Olet täällä

Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 22.2.2020 22:32:46

Äiti on taas sairaalassa ja tilanne on vakava.
Voi hyvin olla, ettei selviä, veri yms arvot on niin huonoja. Kuulemma pienikin tauti voi olla kohtalokas.
Tai oikeastaan on tk-vuodeosastolla kun sairaalassa ei pystytä sen paremmin auttamaan.

Tieto tuli yllätyksenä, vaikka toki tätä on odotettu... Minulle tuli kylmä ja tärisevä olo ja oli pakko käydä saunassa lämmittelemässä. Vähän on itkettänyt, vähän välillä ahdistaa. Päätunne on väsymys ja tietynlainen tyyneys. Ja palelu.

Viime viikolla oli tiputuksessa, kun oli ollut nuupahtaneessa kunnossa. Tiputuksessa oli piristynyt. Oli saanut sairaalareissulla pienen vaurion verisuoneen, joka jäi sitten vuotamaan, koska maksa ei tuota hyytymisaineita kunnolla.
Joutui odottelemaan muutamia päiviä leikkausta, jossa vuoto suljettiin. Äiti oli pari päivää sairaalassa ja siirrettiin sitten pariksi päiväksi tk-vuodeosastolle toipumaan.
(ja tässä kohtaa mietin, että olipa taas hyvin käytetty yhteiskunnan rahoja).

Nyt oli sitten mennyt taas huonoksi.

Saa nähdä, miten käy.

Viimeksi nähtiin tammikuussa juhlissa. Oli ihan ok oloinen, mutta hävisi johonkin ja tuli hikottelevana takaisin...
(nyt vasta tajuan, että äiti on aika usein vetäytynyt hetkeksi makuuhuoneeseen tai kodinhoitohuoneeseen).
Jutteli ystävänsä kanssa, että toivoisi pääsevänsä sairaseläkkeelle, kun ei jaksaisi käydä töissä kun on niin kovin väsynyt.
Juhlien jälkeen makoili sohvalla torkkuen.
Olivat siis kahvittelujuhlat, eivät sisältäneet alkoholitarjoilua.

Joskus ennen joulua äiti kaatui kyläilyreissulla lapseni päälle, eikä päässyt itse ylös lattialta. Onneksi ketään ei sattunut.

On kyllä melkoiseksi mennyt tämä touhu... En tajua, miten äiti on tähän asti pystynyt käymään töissä.

Vähän kyllä huolettaa, että mahtaako äiti elää esim huomiseen, olisi tarkoitus käydä katsomassa.
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 22.2.2020 22:33:41

Pitäisi jo nukkua, mutta oli pakko vähän purkaa ajatuksia tänne.
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 23.2.2020 20:46:05

Oon taas saunassa kun palelee.
Tuntuu, että sydän tykyttelee/ahdistaa rintaa.

Käytiin osastolla tänään.
Äiti on ihan keltainen ja väsyneen oloinen.
Oli ihan tajuissaan ja jutteli järkeviä, mutta ei aina pystynyt seuraamaan keskustelua.
En tiedä, pääseekö vessaan vai onko vaipoissa. Eilen oli ollut pystyssä jonkun aikaa.
On saanut nesteytystä. On syönyt ja juonut jonkun verran.

Lapset oli mukana ja toi iloa ja mukavaa, vapautunutta tunnelmaa.
Puhuttiin lähinnä ihan tavallisista asioista.

En tiedä, tajuaako äiti tilanteen vakavuutta tai pelkääkö kuolemaa.

Kuolemaan tämä johtaa, ellei ihmettä tapahdu.
Nyt vaan odotellaan. Voi mennä pitkäänkin.

Meinasi kuolla muutama vuosi sitten ja oli päiväkausia tajuttomanakin.
Selvisi kuin ihmeen kaupalla.

Tavallaan arvokkaita on nämäkin "lisävuodet" on olleet. Raskaita kylläkin.
On saanut odottaa, pelätä ja toivoa äidin kuolemaa. Olen lihonut n 15 kiloa, enkä tahdo saada niitä pois kun ei ole voimia. Väsyttää ja tulee tunnesyötyä.
Nämä sairaalaepisodit vie todellakin voimat, enkä jaksa liikkua.
On vähän huono omatunto kuoleman toivomisesta. Vaikka ei se ole mihinkään vaikuttanut ja kun en ole siitä kenellekään kertonut, se ei ole myöskään voinut satuttaa.

Tässä viime aikoina on kohdellut meitä paremmin. Olen tottunut, että minua pilkataan, mutta 2017 tapahtumien jälkeen se on jäänyt pois.
Eikä kauheasti valehdellut viime aikoina. Paitsi että rytmihäiriöt olisi olleet sydänsairaudesta johtuvaa eikä juomisesta...

Ihan älyttömiä asioita olen kyllä saanut kestää.
Yläasteen jälkeen (enkä oikeastaan silloinkaan) ole voinut uskoutua äidilleni tai kysyä apua tai neuvoa.
Takaisin on tullut pilkkaa, vähättelyä, asioideni levittelyä...

Mukavia aikoja oli kun olin alle kouluikäinen. Äiti jaksoi harrastaa, taidetta ja liikuntaa.
Askarteli meidän kanssa, kun minulla oli kavereita kylässä. Piirsi hoitopaikkaan värityskuvia itse ja monisti niitä.

Ala-asteen ekoilla luokilla saatettiin tehdä retkiä, esim hiihtämään, eläintarhaan jne.
Ne oli kivoja juttuja.
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 23.2.2020 20:53:43

Haluaisin tehdä äidille jonkin lahjan osastolle piristykseksi.

Sukkia en osaa neuloa.
En tiedä, että osaisinko tai ehtisinkö virkata hartiahuivin. Töiden ja lasten takia elämäni on varsin kiireistä ja käsitöille jää aika vähän aikaa.

Ommellen tulisi toki nopeammin, mutta en tiedä, onko mulla sopivaa kangasta.
Enkä ole kyllä taitava ompelijakaan.

Ehkä osaisin askarrella/virkata jonkin kasvin.
En tiedä, olisiko vähän hassu :D
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Rinalda » 24.2.2020 17:00:18

Ihania ajatuksia!
On hienoa, jos voit viedä äidillesi jotain sellaista, joka muistuttaa häntä sinusta ja kodista. Ja yhdistää teitä jotenkin. Minusta tuo on lohduttavaa ja viimeisinä aikoina pystyt ajattelemaan sitä, mikä oli hyvää. On ollut muutakin ja sen käsittelet aikanaan omalla tavallasi. Mutta nyt on vain tämä hetki. Ei se kasvin valmistaminen minusta kuulosta yhtään hassulta. Ja jos on, ei se haittaa eikä kuulu muille. Kun teitä näyttää yhdistävän käsillä tekeminen lapsuudesta.. miten esimerkiksi jokin tuttu esine kotoa sinun somistamana.. kahvikuppi jonka korvaan askartelet jotain.. pehmolelu jolle virkkaat kaulahuivin..
Kun isäni oli sairaalassa sillä viimeisellä reissulla (ei alkoholin takia, mutta kuitenkin reissulla jolta ei palannut), vein hänelle kotona pöydällä olleen puisen linnun (hän seurasi aina lintuja ja vei niille ruuan tähteitä, maalla kun asuttiin) ja se oli hänen sänkynsä vieressä pöydällä loppuun asti. Hän myös askarteli kaikenlaista kotipihaan, mm. peltisiä lintuja. Kun hänet laitettiin sairaalassa arkkuun, jäin hetkeksi arkun luo yksin. Laitoin salaa arkkuun hänen pahvista tekemänsä lintumuotin ja kuiskasin: "Pyydä Pietarilta peltisakset!" Kohta arkku suljettiin eikä kukaan tiedä mukana hautaan menneestä muotista. Toinen muotti on minulla työpöytäni laatikossa.
Haluan siis sanoa, että en hienoa jos voit luoda jonkun hyvän muiston. Kauniin hetken.
Voimia!
En kadu mennyttä, en häpeä tätä päivää;
pelotta katson huomiseen.
Rinalda
Rinalda
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1065
Liittynyt: 13.3.2012 11:03:50

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 24.2.2020 21:08:54

Kiitos paljon viestistäsi.

Ihana ajatus tuo piparimuotin arkkuun laittaminen! <3

Ajattelin ommella äidille kaktuksen, kävin tänään hakemassa tarvikkeita. Ja siihen ehkä kukkia koristeeksi.
Huomenna illalla mulla olisi aikaa askarrella.

Viime yönä en oikein saanut nukutuksi ja töissä olin todella väsynyt. Oli vaikea jaksaa, mutta toisaalta töissä oli puuhaa, joka vei ajatukset muualle. Pidän työstäni paljon.

Saunasta on tullut hyvä paikka ajatella. Saa olla rauhassa ja muut asunnon äänet ei kuulu tänne.
Kävin illalla myös kävelyllä itsekseni.
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 26.2.2020 19:22:42

Kävin tänään äitiä katsomassa.
Vein mennessäni ompelemani kasvin ja lasten tekemän kortin.

Ensi viikolla pääsisi näillä näkymin kotiin ja kotihoito kävisi välillä hoitamassa.

On edelleen keltainen, vähemmän tosin kuin viimeksi, ja vatsa on jonkin verran turvonnut, mutta ei taida kuollakaan vielä.

Haluaisi ilmeisesti itse raitistua.
Mitenhän mahtaa onnistua. Olen kyllä tosi skeptinen.
Voihan sekin olla vaan puhetta...
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 4.3.2020 21:55:08

Äidillä on lääkitys enkefalopatiaan.
On taas osastolla, lähinnä nukkuu vaan.

Haluaisin tietää tilanteesta tarkemmin.
Mutta ei meidän perheessä oikein ole koskaan puhuttu vaikeista asioista...

Suhteellisen hiljaista täällä foorumilla tuntuu olevan.

Valitsin muuten tämän nimimerkin, sillä minuun teki vaikutuksen Waltarin Sinuhe Egyptiläisen hahmo Minea.
Säpäkkä ja vahva nainen.

Minä olen nykyään vain väsynyt, itkuisa/tunteellinen ja lihava...
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Vieras2 » 5.3.2020 09:58:28

Hei!

Voisitko kysyä sairaalan henkilökunnalta tarkempia tietoja, pyytää päästä vaikka lääkärin puheillekin.
Tuli mieleen sellainenkin, kun kirjoitat että ei ole teidän perheessä vaikeista asioista puhuttu. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Istahda äitisi viereen ja puhu, oli hän hereillä tai ei.
Lämmöllä <3 .
Vieras2
 

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea ei kirj » 7.3.2020 08:19:40

Kiitos paljon viestistäsi.

Ajattelin yrittää isältäni kysellä lisää asiasta.
En tiedä, kenelle terveystietoja voidaan yleensäkään luovuttaa :? Että pitääkö olla erikseen lähiomaiseksi merkitty potilastietoihin.

Osastolla sattuu olemaan vielä yksi koulukaverini töissä ja hänen kanssaan en ainakaan haluaisi mitään asioita kysellä.

Äiti pystyi olemaan jopa vuorokauden kotona... Meni sitten huonompaan kuntoon ja palasi osastolle.

Nyt viikonloppuna olisi tarkoitus käydä katsomassa.

Olen tosi väsynyt, mutta onkin ollut todella ohjelmatäyteinen viikko. Liikkumaan en ole ehtinyt ollenkaan :( ehkä tänään iltapäivällä, jos vaan jaksan. Aamupäivä on töitä.

Tuntuu kyllä, että mikään unimäärä ei virkistä kunnolla.

Siirron jälkeisenä päivänä sain ahdistus/väristyskohtauksia töissä.

Hassua, että reagoin näin voimakkaasti.
Olen kuitenkin aiemmin jopa toivonut äidin kuolemaa. Lukiossa suunnilleen toivoin, että molemmat vanhempani kuolisivat. Oli jännää, kun kaverit saattoivat jutella ja viettää vanhempiensa kanssa aikaa. Minä lähinnä vaan pidin heitä raha-automaattina.
Minea ei kirj
 

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Vierasvieras » 8.3.2020 02:44:33

Hei!
Olen lukenut viestiketjuasi. Minulla ei ole itselläni kokemusta juovista vanhemmista, mutta halusin sanoa sinulle jotain rohkaisevaa ja toivottaa voimia tilanteeseesi.

Kun oma äitini oli sairaalassa, minä pyysin tietoja suoraan lääkäriltä. Minusta sinun pitäisi tyttärenä saada tietää mikä tilanne on. Olet lähiomainen. Kysy suoraan lääkäriltä tai hoitohenkilökunnalta. Voit sanoa, että haluat tietää mikä tilanne on. Sille tutulle sinun ei tarvitse puhua mitään.

On aivan ymmärrettävää, että koet kaikenlaisia tunteita vihasta suruun. Teidän historia ei ole ollut helpoin ja ymmärrän senkin, että olet toivonut äitisi kuolemaan joskus aiemmin. Kun läheinen ihminen on huonossa kunnossa, nuo kaikki kokemasi tunteet nousevat pintaan ja negatiiviset tunteet häntä kohtaan voivat herättää sinussa ristiriitaisuutta. Ole kuitenkin armollinen itseäsi kohtaan. On hienoa, ettet ole hyljännyt äitiäsi ja jaksat käydä hänen luonaan.

Muista huolehtia myös itsestäsi. Uskon, että jos äitisi ei enää elä pitkään, sinulle itsellesi on myöhemmin helpompaa kohdata äitisi poismeno, kun nyt olet ollut läsnä.

Voimia sinulle tosi paljon. Kevättä kohti.
Vierasvieras
 

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 8.3.2020 21:19:11

Paljon kiitoksia sanoistasi.

Yksi rakas sukulaiseni sairasti useita vuosia vakavaa sairautta. Kävin häntä silloin usein katsomassa ja niistä vierailuista jäi mukavia muistoja. Sairaalaan pääsin/ehdin vain kerran, sitten hän jo menehtyi. Viimeinen kohtaaminen oli ahdistava (olin aika nuori) mutta hyvä että kävin.

Juttelin isäni kanssa tänään. Tilanne on se, että hetki kerrallaan mennään. Lääkäri ei uskalla veikata mitään. Askitesta ei pysty poistamaan, sillä veri hyytyy liian huonosti.

Käytiin viikonloppuna osastolla, oli ihan kiva vierailu. Äiti on hyvin väsynyt, puhui vähän ja välillä melkein kuiskaamalla.
Kipuja oli, sai niihin vahvempaa lääkettä.
Ei juurikaan liiku.
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 8.3.2020 21:27:22

Ompelin viikonloppuna paljon ja lisäksi vähän virkkasin.
Käsityöt on mukava ja rentouttava, hyvää mieltä tuottava juttu.
Vaikka en taitava olekaan, valitsen tarpeeksi helppoja juttuja tehtäväksi.
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 9.3.2020 20:53:16

Kävin jumpassa ja kehonhuollossa tänään.

Olen lueskellut viime aikoina paljon alkoholismista ja sisä/maksasairauksista sekä saattohoidosta kertovia artikkeleita ja kirjoja.

Tilanne painaa mieltä, mutta kivalla tekemisellä se unohtuu. Töissä myös ajoittain unohtuu.
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

Re: Äitini onkin alkoholisti, nyt sairaalassa

ViestiKirjoittaja Minea Kreetalainen » 10.3.2020 20:59:18

Oon vaihteeksi saunassa.

Pitäisi tässä lähipäivinä taas käydä äitiä katsomassa.

Välillä on outo olo. Tuntuu, ettei voi olla totta, että äiti tekee kuolemaa.

Omat lapset tuntuivat oudoilta ja vierailta. Ovatko ne oikeasti mun? Ovatko ne oikeasti jo noin isoja? Pitävätkö he minusta oikeasti noin kovasti?

Salilla sydän tykytteli oudosti.

Mun vanhemmat piti varsin vähän lomia kesäaikaan, äiti usein piti 1-2 viikkoa.
Vahdin pienempää sisarustani ehkä n 5 lk->pari, kolme kesää hoitopaikan kesäloman ajan, sitten en suostunut enää.

Kesät oli muutenkin pitkiä ja tylsiä ja kaipasin kouluun. Joskus yläasteella aloin nauttia lomasta kun pääsin kulkemaan itse.

Jälkeenpäin mietittynä olisin kaivannut kesällä enemmän aikuista seuraa. Ja ainakin kunnon, valmiiksi laitettua ruokaa. Ehkä jopa jääkaappiin valmiiksi lautaselle annosteltuna (sopiva annos).
Usein tein meille kotona oleville pussipastaa lounaaksi.

Kesäisin grillattiin melkein joka ilta (myöhään). Jossain vaiheessa söin iltaisin vaan paahtoleipää, sillä en pitänyt makkarasta enkä halunnut syödä sitä joka päivä (terveyssyistäkin). Vanhemmat teki pihahommia grillauksen ohessa ja aina taisi olla oluttölkki jossakin.

Joskus paistettiin myös lettuja pihalla:)

Syötiin paljon mansikoita.
Ollessani yläasteikäinen (ja muistaakseni myös lukioikäinen), äiti oksenteli punaista oksennusta pihalla. Sanoi syöneensä liikaa mansikoita.

Käytiin usein kesällä jossakin reissussa.
Ruualla vanhemmat joivat aina alkoholia.
Ja tilasivat altaalle (äiti ainakin) , jos sellainen mahdollisuus oli. Sain maistaa äidiltä ainakin pina coladaa.
Valittiin aina sellainen hotelli/huone/paketti, johon ei kuulunut aamupalaa ja jossa oli pieni keittiö. Äiti ei halunnut valmista aamupalaa kun hänelle ei aamulla maistu ja muut voivat syödä puuroa ja patonkia huoneessa.
Äiti heräsi aina todella aikaisin ja kävi välillä aamulla hakemassa tuoretta syötävää meille muille.

Päivällä/illalla käytiin ravintolassa syömässä ja se oli tosi kivaa. Sai hyvää ruokaa mahan täyteen :) välillä jälkiruokaakin, vaikka jättiannoksen jäätelöä!

Lomalla sai ostaa itselleen ainakin jonkun kivan jutun, esim vaatetta, lelun. Sain ostaa myös kavereille pieniä tuliaisia.
Minea Kreetalainen
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 34
Liittynyt: 22.12.2018 19:14:57

EdellinenSeuraava

Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa