellakin "hoito", minun mielestäni on. Ei tuloksellista.


alkkiskalkkis kirjoitti:Alkkiksena voin sanoa että on turha yrittää raitistaa ketään. Kun oma olo ja elo on paha ja ainut tapa päästä kontaktiin itten kanssa on humala niin ei siinä muita voi aatella. Vaihtoehto on kuolema.


Tukena nimenomaan antabusta pidämme, ei se mikään lopullinen ratkaisu ole. Koko ajan tässä puidaan ja kelataan ja keskustellaan syistä ja seurauksista ja taustavaikuttimista, miehellä on motivaatio pysyä raittiina ja muuttaa loppuelämänsä kulkua. Eväät siihen ovat olemassa.

Hieman vastustan tätä ajatusta että yrittäisin väkisin raitistaa tosiasioita ymmärtämättä. Missä on se hiuksenhieno raja raitistamisen ja tukemisen välillä? Itse olen ajatellut asian niin, että kun mies on juomatta, olen hänen rinnallaan, mutta jos hän juo, irrottaudun ja otan etäisyyttä, ihan oman itseni vuoksi. Meillä on erittäin hyvä ja toimiva suhde kun hän on juomatta. Jatkuva epäily ja pahimman pelkääminenkin on raskasta, joten mieluummin keskityn nykyhetkeen siitä nauttien. Yhdessä yritämme tehdä asioita siten, että nykytila säilyy ja pysyy.
http://i-wanna-do-boring-things-with-you.mozello.com/blog/
(Blogi, jonne puran suhdetta tuurijuopon kanssa)
LANoire
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 25
Liittynyt: 29.3.2016 12:25:26

EdellinenSeuraava

Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa