Olet täällä

Turta

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Turta

ViestiKirjoittaja Tiiapa » 28.5.2020 17:33:55

En enään tiedä mitä teen. Mieheni on alkoholisti. Vuosi sitten ollut katkolla ja mielestäni aivan valmis menemään uudestaan. Katkon jälkeen oli 2vkoa selvä ja homma lähti taas luisumaan. En jaksa vain enään. Olen yksinäinen ja kaipaan edes kosketusta. Saan vain vittuilua. Jätä se, no hankalaa..olen itse peliriippuvainen, ulosotto painaa. Enkä voi jättää miehelleni meidän koiria jotka hoidan yksin. Mieheni nimissä. Emme ole naimisissa. Ainut paikka mihin mieheni pystyy menemään on enää meidän lähikauppa, hakee sidukkansa ja se on siinä. Ravaa paskalla jatkuvasti eikä syö. Enkä tiedä mitä helvettiä enään teen. Oma olo on aivan paska. Olemme molemmat työelämässä mutta mieheni pidemmällä lomalla. Oma lomani loppuu onneksi kohta. Onko edes joku joka ymmärtää tuskaani, paskaa en tahdo enempää niskaan.
Paistaa se perssilmäänkin,toivottavasti!!
Tiiapa
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 3
Liittynyt: 23.5.2020 21:42:48

Re: Turta

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 29.5.2020 14:50:32

Kurja tilanne, kun en voit edes lähteä tuosta pois. Tarkoitan siis oikeasti jättää häntä.

Mutta voisitko alkaa rakentamaan omaa elämää itsellesi vaikka asuisitkin hänen kanssaan saman katon alla? Aloittaisit miettimällä mitä tekisit, jos asuisit yksin. Olisiko jokin harrastus / tekeminen mihin käyttäisit aikaasi? Voisitko alkaa tekemään sitä nyt? Mikä on este? Tunnen joitain ihmisiä jotka ovat pystyneet tällä tavalla rakentamaan itselleen vähitellen ihan ok elämän. On surullista, että ihmisillä ei ole aina mahdollisuutta valita kenen kanssa elää, mutta toivon, että sinulla olisi kuitenkin mahdollisuus valita miten elät.

Pienin askelin kohti parempaa. Toivon sinulle auringon paistetta!
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2053
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Turta

ViestiKirjoittaja Vieras » 29.5.2020 19:04:49

Kurja tilanne kyllä.
Mulle tuli mieleen, että ulosotto ei ollut kiinnostunut rotukoirastani, vaikka mullakin meni luottotiedot. Koira oli 6v. Mietin vaan, että voisitko ostaa koirat mieheltä varsinkin josseivat ne ole näyytelyissä menestyneitä siitoseläimiä? Tiukan paikan tullen ne voisit sitten ottaa mukaan, koska ovat omiasi. Tai jos sulla on joku luotettava henkilö, vaikka sukulainen, joka voisi ostaa koirat ja ne olisivat silti teillä. Keksit jonkun perustelun.. että jos mies vaikka sairastuu tai jotain. ;) Niinkuin tuolla menolla kyllä sairastuukin.

Auttaisiko sua jos selvittelet asioita omine nokkinesi, miehelle puhumatta? Jos tilanne ei taloudellisesti olisi täydellinen katastrofi ja ne koirat saisit mukaan, jos jossain vaiheessa on pakko lähteä siitä. Semmoinenhan kuitenkin rauhoittaisi mieltä ja helpottaisi sua kestämään tilannetta nyt. Ulosotto ei ihan kaikesta nykyään ole kiinnostunut.. siis samoin kuin menneisyydessä pakkohuutokaupattiin kaikki kattiloita myöten. Mun asiat on hoituneet yllättävän hyvin siihen nähden, että ulosotto huohottaa niskassa mullakin. Ehkä, riippuen paikkakunnasta, voisit aivan hädässä saada asuntoon harkinnanvaraisena sosiaalitoimen vuokratakuun tai ehkä ihan Kelastakin perustoimeentulotukea hakemalla, jos syynä olisi ero.

Tilannetta siinä kotona ja sen kehittymistä voisi olla helpompi seurata tyynemmin mielin, jos takataskussa olisi suunnitelma B pahimman varalle. Sen lisänä nuo Vilma1966:n vinkit on hyviä.
Hyvin olet selvinnyt, jos et tuossa ole itsellesikin ehtinyt kehittää alkoholiongelmaa. Niin käy hemmetin helposti.
Voisiko al-anonin ryhmä tullä kyseeseen? Sekin saattaa olla joillekin iso apu ja henkireikä eläessä alkoholistin läheisenä.
Tsemppiä!
Vieras
 

Re: Turta

ViestiKirjoittaja Tiiapa » 30.5.2020 13:00:30

Kiitos teille vastauksista. Omaa elämää olen käytännössä elänyt vuosia. Yrittäen toivoa että siellä jossain se mies mihin rakastuin, on. Vuosi sitten näytti niin pahalta että mieheni hakeutui hoitoon. Ei sitä onnea kauan kestänyt. Ensin taas sitä salailua. Nyt jo niin huonossa kunnossa ettei juurikaan syö. Katkosta ei kuulemma hyötyä ja aina se huominen kun soittaa päihdehoitajalle. Nukun yöni olohuoneessa koska en halua mennä makuuhuoneeseen, joka tölkkejä täysi. Koirat eivät ole näyttelykoiria mutta isoja. Pelkään etten asuntoa saa mistään ja kahden jätin kanssa hankalampaa kerrostalossa. Nyt asutaan rivarissa. Olen miettinyt että minun on kysyttävä jostain jotain pakkohoitoa, ym. Toi on sairasta kattoa ja tuntuu pahalta. Tietääkö joku tästä asiasta jotain. Pelottaa että juo ittensä hengiltä.
Paistaa se perssilmäänkin,toivottavasti!!
Tiiapa
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 3
Liittynyt: 23.5.2020 21:42:48

Re: Turta

ViestiKirjoittaja Vieras » 30.5.2020 13:36:48

Tiiapa kirjoitti:Kiitos teille vastauksista. Omaa elämää olen käytännössä elänyt vuosia. Yrittäen toivoa että siellä jossain se mies mihin rakastuin, on. Vuosi sitten näytti niin pahalta että mieheni hakeutui hoitoon. Ei sitä onnea kauan kestänyt. Ensin taas sitä salailua. Nyt jo niin huonossa kunnossa ettei juurikaan syö. Katkosta ei kuulemma hyötyä ja aina se huominen kun soittaa päihdehoitajalle. Nukun yöni olohuoneessa koska en halua mennä makuuhuoneeseen, joka tölkkejä täysi. Koirat eivät ole näyttelykoiria mutta isoja. Pelkään etten asuntoa saa mistään ja kahden jätin kanssa hankalampaa kerrostalossa. Nyt asutaan rivarissa. Olen miettinyt että minun on kysyttävä jostain jotain pakkohoitoa, ym. Toi on sairasta kattoa ja tuntuu pahalta. Tietääkö joku tästä asiasta jotain. Pelottaa että juo ittensä hengiltä.


Tietysti sitä toivoo löytävänsä jostain viinan alta sen johon rakastui, mutta ollaanko me muutenkaan enää samoja ihmisiä kaikkien vuosien jälkeen? Siis jos pitkä suhde on takana. Sitä muuttuu joka tapauksessa ja juoinen voi muuttaa ihmistä lisää pahimmillaan dementiaan saakka, joten ei sitä samaa enää ole, missään.

Pakkohoitoon ei päihdeongelman takia määrätä. Surulistahan se on katsoa, mutta ihmisellä on oikeus juoda itsensä hautaan.Tämä pakkohoidon puuttuminen surettaa paljon myös päihdenuorten vanhempia; ei edes sitä lasta saa hoitoon, eikä asiaan voi mitenkään vaikuttaa jos lapsi on 18v. Eikähän nuorempaakaan oikein saa estettyä. Ja monihan itsensä hautaan juokin. Alkoholisairaudet taitaa olla työikäisten suurin kuolinsyy, ainakin miehillä. Ei minunkaan exääni ole mikään pysäyttänyt, siellä hän jatkaa päivittäistä juomistaan varmaan kuudetta vuotta. Yhteiselon aikana oli paljon ihan kokonana juomattomia päiviä, ennen eroa niitä ei enää juuri ollut, eikä sen jälkeenkään. Paskalla sekin jo silloin ravasi. Ripuli voi johtua suoliston ärtymisestä, mutta myös jo haimaviasta tai maksakirroosista. Kirroosikin on suht oireeton lähelle loppuvaihetta. Mun exällä on jo juomisesta tulleita sairauksia, mutta riippuvuus on niin pirullinen ongelma, että ei siinä järkisyyt paina. Tietysti teidät riippuvuuksien problematiikasta itsekin tuon peliriippuvuuden myötä.

Painostaminen ei auta, mutta kyllähän alkoholiongelmaisen pienimpäänkin omaan haluun saada apua, kannattaa tarttua ja siinä kohtaa ihan kädestä pitäen auttaa katkolle tai muualle hoitoon.

Maksuhäiriömerkinnät ei välttämättä estä asunnon saamista, varsinkin, jos niissä ei ole maksamattomia vuokria. Jos tarve asunnolle tulee, niin voihan asiaa kysyä joiltain firmoilta tai yksityisiltä. Ehkä sosiaalitoimikin osaaa neuvoa. Toimeentulotukena voi saada maksusitoumuksen vuokratakuuseen. Ero on ihan käypä syy, samoin paikkakunnanvaihto työn tai opiskelun perusteella.

Meillä ongelmana oli miehen rauhattomuus kännäämisen lisänä. Ja vaaratilanteet, kun keksi milloin sytytellä kynttilöitä, milloin kokata. Mulla alkoi oma kestokyky loppua siihen koko ajan varpaillaanoloon ja ikäviin yllätyksiin. Mulla ei ollut omassa kodissani minkäänlaista rauhaa tehdä mitään ja yhteisten asioiden hoitamiseen oli hirveä sopivan raon kyttääminen; miten saada mies järkevässä kunnossa tai mielentilassa kauppaan maksamaan osansa ostoksista tai muualle hoitamana jotain asiaa, tai milloin uskaltaa lähteä itse jonnekin, ettei mies ole niin kännissä, että teloo pienikokoiset lemmikit kaatuillessaan tai jättää ne oven väliin..
Ei se elämä alkoholistin rinnalla niin hauskaa ole. Ei tosiaankaan.

Hyvä, että olet alkanut pohtia asioita. Se on hyvä alku. Ehkä löydät keinoja elää siinä suht hyvää elämää tai jossain vaiheessa jonkun tavan, miten pääset muuttamaan pois. Meitä alkoholistien läheisiä on paljon, joten et ole yksin taakkasi ja tuntemustesi kanssa. Kyllä sitä jotenkin aina pääsee eteenpäin ja keksii jotain.
Vieras
 

Re: Turta

ViestiKirjoittaja kesätuuli-poutapilvi » 1.6.2020 11:42:36

Lähes jokainen, joka tänne hakeutuu, etsii alkuun kuumeisesti keinoa, millä muuttaa se juova puoliso raittiiksi. Jostain pitäsi siihen löytyä vastaus tai keino. Tietysti se on luonnolista, kun kenties vuosien saatossa oma elämä ja ajatukset ovat kiertyneet tiukasti puolison juomisen ympärille. Se on kuin sääilmiö, jota tarkkaillaan ja päivän puuhat ja oma mielentila on siihen tiukasti sidottu. On kova tarve hallita tilannetta ja sitä toista ja sen juomista. Meistä kai kaikki on kokeillut vaikka miten takoa järkeä juopponsa kalloon vaikka millä keinoin. Se ei vaan onnistu.

Minullakin kesti aika kauan päästä siihen ajatukseen, että minä en voi päättää millaista elämää toinen elää. Ainoa mitä voin tehdä, on puhua asiasta ja jos muutoshalu on vain minulla, tilanne ei muutu ja jos en kestä sitä elämää, minun pitää ottaa itsestäni vastuu ja erota. Osa löytää keinoja elää juovan kanssa ja kai se lähinnä tarkoittaa hyvin erillisiä elämiä. Harvoin siinä voi parisuhteesta puhua, kämppiksistä ennemminkin.

Miksi sen oikeuden päättää toisen elämästä lopulta edes haluaa? Eikö se ole aika röyhkeääkin? Ei sitä ole hetkeäkään elänyt sen toisen saappaissa, ei tiedä hänen tuskiaan ja olojaan, mihin hän sitä viinaa vetää. Moni ei riippuvuudesta pääse irti, osa ei haluakaan ja tavallaan hyväksyy sen ennenaikaisen kuoleman juomisen hinnaksi. Ei kai sitä itsekään tykkää, jos joku alkaa terveyden nimissä vaatia lupumaan kahvista ja sokerista, pudotamaan painoa tai liikkumaan. Sellaisesta loukkaantuu. Toista kunnioittavaa on olla tukena, jos hän itse haluaa muutosta. Pakotettuna katkolla tai hoitoon vieminen ei anna kestäviä tuloksia. Ihmisellä on oltava oma halu muutokseen.

Entinen mieheni elää omasta mielestään hyvää elämää ja nauttii. Ei häntä tunnu kiinnostavan mahdolliset haitat, mitä siitä seuraa. Sanoikin usein, että "ne on sen ajan murhe", jos asiasta yritin puhua. Monella juominen on niin iso osa elämää ja identiteettiä, että siitä on vaikeaa luopua. Selvinpäin kärvistellessä elämä on harmaata ja koko ajan vituttaa.

Helpointa varmaan on, mitä aiemmin ymmärtää lopettaa sen juovan kontrolloinnin ja kääntää katseen itseensä ja omaan hyvinvointiinsa. Toisen tuhoutumista on raskas katsella ja elämä voi olla muuttua siinä vierellä synkäksi. Hyvä olisi, jos pystyisi pitämään itsestään huolta, ettei masunnu tai jatkuvasta stressistä kehity fyysisiä sairauksia. Ettei yhden juomine tuhoa kahta ihmistä, tai useampaakin, jos lapsia on.
kesätuuli-poutapilvi
 


Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa