Olet täällä

Äiti katkolle

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Äiti katkolle

ViestiKirjoittaja Leijonamieli » 25.7.2018 10:35:58

Heippa

Olen ”in my early 20s” oleva kaveri, jonka molemmat vanhemmat ovat olleet aika pitkään alkoholisteja. Tätä palstaa olen lukenut joskus, ja ajattelin purkaa omiakin tunteita nyt, kun äiti lähti katkolle maanantaina ensimmäistä kertaa. Lähinnä todella puran itsekseni omaa huolta, mutta totta kai saa myös lukea ja kommentoida omia ajatuksia. Se olisi ihan mukavaakin.

Äidin piti siis maanantaina mennä katkaisuhoitoon. Vein hänet autolla, koska ei olisi ehkä muuten mennyt. Huomasin tietysti heti, että hän on ottanut, varmasti tilannekin jännitti, mutta olihan se silti pettymys. En tiedä katkojen käytännöistä yhtään mitään, mutta aavistelin, ettei hän tule sinne pääsemään siinä kunnossa. Niinhän siinä sitten kävi, että puhallettuaan 2,04 hän joutui selvittelemään päätään selviämisasemalle. Onneksi se oli samassa rakennuksessa ja samojen hoitajien alaisuudessa toimiva juttu, niin ei tarvinnut ainakaan lähteä viemään äitiä takaisin kotiin. (En siis asu hänen kanssaan.)

Äidin putki oli ensi kertaa näin kova, ettei hän oikeasti saanut sitä itse mitenkään poikki. Varmaan jo ainakin kuukauden juonut joka päivä, ei kylläkään varmasti koko ajan paljoa, mutta kun ei myöskään syö eikä nuku läheskään riittävästi ja on muutenkin aivan hentoinen, riittää vähäkin. Aikaisemmin on silloin tällöin ollut putkia, joista joku voisi varmasti tehdä jonkun hienon käyrän: ajan mittaan putket ovat pidentyneet samalla kun tauot niiden välissä ovat lyhentyneet. Juominen alkoi siis kahden päivän ”putkilla”, joiden välissä yli puoli vuotta taukoa. Nyt sitten tilanne oli tämä, ettei putki olisi katkennut ilman minua ja erästä läheistä ehkä koskaan. Viimeisen vuoden ajalta humalaisia päiviä on ehkä luokkaa kolmasosa päivistä? Tai jopa enemmän.

Minulla on ollut aika vähän huolta äidistäni tähän asti. Välillä olen oikein miettinyt, olenko joku tunteeton sosiopaatti, kun pystyn kavereiden kanssa (aidosti) nauramaan jollekin asialle kun lähestulkoon samalla sekunnilla luen äitini lähettämää humalaista tekstiviestiä peittäen samalla puhelimen näyttöä muilta. Olen suoraan sanottuna ikään kuin blokannut asian. Minulla menee elämässä oikein hyvin. Luonnollisesti häpeän tätä asiaa kuienkin aika paljon, pilaahan se kulttuurimme luoman käsityksen menestyvästä elämästä... En ole kertonut asiasta parhaille kavereillekaan muuta kuin korkeintaan vähätellen.

Pahinta äidin juomisessa on tavallaan se, että ymmärrän, miksi hän juo. Ei se elämä ole helppoa kun on aivan yksinäinen ja työtön. Miksi se on pahinta? Koska vaikka kaikki alkoholin kemia saataisiin kuriin, ongelman juuri pysyy. Toki sitä voi korjata huomattavasti paremmin selvillä ollessa, mutta en usko, että äidilläni riittää rahkeet siihen selvin päinkään. Joskus pelkään, että hän ajattelee itsemurhaa. Perusvire hänellä on positiivinen, hän on älykäs ja tehnyt aiemmin hyvää uraa alallaan, joka kuitenkin loppui 20 v sitten muuton (ei siis alkoholin) takia. Mielestäni hänellä on ollut rikas elämä, mutta se on ”hyytynyt” aivan liian aikaisin. Koen, että nämä muut hänen ongelmansa ovat suurempia kuin alkoholi ja olen niistä enemmän huolissani, vaikka sekin on luonnollisesti tosi iso ongelma. Kuitenkin tulen hänen seurassaan joskus lähes yhtä surulliseksi, vaikka hän olisi selvin päin. Ei hänen seurassaan siis mitään vikaa todellakaan ole, mutta tilanteessa on. Tuntuu, että hän ei yhtään yritä, mutta toisaalta, mihin hän voisi lähteä ”korjaamaan yksinäisyyttä”? Hän on oman tiensä kulkija. Koitan lohduttautua joskus sillä, että Suomessa on miljoona yksinäistä ja satoja tuhansia työttömiä, ja maailmalla monella on asiat aika paljon huonommin. Mutta eihän se onnellisuus noin valitettavasti toimi.

Olen lukenut täältä tarinoita, joissa kumppani juo. Sen täytyy olla aivan raastavan surullista, enkä nyt mitenkään tarkoita vähätellä teidän kokemuksianne (<3), mutta kumppanista on edes teoriassa mahdollista erota. Omasta äidistä ei ole. En koe, että on mitenkään mahdollista lyödä äidin kanssa välejä poikki, vaikka isäni kanssa olen niin käytännössä tehnyt ja se paransi elämäni laatua. Äitini kuolisi muuten.

Tällä hetkellä äitini on katkaisussa. En tiedä, mitä jatkossa. Olen huolissani, että hänen hento fysiikkansa ei kestä bentsoja, joita hänelle määrätään viekkareihin ja uneen ja että hän jää koukkuun niihinkin. Olen totta kai huolissani (ja syystä), että tämä hoito ei riitä mihinkään ja tarvittaisiin joku Minnesota-hoito heti perään. Äidilläni ei riitä varallisuus siihen, minulla riittäisi, mutta en haluaisi maksaa sitä. Pitäisikö minun silti? Olen hieman hukassa sen kanssa, minkä verran minun pitää ottaa vastuuta henkisesti saati sitten taloudellisesti. Rakastanhan äitiäni, ja totta kai hänen henkensä on arvokkaampi kuin minun pieni varallisuuteni, mutta silti en haluaisi vanhemman vaikuttavan lapsen tulevaisuuteen niin(kään) radikaalisti.

Nyt se huoli vasta alkaa tulla — siitä että äitini kuolee. Se huoli, mitä olen tähän asti piilotellut ja lakaissut maton alle, ja koittanut vain itse pärjätä. Olenkin pärjännyt kaikessa oikein hyvin, eikä minulla ei ole päihde- eikä mielialaongelmia. Vanhempani eivät onneksi juoneet ennen teini-ikääni.

Kaikki kommentit ovat tervetulleita esimerkiksi siitä, pitääkö minun nyt tehdä kaikkeni ja auttaa äitiä mahdollisesti esimerkiksi taloudellisesti jatkohoidossa? Olenko itsekäs, jos jatkankin omaa elämääni ja auttelen ”siinä, missä pystyn” (vaikka oikeasti pystyisin enempäänkin, jos keskittyisin täysillä)? Sanomattakin on selvää, että tulen katumaan ehkä loppuelämäni, jos en ole tehnyt kaikkeani ja äiti kuolisi. Se mitä en kaipaa, on taivastelu mallia ”onpa hirveää, tulin surulliseksi lukiessani” jne.!

Kiitos kun sain kertoa.
Viimeksi muokannut Leijonamieli päivämäärä 25.7.2018 11:04:09, muokattu yhteensä 1 kerran
Leijonamieli
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 2
Liittynyt: 25.7.2018 10:26:15

Re: Äiti katkolle

ViestiKirjoittaja Laventeli » 25.7.2018 10:52:14

Hei Leijonamieli!

Minä voin tietysti kertoa vain oman kokemukseni. Varmasti sinun pitää itse miettiä tykönäsi miten loppujen lopuksi toimit.

Mieheni oli käyttänyt liikaa alkoholia jo vuosia ja hänellä oli ollut viikkojen juomaputkia ja olin ehdottanut hänelle katkolle menoa jo muutaman sellaisen aikana, kun minusta vaikutti, että hän halusi lopettaa juomisen, muttei pysty. Hän kävi siellä muutaman kerran ja joka kerran jälkeen tuli raitis jakso, jolloin hän tsemppasi ja urheili ja vannoi, ettei koskaan enää katkolle. Silti kuvio toistui ja juomaputket myös, jotka pitenivät kuukausiin.

Kunnan päihdehuolto ei minusta toiminut mieheni kohdalla, koska se tähtää asiakkaan (ennen: potilaan) KOHTUULLISEEN alkoholinkäyttöön. Alkoholisti ei kuitenkaan pysty kohtuukäyttöön. Minä koen, että päihdehuolto antaa siis luvan juoda.

Minnesota-hoidosta olen lukenut vain täältä palstalta. Se on kallis ja rankka kokemus, mutta lukemani perusteella se toimii.

Oletko jutellut äitisi kanssa asiasta koskaan? Suostuisiko hän sitoutumaan AA:han? Eräältä AA:n hyvin tuntemalta olen kuullut, että Minnesota-hoidossa tavallaan noudatetaan AA-periaatteita, mutta siihen ajetaan sisälle lyhyessä ajassa. Minnesotaan voi joissakin kunnissa saada myös maksusitoumuksen, mutta siitä en osaa sanoa enempää mitkä vaatimukset sellaisen saamiseen on.
Laventeli
 

Re: Äiti katkolle

ViestiKirjoittaja Vieras » 26.7.2018 06:25:23

Katso ryhmät Suomen AA:n sivuilta. Myös naisille on ryhmiä.
Vieras
 

Re: Äiti katkolle

ViestiKirjoittaja Narrinen » 27.7.2018 19:01:04

Hei Leijonamieli!

Äitisi on nyt avun piirissä, ja on lopulta hänen omasta motivaatiostaan kiinni, tarttuuko hän apuun ja hoitoon. Hän saanee katkolta lisäinfoa oman kuntansa jatkohoitomahdollisuuksista. Minun näkemykseni mukaan sinun ei ole syytä lähteä rahoittamaan kallista Minnesota-hoitoa - varsinkaan kun mitään takeita sen hyödyistä äitisi kohdalla ei ole. Sori, että kirjoitan näin suoraan, mutta oikeastaan on aivan sama, mitä alkoholistin läheiset tekevät tai jättävät tekemättä. Ulkoa kannettu hoitomotivointi harvoin tuottaa toivottua tulosta, raitistumista. Voit toki tukea äitiäsi, mutta älä ota siitä liian raskasta taakkaa itsellesi.

Oletko lukenut Mitä nyt taas -blogia? Siinä käsitellään äidin alkoholismia sarjakuvan keinoin, suosittelen vahvasti tutustumaan, vaikka tekijä ei ole sitä juurikaan enää päivittänyt.

Samoin Juha Kemppisen artikkelit alkoholismin vaiheista auttavat läheistä ymmärtämään, millaisesta ilmiöstä alkoholismissa on kyse. Kannattaa tutustua, jollet jo olekin.

Alkoholistin läheisenä minua itseäni on auttanut tiedon hankkiminen ja keskustelu, sekä häpeästä irtautuminen. Hae tukea myös itsellesi ja elä omaa elämääsi, olet sen arvoinen.
Narrinen
 

Re: Äiti katkolle

ViestiKirjoittaja Vieras4 » 27.7.2018 23:15:43

Hei,
Ihan lyhyt kommentti. Äitisi voi hakea maksusitoutumusta päihdekuntoutukseen, ei sinun tarvitse sitä maksaa. Tässä linkki päihdeasiamiehen sivuille: http://www.paihdeasiamies.fi
Alkoholismi on todellakin sairaus, koko perheen sairaus, koska se sairastuttaa pikkuhiljaa koko perheen. Onneksi et asu äitisi kanssa. Minnesotahoito on hyvä. Ruotsissa minnesota-hoitopaikkoja on yli 4000, Suomessa jotain 100-200. Se on harmi.
Katkolta ohjataan kuntoutukseen. Ketäänhän ei voi pakottaa, mutta toivotaan, että äitisi tarttuu niihin.
Tsemppiä!
Vieras4
 

Re: Äiti katkolle

ViestiKirjoittaja Vieras4 » 27.7.2018 23:18:35

Hei,
Ihan lyhyt kommentti. Äitisi voi hakea maksusitoutumusta päihdekuntoutukseen, ei sinun tarvitse sitä maksaa. Tässä linkki päihdeasiamiehen sivuille: http://www.paihdeasiamies.fi
Alkoholismi on todellakin sairaus, koko perheen sairaus, koska se sairastuttaa pikkuhiljaa koko perheen. Onneksi et asu äitisi kanssa. Minnesotahoito on hyvä. Ruotsissa minnesota-hoitopaikkoja on yli 4000, Suomessa jotain 100-200. Se on harmi.
Katkolta ohjataan kuntoutukseen. Ketäänhän ei voi pakottaa, mutta toivotaan, että äitisi tarttuu niihin.
Tsemppiä!
Vieras4
 


Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa