Olet täällä

Ongelmia kohdatessasi olet todellakin omillasi

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Ongelmia kohdatessasi olet todellakin omillasi

ViestiKirjoittaja Vieras » 22.2.2018 22:35:55

Olen ”vieraillut” tällä sivustolla muutamaan otteeseen ja havainnut saman kuin ystävyyssuhteissa. Kun olet todellakin kusessa niin olet ihan omillasi. Olet ongelmiesi kanssa totaalisen yksin ja omillasi. Ketään ei oikeasti kiinnosta kuinka sinulla menee.
Alkoholistien läheisien kanssa puhutaan usein läheisriippuvuudesta. Missä oikeasti kulkee todellisen välittämisen ja läheisriippuvuuden raja? Se on kuin veteen piirretty viiva. Jos toinen ei kykene huolehtimaan käytännön asioista niin toisen se on tehtävä ellei halua ongelmia viranomaisten tai muiden tahojen kanssa. Syyllistyykö siis läheisriippuvuuteen jos pitää asiat kunnossa? Olisiko trendikkäämpää hankkia maksuhäiriöitä tai muita ylimääräisiä kuluja?
Elin itse liki 15 vuotta tuurijuopon kanssa, joka sattuu olemaan elämäni suurin rakkaus ja joka nyt sitten yks kaks yllättäen keskellä masennustaan olikin hankkinut itselleen oman asunnon ja muutti sinne.
Minä jäin yksin ja todellakin koen olevani yksin. Ystäväni hokevat minulle että pidemmän päälle tämä on varmasti minun kannaltani hyvä ratkaisu ettei tarvitse olla koko ajan varpaillaan milloin toinen ratkeaa juomaan.
Kukaan ei kykene keskustelmaan minun kanssani asioista. Kaikki kaikkoaa kuin pieru saharaan.
Minua vituttaa ihan täpöillä.
Vieras
 

Re: Ongelmia kohdatessasi olet todellakin omillasi

ViestiKirjoittaja Vieras » 22.2.2018 22:54:38

Jos kukaan ei kykene kanssasi keskustelemaan, niin olisiko mahdollista, että vika on sinussa, eikä niissä toisissa? :?


Ja tuon toisen ihmisen kyvyttömyys hoitaa asioitaan oman juomisensa takia. Sinähän olet ollut mahdollistamassa sen juopon hauskan elämän, kun olet ollut paikkailemassa jälkiä. :roll:
Vieras
 

Re: Ongelmia kohdatessasi olet todellakin omillasi

ViestiKirjoittaja vieraampi. » 23.2.2018 09:19:35

Harmi että koet olevasi yksin ongelmiesi kanssa. Auttaisiko jos menisit puhumaan jollekin auttavalle taholle kuten päihde- ja mielenterveystoimisto? Ehkä tuttavasi ovat väsyneitä, kun eivät osaa auttaa, ja eivät halua olla tekemisissä ongelman kanssa. Alkoholiongelma on sellainen usein,, että kun siitä kärsii yksi, se joka juo, ja sen kautta sitten se hänen läheisensä kärsii ja joutuu selvittämään ongelmia. Ketju etenee niin, että hänenkin läheisensä voivat kärsiä kuunnellessaan tilanteesta, ja väsyä koska haluaisivat auttaa. Mutta miten kukaan voi auttaa kun kyse on tilanteesta, jota kukaan ei pysty kontrolloimaan. Kukaan ei voi estää alkuperäistä ongelmaa, eli alkoholistia enää juomasta ja tekemällä seuraavaa vahingollista tai ikävää tekoaan. Asiasta puhuminen toimii varmaan aikansa, mutta sekään ei lopulta ratkaise mitään.Voisiko olla jostain sellaisesta kyse?

Siksi joku puolueeton auttaja voisi olla hyvä. Tai sitten al-anon ryhmät, jossa on myös muita joilla on samankaltainen elämäntilanne.

"Missä oikeasti kulkee todellisen välittämisen ja läheisriippuvuuden raja? Se on kuin veteen piirretty viiva. Jos toinen ei kykene huolehtimaan käytännön asioista niin toisen se on tehtävä ellei halua ongelmia viranomaisten tai muiden tahojen kanssa. Syyllistyykö siis läheisriippuvuuteen jos pitää asiat kunnossa? Olisiko trendikkäämpää hankkia maksuhäiriöitä tai muita ylimääräisiä kuluja?"


Mielestäni tuo on oikea havainto,, että jos tilanteesta ei todella lähde ajoissa, niin joutuu ehkä väistämättäkin tällaisten valintojen eteen: toisaalta ei saisi paikata toisen tekemiä ongelmia, mutta toisaalta ei haluaisi maksuhäiriömerkintääkään. Tai häätöä. Tai esimerkiksi joku joutuu siivoamaan kotinsa toisten tekemien sotkujen jäljiltä, jotta se koti ei vaurioidu, vaikka toinen ihminen on humalassa kenties sen sotkenut. Eli siivoamaan toisen vahinkoja, vaikka aina sanotaan että älä auta ja siivoa toisen asioita. Näihin valintatilanteeseen joutumista kai sillä yritetään estää, kun jätetään se juova henkilö oman onnensa nojaan. Niin kauan, kun elää pahasti alkoholiongelmaisen kanssa yhdessä tai sidoksissa häneen, joutuu usein lisää näihin tilanteisiin.

Ystäväni hokevat minulle että pidemmän päälle tämä on varmasti minun kannaltani hyvä ratkaisu ettei tarvitse olla koko ajan varpaillaan milloin toinen ratkeaa juomaan.
Kukaan ei kykene keskustelmaan minun kanssani asioista. Kaikki kaikkoaa kuin pieru saharaan.


On se ihan totta varmasti, että kun joku on eroamassa suhteesta jossa ei voi hyvin, tai on jokin muuten vain iso elämänmuutos tai tilanne, niin ihmiset aktivoituvat ja vakuuttelevat, kuinka hienosti se menee ja kylläpä on hieno ratkaisu. Mutta kun se ratkaisu on tehty, niinnei ketään ole enää.Ihmiset päättelevät että tilanne ratkaistu, siirrytään seuraavaan asiaan. Eivät he oikeastaan varmaan sitä tahallaan aina tee. Kunhan vaan tekevät ja sanovat mitä mieleen tulee, mutta eihän eronnutta sitten kukaan enää hyysää kun ero on tehty. Yksin kai sitä jää, en yhtään kiistä tuota havaintoasi! Mutta ehkä ajan kuluessa huomaat, että itseään varten suurin osa elää, eikä toisia varten. Olet varmasti itse auttavainen ihminen ja koet, että itsekin haluaisit toisia auttaa vastaavassa tilanteessa. Mutta ei kannata katkeroitua. Eihän se kenenkään muun vika lopulta ole, että joku alkoholisti saa niin paljon tuhoa aikaan.
vieraampi.
 

Re: Ongelmia kohdatessasi olet todellakin omillasi

ViestiKirjoittaja Toivomustähti » 23.2.2018 22:27:34

Ymmärsinkö oikein, että et koe saavasi täältäkään tukea, jos kerrot ongelmistasi? Itse koen aivan päinvastoin. Minulle tämä plinkki on ollut henkireikä. En ole aina halunnut asioista ystävilleni ja sukulaisilleni puhua. Silloin on ollut ihanaa, kun on voinut tänne kirjoittaa. Kukaan muu, kuin toinen riippuvaisen ihmisen kanssa elänyt, ei voi ymmärtää, mitä tämä oikeasti on.

Itse uskon, että ystävilläni ei ole minkäänlaista hajuakaan siitä, mitä elämäni on ollut. Useille olen siitä puhunut, mutta ei tätä voi käsittää, ennenkuin sen on itse kokenut. Uskon, että ystäviä kiinnostaa, miten toisella menee, mutta ei heillä voi olla keinoja auttaa. Tietysti jokainen osaa tottakai kuunnella. On surullista, jos koet, ettei sinua missään kuunnella edes.

Onko sillä väliä, mikä määritellään läheisriippuvuudeksi ja mikä ei... Tai että ajattelevatko muut sinun olevan läheisriippuvainen. Lopulta kysymys on vain siitä, miltä sinusta tuntuu. Tiedät kyllä itse, milloin oma toimintasi ei ole tervettä tai sinulle hyväksi.

Mietin tuota tilannettasi ja olet hyvin samanlaisessa tilanteessa, kuin minä. Olen tosin eronnut jo 1,5vuotta sitten, mutta olen edelleen totaalisen yksin. En ole osannut syyttää ystäviäni yksinäisyydestäni. Päinvastoin, olen syyttänyt siitä itseäni. Olen itse jättäytynyt yksin. Kun elämä oli kamalimmillaan, en halunnut tai jaksanut nähdä ketään, en uskaltanut tai halunnut edes kauppaan mennä, kun piti vahtia exää, ettei vaan joisi. Näin kävi minulle. Luulen, että jos et ole toiminut, kuten minä, niin ystävien on vain todella vaikea käsittää tilannettasi. Eivätkö he ole itse kokeneet eroja? Vaikea sanoa, toiset eivät vain osaa lähestyä, eivät tiedä mitä sanoa...
Toivomustähti
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 61
Liittynyt: 11.12.2013 22:54:29

Re: Ongelmia kohdatessasi olet todellakin omillasi

ViestiKirjoittaja yksin jouluna » 24.2.2018 21:49:20

Hei vieras, tilanteesi vaikuttaa olevan aika samanlainen, mitä mullakin oli. Myös mun ex oli tuurijuoppo, ja sitten hän yli 20 vuoden yhteiselon jälkeen muutti salaa pois (myös toinen nainen oli mukana kuvioissa), siis dumppasi yks kaks minut kaikesta vuoskausien yrittämisestäni huolimatta, ja oli vielä tosi ilkeä siinä "vuoristoradassa".

Omalla kohdalla osui myös muita suuria murheita samaan saumaan. Eli luulen ymmärtäväni jotain siitä, että öotkii päähän tosi kovaa. Nyt ajattelen niin, että on hyvä, jos v***ttaa. Mulla ei ehkä ollut niin edes "resursseja" v***tukseen, eikä ehkä oikein vieläkään, piti vaan jotenkin selvitä hengissä siitä myllerryksestä.

Yksin ja yksinäinen olen edelleen, mutta se on ehkä jotenkin positiivisempaa yksinäisyyttä kuin epäonnistuneessa parisuhteessa. Eikä enää Luojan kiitos ole sitä kaameaa vuoristorataa. Voisitko kenties mennä Al-Anon vertaistukiryhmään?

Läheisriippuvuutta ei minusta ole se, jos pitkän suhteen loppuessa mieli järkkyy enemmän tai vähemmän, ja jos välittää ja/tai on välittänyt toisesta, ja tulee suru, kaipaus ja v***tus. Sen sijaan alkkiksen sössimien asioiden hoitaminen mahdollistaa juomista, sanoo eräs, joka on kännissä ajetun kolarin sotkuja selvitellyt (herra alkoholisti katosi pitkäksi aikaa katkolle) ja kaikenlaista ottanut taakakseen. Jos kenenkään elollisen olennon henki tai terveys ei ole vaarassa, alkkiksen sotkuja ja sössimisiä ei minusta pidä läheisen selvittää eikä niiden selvityksessä yhtään tippaa avittaa.

Paistaa se päivä risukasaankin!

PS. Alkkikseni aina vetosi tohon "omillaan olemiseen" :mrgreen:
yksin jouluna
 

Re: Ongelmia kohdatessasi olet todellakin omillasi

ViestiKirjoittaja yksin jouluna » 24.2.2018 21:51:35

..siis luulen ymmärtäväni jotain siitä, kun elämä potkii päähän tosi kovaa.
yksin jouluna
 

Re: Ongelmia kohdatessasi olet todellakin omillasi

ViestiKirjoittaja yksin jouluna » 25.2.2018 11:05:14

Aloittaja kyseli, että

"Olisiko trendikkäämpää hankkia maksuhäiriöitä tai muita ylimääräisiä kuluja?"

Aa ja oo on järjestää talousasiat niin - jolleivat jo ennestään ole - että kumpikin on omillaan. Jos/ kun alkkis sössii talouttaan, niin omaansapa silloin sössii aiheuttamatta haittaa muille. Alkkis on myös kävelevä talouskatastrofi tai ainakin sellaista enemmän tai vähemmän lähenevä.
yksin jouluna
 

Re: Ongelmia kohdatessasi olet todellakin omillasi

ViestiKirjoittaja Pohdiskelija_ » 25.2.2018 21:01:16

Niinhän se tietysti usein on, että ympäriltä katoavat kaikki vaikeuksien aikana. Toisaalta kun juopon elämää pyörittää viina, läheisen ajatuksissa pyörii usein vain se juoppo. Tilanne on voinut kestää vuosia, ehkä eroyrityksiä, yhteenpaluuta ja sitten on voinut itse väsyttää koko tuttavapiirin puhumalla aina samoja asioita, siis taas Pera sitä ja tätä. Tutut on voinu täysin kyllästyä, jos ei ole muistanut lainkaan vastavuoroisuutta ja kuunnella heitäkin ja tukea heidän ongelmissaan. Väsyyhän siihenkin, jos joku valittaa vaikka ylipainoaan itse koko ajan ja kyselee vinkkejä ja ei silti tee asialle mitään. Jos juovaa puolisoa haukkuu ja ei pysty irtautumaan, ehkä lähipiiri kyllästyy ja väsyy.

Yleinen ongelma kyllä on, että muutenkin jää yksin ongelmineen. Syöpä, läheisen kuolema, työttömyys ja muu epäonni karkottaa ihmiset. Ehkei tiedä mitä sanoa tai asia on hankala, kun ei hakua ajatella, että itsellekin voi käydä jotain joskus. Suljetaan kaikki ikävä elämänpiirin ulkopuolelle, kunnes se osuu omalle kohdalle.

Voihan olla ollut valinnut seuransa väärinkin, haalinut autettavia ympärilleen ja rooli ollut aina auttajan. Ei semmoset suhteet muutu hädän tullen toisin päin. Kantapään kautta tajusin itsekin, että vastavuoroisuutta kannattaa odottaa ja vaalia koko ajan ihmissuhteissa, eikä luulla, että yksipuolisella tuella keräisin jotain apua vähän kuin säästöön, optioita avusta. Se oli turha luulo se.

Täällä minusta sekä saa, että antaa. ☺ Kiitos vaan kaikille! Toisten tarinoista jää aina jotain itämään ja joskus saa konkreettisiakin vinkkejä.
Pohdiskelija_
 


Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa