Olet täällä

Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja Exä » 25.10.2017 00:06:17

Kirjoitan ensimmäistä kertaa palstalle tai ylipäätänsä asiasta.
Olimme ex-puolisoni kanssa yhdessä yli kaksikymmentä vuotta. Viimeiset kaksi vuotta oli todella rumia. Meillä on kaksi lasta. Ex-puolisoni käytti koko suhteemme ajan runsaasti alkoholia ja nautti kännissä olemisen tunteesta. Työnsä hän hoiti hyvin mutta illat kuluivat tissutellessa. Vuodet noudattivat tiettyä kaavaa: vuoden alussa oli raittiuskuukaus josta se sitten alkoi helmikuussa lipsumaan ja maaliskuussa oltiin jo samassa tissutelussa. Huhtikuussa tsemppi että keho treenattiin kesäkuntoon ja toukokuun auringot toivat kesäriennot jotka jatkuivat elokuulle. Syyskuussa taas kuntoiluinnostus ja lokakuusta jouluun glögi ja punaviinikännejä. Määrät vaihtelivat. Arki-iltoina sixpack ja kahdesti viikossa kunnon känni. Ylilyöntejä ja sammumisia lattioille, oksenteluja pinnasängyn viereen ja juhlia joista ei tultu kotiin. Kahdesti olen herännyt siihen, että hän oksentaa sammuneena selällään eikä herää. Minä huolehdin lapsista ja arjesta ja sosiaalisesta elämä täysin yksin. Istuin kotona yksin tai sitten sohvan reunalla istui tissutteleva mies kastokännistä. Viikonloppuyöt olivat kamalia. Herättelyjä kuuntelemaan musiikkia, keskustelemaan seksiin ym. Joka sunnuntain saarnakeskusteluja. Viimeisenä vuotena kuvioihin tuli kannabis. Päihderomanttiset sarjat täytti elämää: weeds, kalifornication. Jne. Yhteinen aika hävisi. En halunnut enää lähteä yhdessä mihinkään. Häpesin miestäni, en voinut rentoutua. Lopulta aloin jännittää viikonloppuja. Saisinko nukkua. Huomausiko lapset. Lähettelin esikoista koulutielle ja samalla mieheni lähti kyseenalaisessa kunnossa ajamaan töihin. Hankin kolme vuotta sitten hänet päivdeterapiaan mutta eihän hänellä ollut ongelmaa niin se jäi siihen. Minä olin sairas hänen mielestään. Masentunut kun en tehnyt mitään. Kuulumiseni olivat vuosia vain hänen vointinsa kuulumisia. Minua ei ollut olemassa muuta kuin äitinä ja väsyneenä kotitöitä tekevänä puolisona. Vaadin viittä päivää vuodessa jolloin hän olisi selvinpäin tai krapulaton. Lasten syntymäpäiviä, joulua ja isän ja äitienpäivää. Niitä ei tullut. Lapset odotti kortteinensa koska krapulassa makaavaa isää voi herättää. Loppuviimein aloin itse nauttia päihteitä ja joskus kannabista koska jossain siinä päihdehuurun keskellä oli helpompi sietää toista ja arkea. Lopulta kaikki rajat ol alitettu niin monta kertaa että mikään ei saanut minua lähtemään. Usko toiseen meni täysin. Kunnioitus meni täysin. Koin olevani puolisoni äiti ha että minulla oli kaksi lasta ja aikuinen lapsi. En voinut haluta ihmistä, jota hoivasin koko ajan. Vitutuksen ja pahanolon määrä kasvoi sietämättömäksi. Rakkaus hävisi. En pystynyt enää nukkumaan vaan teeskentelin nukkuvani.
Yhtäkkiä juhlissa tapasin ihmisen johon ihastuin. Tasapainoisen ihanan ihmisen, joka näki minut ja piti minua kauniina. Luotettavan ihmisen. Hain ihastumiseni voimalla avioeron ja muutin lasteni kanssa pois kotoa. Se hengityksen tunne jonka sain uudessa pienessä vuokra-asunnossa ja koko vitutus se poistui. Elämään palasi värejä. Minä olin hauska ja kepeä. Sain itsetuntoni takasin ja voimaa että pärjäsin. Miehelläni meni puolivuotta todella lujaa ja sitten tuli stoppi. Hän tapasi uuden joka hoivaa nyt häntä. Hän aloitti päihdeterapian ja muuttunut paljon mutta sama itsekkyys on vielä tallella. Ero tuli viralliseksi. Silti rakkaus häneen ei loppunut. Säännöllisesti hän käy kyselemässä minua takaisin vaikka elää toisen kanssa. Minulla on kevyt etäsuhde ja mihinkään vakavaan en ole vielä valmis. Exäni on nykyään tasapainosempi, ottanut vastuuta lapsista ja näyttää freesiltä. Näen hänessä paloja siitä mikä hän oli silloin parhaimmillaan. Rakkaus on minulla vielä tallella. Mutta usko toiseen ihmiseen totaalisesti mennyt. Ikävöin perhettämme ja hyviä hetkiä ja unelmia, joita ei tullut. Haluaisin niin kovin tarinallemme onnellisen lopun. Mutta en uskalla laittaa itseäni alttiiksi siihen tilaan jossa olin. Pelkäsin mielenterveyteni puolesta. Voiko alkoholisti muuttua? Ovatko nämä vain sanahelinää? Ja tekoja. Onko alkoholistin kanssa, raitistuneenkin kanssa elämä aina ritisevällä jäällä kävelyä, varasuunnitelmia ja lasten kanssa olevia toimintasääntöjä: " äidin sana on toteltava sana kun isi on tuolla tuulella. Isin ajatukset eivät ole järkeviä,isi ei ole kunnossa. Noudata äidin ohjeita" .... vai voiko hän oikeasti olla muuttunut. Vuosi selvinpäin on vähän kun 15 meni sekaisin . Voiko alkoholistiin luottaa vai unohdanko lopullisesti rakkauden ja perheen? Kiitos että luitte j kommentoikaa kiitos
Exä
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja neliapila » 25.10.2017 09:56:35

Kuulostaa, että pohdit paljolti samoja asioita kuin minä. (Kirjoitan otsikolla 'tissuttelua ja lotrausta'). Sinulla on takana tosi hurjia juttuja ja hienoa, että sait itsesi ja lapset repäistyä siitä irti. Meillä meno on ollut kyllä rauhallisempaa, mutta känniläisen kanssa elämistä kuitenkin. Itsekin mietin kovasti, että voiko luottamus koskaan palata kaikkien näiden vuosien jälkeen. Että vaikka toinen raitistuisi, niin jääkö suhteeseen kuitenkin joku pieni myrkky, joka ei poistu. Luulen, että siinä pitää myös itse muuttua, ettei suhde putoa takaisin vanhoihin uomiinsa, jos palaa yhteen. Kokemusta itselläni ei tästä ole, mutta kun olen katsellut ympärilleni, niin viitteitä tällaiseen on. Yksi tuttu minulla on, joka joi itsensä aivan pohjalle, raitistui n 15 vuotta sitten, löysi uuden ja perusti ensimmäisen perheensä vähän kypsemmässä iässä. Onnellisia ovat ja alko on pysynyt poissa.
Kaipuu hyviin aikoihin on aina olemassa, kun tietää että alkon takana on se ihana ja rakas tyyppi. Ja aina välillä se sieltä pilkahtelee, mutta toisaalta sitten on niitä päiviä, kun on valmis puhaltamaan pelin heti poikki. Itse olen jo valmistautumassa irtiottoon ja luulen, että jos omilleni muutan, niin en ihan heti takaisin palaa, vaan vedän kunnolla happea ja mietin mitä minä loppuelämältäni haluan. Yhteiset lapset pitävät kuitenkin välillämme jonkinmoisen yhteyden. Tsemppiä!
neliapila
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja Vieras » 25.10.2017 10:38:09

Kiitos että kommentoit. Minä olen nyt reilusti yli vuoden hengitellyt. Exäni on tosissaan hakeutunut hoitoon ja ottanut vastuuta lapsistamme. Lapset ovat saaneet isän , ja isä luotua todellisen suhteen lapsiinsa. Olen onnellinen heidän puolestaan mutta hyvin katkera, että minä en 23 vuoteen ollut sen muutoksen arvoinen. Että kaikki piti rikkoutua että hän ymmärsi. Hänellä on myös todettu terapiassa kaksisuuntainen mielialahäiriö ja siihen on lääkitys. Lääkitys on saanut hänestä tasapainoisen ja ensimmäisen kerran annan arvoa ajatuksissani hänen takaisin pyydöilleen. Siltikin suojeluvaistoni pelaa: minä olen hoivaamalla mahdollistanut hänen juomisensa. Hoivaamisesta on muuten vaikea lopettaa vaikka on eronnut. Sitä voi olla edelleen vanhasta tavasta ihan sekaisin. Joudun estämään itseltäni katsomasta hänen kuulumisiaan facesta ja lähettämästä tekstiviestiä. Lähetän sen sijaan viestin jollekin ystävälle. Pelkään että joku hänessä saisi palaamaan minut siihen rooliin jossa elin ennen. Minä pidän nykyisestä itsestäni, joka hoitaa vaan lapsensa ja itsensä. On itsevarmempi ja iloinen. Siltikään se rakkaus ei ole hävinnyt. Ja lapset haikailee ydinperhettämme. Minä myös ikävöin useita miehen lähisukulaisia jotka vuosia olivat myös minun sukulaisia. Aamu on kyllä iltaa viisaampi. Illalla kirjoitettu teksti näyttäytyy aamulla ihan toisessa valossa. Tuo oli todella minun elämääni. Miksi haluisin takaisin? Ja ymmärrän että alkoholismi on sairaus mutta sitten kun itse sairastuu mukana henkisesti on aika sama johtuivatko toisen teot sairaudesta vai eivät. Lopputulema on sama. Oma terveys pettää. Vain yksi elämä. Taidan elää sen itselleni. T. Exä
Vieras
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja Vieras » 25.10.2017 10:52:02

Ja jos jatkan vielä yhden ajatuksen. Voi kun olisin silloin avioliitossa ymmärtänyt, että minun ei tarvitse salata hänen käytöstään, puolustella häntä, ymmärtää häntä. Että yhdelläkään juomasaarnalla ja ripityksellä ei ole tehoa. Että alkoholisti ei voi juoda vain vähän koskaan. Että minä en olisi odottanut häneltä mitään niin en olisi pettynytkään. Olisin elänyt omaa elämääni ja sanoutunut irti alkoholistin vallasta. Näin niin paljon energiaa olisi säästynyt. Olisin lähtenyt yhteisiin juhliin ja antanut hänen nolata itsensä.
Voimia sinulle. Elämä tissuttelijan kanssa on äärimmäisen raskasta. Toivon, että löydät elämääsi ratkaisun joka tekee elämästäsi värikkäämpää. T. Exä
Vieras
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja neliapila » 25.10.2017 13:20:09

Näinhän se on ja juurikin asioista kirjoittaminen auttaa myös avaamaan omat silmät, kun lukee uudelleen omia juttuja ja kommentteja niihin. Huomaan, että täältä saamani tuki on auttanut minutkin tajuamaan, että elämäni ei ole normaalia, vaan alkoholistin sietämistä. Ja niinkuin moni on todennut niin alkoholisti on todella itsekäs. Monasti olen tätä piirrettä vuosien varrella muuten niin 'hyvässä' miehessäni ihmetellyt ja joskus kun olen vähän ystäville vaikeuksistani kertonut, niin lähes kukaan ei ole uskonut, että mikään voisi olla hankalaa niin mukavan herrasmiehen kanssa. Silloin kyllä oppii pitämään suunsa kiinni. Minulla on yksi hyvä ystävä, jolla myös lapsuuden perheessä oli alkoholi kuviossa ja hän on ollut ainoa, joka tajuaa mistä puhun. Myöskin niin tärkeä tuki tässä sopassa. Kiitos tsempeistä!
neliapila
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja yksin jouluna » 25.10.2017 21:37:04

En itse luottaisi alkkiksen muutokseen enkä laskisi sen varaan. Myös itse pitäisi muuttua. Se, että sekä alkkis että itse kykenisivä muuttumaan pysyvästi pois entisestä, on minusta hyvin hyvin pieni todennäköisyys. Itse en kykenisi. Pessimisti ei pety, sanotaan. Mun tuurijuoppo ex saattoi olla yli vuodenkin repsahtelematta, mutta satavarmasti jossain vaiheessa kuitenkin repsahti taas. Jos ihminen on juopotellut niin kuin exäni tapauksessa noin parikymppisestä lähtien, mistä hänellä edes olisi (syvempiä) taitoja ei-juopottelevaan elämään vaikka halua morkkiksissaan olisikin...
yksin jouluna
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja Vieras* » 27.10.2017 02:51:54

Rakkaus hävisi yhdessäollessa, mutta rakkaus ei loppunut kun olitte erossa. Näin se menee, etäältä on helppo rakastaa mutta läheltä todellisuus on toinen. Trust me, suhde muuttuisi aivan samaksi kuin se olikin, tai ainakin muutos tarvitsisi todella paljon töitä ja siinä kyllä rakkaus taas häviäisi uurastukseen (lue ketutukseen). Vaihtoehdot siis, kaipaus ja haikeus tai sitten työ ja ketutus, kumman valitsee.
Vieras*
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja vieraampi. » 27.10.2017 11:13:22

Se katse pitää siirtää alkoholistista itseen. Vaatii vahvaa luonnetta, kykyä pitää itsestään huolta ja olla vaivaantumatta peloista. Se ettei pelkää, vaatii vähän samalla sitä, että parisuhde ei ole enää sellainen symbioosi rakastuneiden välillä vaan kahden itsenäisen ihmisen tiimi, jossa molemmat ovat vapaaehtoisesti. Tiedostaen, että kaikki voi päättyä siihen seuraavaan retkahtamiseen. Jos ei sen tiedon kanssa voi elää normaalia elämää ja luottavaista elämää, niin ei ole mahiksia. Alkoholistin kanssa ei voi elää, jos pelkää retkahtamista, koska se pelko voi toimia itseään toteuttavana ennusteena. Mitä enemmän läheiset ovat sydän kurkussa, sitä varmemmin alkoholisti vaan lähtee juomaan kun ei enään kestä. Myöskään alkoholistin hoitajaksi ei voi parisuhteessa alkaa, eikä sellaiseksi joka tarkkailee. Alkoholistin pitää tehdä omat ratkaisunsa ja kotiin pitää olla kiva tulla selvinpäin. Ei sellaista elämää voi elää, että vaikkapa puhelimesta loppuu akku ja kotona epäillään heti ryyppäämään lähtöä ja murehditaan. Luottaa pitää, mutta ei siksi että luotto olisi ansaittu vaan siksi, että ilman luottamusta ei voi olla.
vieraampi.
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja Tap » 29.10.2017 22:40:38

Hei, ei voi. Mun ex parani kun löysi uuden. Jaksoi ehkä vuoden, sitten oli lasten kanssa kännissä. Kaksi viikonloppua peruttu kun joi vaikka odotti lapsia luokseen. Rattijuopumuksesta kortti 6 kk hyllylle. Tällainen parannus, oikea selviytyjä. Edelleen on sitä mieltä että häntä vaan turhaan moititaan. En tiedä mistä sain aikanaan voimaa lähteä mutta se oli parhaita päätöksiä.

Etäältä on helppo rakastaa, se oli hyvin sanottu.
Tap
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja Tap » 29.10.2017 22:44:54

..tietysti jotkut harvat voi päästä kuiville. Mutta onko valmis osallistumaan niihin arpajaisiin ja laittamaan pöytään oman ja lasten arjen, perusturvallisuuden ja mielenterveyden?
Tap
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja Vieras » 30.10.2017 21:31:38

Kiitos vastauksista. Ja viisaudesta etäältä rakastamisen helppoudesta. Sitä unohtaa millaista se oli kun se oli arkipäivää. Tuntuu tosi epäreilulta miksi minulle ja lapsille piti elämä mennä näin. Olisi helpompaa jotenkin jos rakkaus olisi loppunut. Mutta se piti lopettaa, kun oma pää ei kestänyt sitä levottomuutta. Lopussa avattu jääkaappi ja tölkin sihahdus nostatti täyden raivon minulle. Vaikka se olisi voinut olla limsaakin. Ei tosin ollut. Nyt on rakkaus joka täytyy unohtaa. Se on kornia että exän kanssa meitä aikoinaan yhdisti niin moni asia. Mutta ei niillä ollut merkitystä vaan alkoholilla. Löydänkö samanlaista enää kenenkään tasapainoisen kanssa? Miten unohtaa ihminen josta vieläkin välittää, mutta jonka kanssa ei voi elää.t.exä
Vieras
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja vieras » 1.12.2017 09:35:39

Ei sitä rakkautta voi unohtaa, se on osa sinua mutta elä tässä hetkessä, ei menneisyydessä, ei tulevaisuudessa.
vieras
 

Re: Voiko alkoholistin muutokseen luottaa

ViestiKirjoittaja xyzxyz » 21.2.2022 19:54:26

Exä kirjoitti:Voiko alkoholisti muuttua? Ovatko nämä vain sanahelinää? Ja tekoja. Onko alkoholistin kanssa, raitistuneenkin kanssa elämä aina ritisevällä jäällä kävelyä, varasuunnitelmia ja lasten kanssa olevia toimintasääntöjä: " äidin sana on toteltava sana kun isi on tuolla tuulella. Isin ajatukset eivät ole järkeviä,isi ei ole kunnossa. Noudata äidin ohjeita" .... vai voiko hän oikeasti olla muuttunut. Vuosi selvinpäin on vähän kun 15 meni sekaisin . Voiko alkoholistiin luottaa vai unohdanko lopullisesti rakkauden ja perheen?


alkkis tarvii ainakin hoitoa, tosta suosta alkkis ei itse pysty rämpiä kuiville ja tasapainoiseksi ihmiseksi. joku päihdekuntoutus ja AA sopii tähän. raitistuminen edellyttää, että alkkis käsittelee mielessään ja kanssasi tekemisensä, pyytää anteeksi, hyvittää tekojansa ja saa anteeksi

lisäksi alkkiksen pitää käsittää ja kertoa sinulle (ei toisinpäin) että hän on loppuelämänsä alkkis ja jos hän ottaa sen ensimmäisen kaljan tai muun, niin meno palaa ennenpitkää entiselleen

jos alkkis vaan sanoo, että hän ei enää juo, niin unohda koko juttu. kohta hän juo taas yhden saunaoluen, sitten kaksi ja lopulta koko lavan
xyzxyz
 


Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa