Olet täällä

Kuinka haavat korjataan?

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Kuinka haavat korjataan?

ViestiKirjoittaja Kiira » 2.4.2018 09:13:03

Olen vähän reilu kolmekymppinen nainen. Kasvoin parin pikkuveljen ja "vain viikonloppuisin ja pyhinä kännätään" vanhempien kanssa. Kasvatus oli perinteinen 'pelolla ja väkivallalla kasvatetaan hyvin käyttäytyviä lapsia'. Lapsuuden asiat ajattelen jo jättäneeni taakseni, en ole katkera tai vihainen, he tekivät sen minkä osasivat ja ihan hyvähän musta tuli, mitä nyt vähän rikkonainen.

Miehet. Totta kai just niitä jotka kaipaa mun parantamista. Heh. Ihan niinku ne ikinä parantuis, ainakaan mun toimesta. Pettämistä ja valehtelua. Totta kai lapsi piti tehdä just sen kanssa, joka talloo ja hajottaa henkisesti eniten. Fyysinen kipu ei ollut ikinä niin paha kuin henkinen. Oltiin yhdessä 5vuotta ja siinä ajassa ehtii hyvin kadottaa itsensä. Ja uskoa siihen mitä mies sanoo; en tekis näin jos et olis tommonen. Ja minkäs sille jos toinen oli niin kännissä ettei muista, eihän sitä sillon ole tapahtunut. Tyttö oli 2 kun keräsin voimat ja lähdin. Säikähdin kun tajusin millaisen esimerkin annan lapselleni; opetanko juuri tytölle että kaikki tää on ihan ok?! Paljon se vaati mutta onnistuin, pystyin taas hengittämään.

Ensimmäiset kolme vuotta yksin oli pelottavia. Kun kävi läpi asioita mitä oli tapahtunut. Tajusin, että oikeasti tein lapsen ihmisen kanssa joka useaan otteeseen uhkas tappaa mut. Vitun idiootti. Annoin anteeksi kuristusjäljet kaulalla. Ulosheittämisen talvipakkaselle. Oot huora etkä ansaitse mitään. MINÄ sallin ton kaiken?!

Miehellä oli jo uus uhri, aika alusta asti. Onneksi, jätti mut rauhaan. Olin tyytyväinen vaikka olenkin pahoillani uuden puolesta, hän on ihana tyyppi. Kun he saivat lapsen nousi katkeruus, miksi toi saa olla onnellinen ja minä oon vaan niin rikki etten kykene?!?

Nyt mulla on mies. Ensimmäistä kertaa ikinä mulla on hyvä, luotettava ja kiltti mies. Ihana. Mutta minä en osaa tätä enää. Haluaisin niin kovasti mutta tuntuu että kasvatan vaan muuria ympärillä. Hoen itselleni että pärjään yksin. Mun talo, mun reviiri, oot täällä vaan kylässä. En ikävöi. Rakastan kyllä, luullakseni. Mitä se rakkaus edes on, en tiedä enää. Oonkohan koskaan edes rakastanut, oikein? Terveesti? Tuskin.

Mies on kärsivällinen ja yrittää ymmärtää. Ja minä yritän oikeasti saada pääni kasaan mut kuinka kauan menee että luotan ja päästän oikeasti lähelle? Tuntuu että järki sumentuu. Oon aina rakastanut lapsia ja mulla on yks ihana. Haluanko lisää? Ehkä. Mutta en uskalla. Mitä jos jään taas yksin, ei mun pää kestä. Äh. Miksi edes mietin näitä, kai aika auttaa?!? Miksi ei voi vaan olla ja nauttia. Hajottaa.

Miten rikkinäisestä saa taas ehjän?
Kiira
 

Re: Kuinka haavat korjataan?

ViestiKirjoittaja Vieras* » 6.4.2018 18:42:46

Ei ainakaan kannata romantisoida sitä päihteitten täyttämää "rakkauselämää".
Vieras*
 

Re: Kuinka haavat korjataan?

ViestiKirjoittaja Vieras » 7.4.2018 12:22:36

Hei. Varmaan eheytyminen riippuu siitä kuinka kauan on elänyt alkoholin rapauttamassa ilmapiirissä. Se kun ei ole vain että juodaan, siihen liittyy moraali yms.
Minulla meni vuosia siihen että tajusin kuinka oudosti ajattelin kaikesta, rakkaudesta, parisuhteesta, kaikesta ihmisten välisestä toiminnasta. Tein kaikenlaista typerää erehdystä eron jälkeen vain sen takia etten tajunnut että olin rikki. Enhän minä ole vaan nuo toiset, ajattelin. hain vikaa miehestä heti kun aloin seurustella, eihän se kestänyt.
Meni vuosia ennenkuin ymmärsin kuinka syvälle asti minuun oli juurtunut vääriä ajatustapoja tai mielihaluja yms. Tai sitten se ääretön pelko että minuun sattuu taas jos menen asumaan miehen kanssa.
Mutta voin kertoa että viimein rukouksien voimasta uskalsin astua miehen kans saman katon alle, tosin koeajalla. Onhan tämä ollut aikamoista vääntöä välillä mutta kummasti se oikea rakkaus selvän ihmisen kanssa saa asiat sujumaan. Tosin on muitakin sairauksia kuin alkoholismi joka saa ihmisen tekemään toisille pahaa, ja voi olla vaikeampi tunnistaa sellainen henkilö. Alkoholistin kun huomaa siitä että hän juo, tai on joskus juonut.
Tsemppiä vain eteenpäin. Parisuhdekursseja mitä on tarjolla kannattaa harkita, ei niistä ainakaan haittaa ole.
Vieras
 

Re: Kuinka haavat korjataan?

ViestiKirjoittaja Kiira » 8.4.2018 18:12:01

Kyllähän tässä on tietty reilusti yli puolet elämästä tullut elettyä 'ei niin normaalista ympäristössä'. Eikä siitä niin hirvittävän kauaa ole kun edes ymmärsin että kasvuympäristö ja aiemmat parisuhteet eivät todellakaan ole olleet normaalit.

Miksi hitto on niin vaikea elää 'normaalia' arkea?! Sellaista missä ei tarvi pelätä lyöntiä, monen päivän ryyppyputkea, jatkuvia solvauksia, epävarmuutta. Nyt kun tarjolla olisi jotain ihan muuta niin ei. Keksin tekosyitä miksi meidän ei kannattaisi yhdessä olla. Miksi mies ei ole minulle hyvä. Uskottelen itselleni että jotain puuttuu. Vaikka järjellä ymmärrän kyllä, että sitä "täydellistä minulle sopivaa" ei ole - eihän kukaan ole täydellinen aina. Huoh. Helpommalla pääsisi kun olisi vaan yksin.
Kiira
 

Re: Kuinka haavat korjataan?

ViestiKirjoittaja Vieras » 9.4.2018 10:48:21

Ihan samojen ajatusten kanssa painin vuosia eroni jälkeen. Vieläkin kun joskus meinaa taas pelko nousta käyn vertaistukiryhmässä tai luen täällä että putoan jaloilleni ja ymmärrän mistä on kysymys.
En enää halua tuhota hyvää ihmissuhdetta pelon takia.
Olin joskus lukenut että vain rakkaus parantaa tai täydellisessä rakkaudessa ei ole pelkoa. Luulin että minun pitää etsiä se mies joka rakastaisi niin paljon etten enää pelkäisi. Ei onnistunut kuin hetken kerrallaan, taas löytyi pelottavia piirteitä miesparasta.
Nyt vihdoin jäin vain miehen rinnalle, pelotti välillä, riitelimme, ahdistuin, kaikenlaista sattui ja minulla oli aina vähän väliä ajatuksena lähteä pois. mutten lähtenyt. Niinpä taisin voittaa turhan pelon.
No, tukena on ollut kaikenlainen apu mitä saan erilaisista paikoista ja täältä netistäkin että saan mieleni rauhoittumaan.
Yksi hyvä sivusto on "Toivonpuheita.fi". Sieltä kuuntelin ja ymmärsin itseäni hieman enemmän. kannattaa käydä kuuntelemassa!
Vieras
 

Re: Kuinka haavat korjataan?

ViestiKirjoittaja Kiira » 9.4.2018 16:05:39

Kuinka helpottava kuulla että en vain ole päästäni pimeä! Eilen tuli ahdistuksesta itku - ahdistus siitä miksi käyttäydyn näin enkä osaa olla normaali.
Mies sanoo ymmärtävänsä mutta vähän epäilen että ei näitä oloja ja ajatuksia voi ymmärtää jos ei ole samaa kokenut.

Täytyypä tutustua, kiitos!
Kiira
 


Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa