Olet täällä

Isän alkoholismi

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Isän alkoholismi

ViestiKirjoittaja Kyynel9 » 1.4.2021 11:43:38

Isäni on alkoholin suurkuluttaja, kai alkoholisti. Missä se raja meneekään. Kun olin lapsi alkoholi maistui satunnaisesti, en muista että olisi silloin usein juonut mutta kun joi niin joi niin paljon kun ikinä pystyi ja makasi seuraavan päivän rapuloissaan. Pelkäsin sitä. Firmansa tilaisuuksista aina talutettiin kotiin. Luulin silloin että se on ihan normaalia käytöstä ja että ihan normaalia mata seuraava päivä ja oksentaa. Välillä oli pitkiä aikoja ettei juonut, sitten joi joka viikonloppu ja paljon, muttei koskaan seuraavana päivänä enää eikä arkisin saunaolutta enempää. Välillä riehui kännissä ja ajoi äidin ja meidät lapset (minulla yksi sisar) ulos raivopäissään.
Kun muutin pois kotoa ja aloin käydä vain viikonloppuisin kotona, huomasin yhtäkkiä etten muistanut milloin olisi ollut sellainen vierailu ettei isä olisi mitään ottanut. Perjantaina kun saavuin, huomasin hänen olevan päissään. Seuraavana päivänä oli kiukkuinen ja pahalla päällä kunnes kello oli sen verran että kehtasi avata oluen. Toeranssi tuntui kasvaneen kun pystyi juoda laatikollisen viiniä ja siihen oluet päälle. Seuraavana päivänä ei mitään. Kysyin joskus äidiltä että miten on isän juomisen laita niin äiti sanoi että viikonloppuisin joskus vähän ottaa. Toelrnassista päätellen en usko sitä. Luonani käydessä ruinasi konjakkia ja päätin etten tarjoile alkoholia.

Nykysin itselläni on perhe. Käymme vierailulla mieheni ja lasten kanssa silloin tällöin. Asumme kauempana ja vierailemme aina viikonlopun. Isä on usein päissään kun tulemme, iloinen ja hilpeä. Joka kerta juo humalaan asti. Kun lapsemme olivat pienempiä, oli usein silminnähden humalassa. Olemme riidelleet tästä lukemattomat kerrat. Kerran poistuimme joulupäivän aamuna kun pullo avattiin jo aamupäivällä vaikka meillä lapset mukana. En haluaisi äidilleni tehdä sitä ettemme käy vaikka tekisi mieli. Äitini siitä eniten kärsii. Usein suununtaiaamuisin on todella kiukkuinen ja räyhää, en tiedä onko huono olo vai halusisiko lisää alkoholia. Muutaman kerran olen ilmoittanut ettemme enää käy siellä juomisen takia kun isä aina humalassa, lastenlastensa nähden juo. Isä on sitten parantanut tapansa ja ollut juomatta, ainakin meidän vieraillessa, mutta pikkuhiljaa taas sama meno jatkunut. Olen kysynyt äidiltä silloin tällöin että miten on juomisen laita mutta äiti sanoo ettei nyt niin paljoa juo, silloin tällöin. Aihe tuntuu vaikealta. Vaikea uskoa sitä, luulen että äiti suojelee/salailee. Taannoin olin siellä pari yötä arkena ja isä joi myös niinä iltoina ja oli humalssa vaikka työpäivä seuraava päivä. Nyt on irtisanottu työpaikastaan. Hän sairastaa diabetestä, on ylipainoinen ja on joskus voinut huonosti ja oksentanut vaikkei ole krapulaa tai humalassa. Maksa-arvot koholla, tulehdusarvot koholla jostain syystä. Fyysinen kunto on huono.

Tämä on kalvanut mieltäni kohta 20 vuotta kun juominen isälle niin tärkeää ja tuntuu että mennyt vain pahemmaksi. Luulen että nuoresta asti oli se että kun joi niin joi kunnes sammui tai oksensi. Silloin se oli vain harvemmin. Kun minä ja siskoni kasvoimme, alkoi tissuttelu. Hän on nyt 61 vuotias ja voisi olla vielä kymmeniä vuosia edessä. Ikävää myös että omat lapseni näkevät ukin aina humalassa, enemmän tai vähemmän. Nykyisin ei raivoa enää humalassa vaan on leppoisa ja hilpeä, tosin isottelee ja muut on idiootteja. Sitä tekee selvinpäinkin. Tuntuu pahalta katsoa vierestä kun toinen tuhoaa itsensä.
Kyynel9
 

Re: Isän alkoholismi

ViestiKirjoittaja Satu (LL-vertaistyöntekijä) » 8.4.2021 15:16:10

Hei Kyynel,

ja kiitos samaistuttavasta viestistäsi!

Olen itsekin elänyt alkoholistiperheessä eli en ole terveysalan asiantuntija, mutta kertomasi perusteella kuulostaa minusta siltä, että isälläsi on todella ongelmia alkoholin kanssa. Tunnistin tarinastasi monta kohtaa: vähitellen lisääntyvän juomisen, joka "läikkyy" viikonlopuilta pikkuhiljaa myös arkeen, pelon ja huolen juovan vanhemman puolesta, yhteydenpidon ja tapaamisten mahd. rajoittamisen vaikeuden, "sen toisen vanhemman" vähättelyn ja vaikenemisen jne.

Kerrot, että isäsi juominen vaivaa sinua edelleen. Tämä on minusta todella inhimillistä. Ei ole helppoa katsoa vierestä, kun itselle tärkeä läheinen tuhoaa itsensä ja terveytensä, niin kuin koskettavasti kuvaat. Se satuttaa! Minäkin kannoin huolta isästäni loppuun asti - vielä aikuisenakin.

Mietin, onko lähelläsi sellaisia ihmisiä, joiden kanssa voisit puhua isäsi juomisesta? Esim. puolisosi tai ystäväsi..? Uskon, että oloasi voisi helpottaa, jos saisit huolta ja pelkoa jaettua jonkun kanssa. Tähän liittyen vinkkaan sinulle Lasinen lapsuus -sivuston ja erityisesti sen Tukea-osion. Tuolla ilmoitellaan mm. kuukausittain järjestettävistä ryhmächateista ja ajanvarauksella toteutettavista yksilöchateista, joissa on mahdollista chatata lasisesta lapsuudesta kahden kesken esim. minun kanssani :)

Jos aikatauluihisi vain suinkin sopii, tule ihmeessä mukaan tänään illalla järjestettävään ryhmächattiin! Chateissa keskustellaan anonyymisti kirjoittamalla omista kokemuksista lasiseen lapsuuteen liittyen. Keskustelua voi myös vain seurata, jos tuntuu, ettei ensimmäisellä kerralla rohkene vielä itse höpötellä :)

En malta olla lopuksi vielä sanomatta, että olet toiminut rohkeasti, kun olet pyrkinyt rajoittamaan isäsi tapaamista silloin, kun hän on humalassa. Muista, että sinulla on tähän täysi oikeus, vaikkei rajanveto helpolta tuntuisikaan.

Olisi mukava kuulla sinusta vielä jotain kautta! Toivon sinulle voimia ja jaksamista kuormittavaan tilanteeseesi <3

Valoisampaa kevättä toivottaen

- Satu
Satu (LL-vertaistyöntekijä)
 

Re: Isän alkoholismi

ViestiKirjoittaja Kyynel9 » 28.6.2021 13:46:22

En ole jaksanut tulla kirjoittamaan tänne ennenkuin nyt.
Kiitos vastauksestasi.
Tilanne tällä hetkellä on nyt se että huoleni isän terveydestä on valitettavasti käynyt toteen ja hänellä todettu parantumaton maksasairaus. Kesään ja kesän mittaan vointi yhtäkkiä huonotunut, paino tippunut, lääkärin mukaan mitään ei ole tehtävissä. Suru, pelko ja huoli on pohjaton. Pelkäsin tätä mutten ole vielä valmis isästä luopumaan. Korkki on hänellä nyt myös mennyt kiinni, miksei voinut tehdä sitä aiemmin. En tiedä miten tästä nyt selviää.
Kyynel9
 

Re: Isän alkoholismi

ViestiKirjoittaja PatrickBellamy » 5.7.2021 10:47:55

Ei ole väliä kuinka paljon haluat pelastaa jonkun, jos hän ei halua pelastaa itseään, on erittäin vaikeaa.
PatrickBellamy
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 9
Liittynyt: 29.6.2021 09:42:29

Re: Isän alkoholismi

ViestiKirjoittaja Satu (LL-vertaistyöntekijä) » 7.7.2021 19:28:35

Hei Kyynel9,

voi, miten kurjaa, että isäsi terveydentilassa on tapahtunut käänne huonompaan :( Kiitos kuitenkin, että jaksoit tulla kertomaan asiasta <3

Oma isänikin menehtyi osin alkoholin aiheuttamiin liitännäissairauksiin. Uskon siis ainakin jollain tasolla tietäväni, miltä sinusta tuntuu. Parantumattomasti sairaan läheisen tunteita kuvattaessa puhutaan usein ennakoivasta surusta. Se on juuri pahimman pelkäämistä, odottamista ja joskus toivomistakin, jos sairastelu on jatkunut jo pitkään.

En itsekään olisi ollut vielä valmis luopumaan isästäni, mutta valitettavasti oli hänen aikansa mennä. Toivon sydämestäni, että sinun isäsi tilanne olisi toinen ja ehtisitte vielä tekemään paljon ihania muistoja yhdessä!

Minulla ei valitettavasti ole sellaisia sanoja, jotka saisivat tuntemasi pelon, huolen ja surun poistumaan. Muistathan kuitenkin, ettet ole yksin <3 Jos voimavarasi vain suinkin antavat myöten, varaa ihmeessä minulta kahdenkeskinen chat-aika täältä. Olen mielelläni kuuntelevana korvana :)

Lähetän sinulle hurjasti voimia, jaksamista ja lämpimiä ajatuksia vaikeaan tilanteeseesi <3

- Satu
Satu (LL-vertaistyöntekijä)
 


Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa