[Hely]

Vuoden päivät on nyt ollut kissa nostettuna pöydälle, mies tissuttelee ja liian usein lipsuu humalan puolelle.
Mies ainakin sanoo haluavansa vähentää. Toisaalta juo salaa (ihan kun en huomaisi).
Arkena on ollut ainakin jonkun verran juomatta yhtään, on viikonloppuja jolloin ei ole ottanut humalaan asti, yhden viikonlopun kokonaan ilman.
Mutta säännöllisin väliajoin on lipsunut liikaa ja on ollut pienessä sievässä ihan suunnittelematta. Yksi kerta osui sunnuntaille.

Varmaan juo enemmänkin, salaa. Minä huomaan sitten vain ne pikkukännit.
Vuosikymmeniä on oltu yhdessä, joten helposti huomaa.

Vuosi. Kokonainen vuosi eikä loppua näy. Vaikka jonkunlaista yritystä on olevinaan. Senhän tietää ettei ongelma pienemmäksi aikojen saatossa muutu. Ei yhtään houkuta jäädä katsomaan sen pahenemista, niin hyvä kun muuten onkin yhdessä.
Ei kai muuta ole tehtävissä kuin erota?

[liisa ihmemaassa]

Hei, te kaikki jotka epäilette. Olen lähtenyt alkkiksen luota. Vaikeinta on yksinäisyys. Muutin suuresta kaupungista pieneenn maalaiskaupunkiin ja joskus aivot kuumenee kun on yksinäistä eikä voi luottaa keneenkään.
Lähdin jo siinä vaiheessa kun näin että ollaan menossa huonoon suuntaan.
Ihminen asui kapakassa ja kun löysin maksamattomia laskuja yritin keskustella. Tuloksena, häivy helvettiin huora. Lopulta häivyin. Hän asuu tällähetkellä hotellissa koska asunto on pakkomyyty ja siitä jäi n. 100 000 euroa, minulle kuuluu puolet mutta koska ne on maksettu hänen tilille ja hän asuu hotellissa tulen tuskin koskaan näkemään omaa osaani. Kaikille teille, miettikkää monta kerta ennenkä antaudutte juopon seuraan.

[juhapetteri]

Kaksi tarinaa tässä viestiketjussa. Hely on viimein toteuttanut päätöksensä erota alkoholistipuolisostaan ja Ihmemaan Liisa vielä miettii ratkaisevaa siirtoaan. Eropäätös on raskas eikä varmaan ikinä tuskaton ja ristiriidaton. Järkyttävintä tässä problematiikassa on alkoholistin rooli. Hän jatkaa tissutteluaan katkeraan eroon tai toisenlaiseen loppuun asti. Parisuhteen raitis osapuoli on se, joka avaa aina uudelleen keskustelun parisuhteen yhä hupenevista eväistä toisen osapuolen hukuttaessa ajatuksensa humalaan. Yleensä keskustelu kiertää kehää, koska raitis ei löydä lopulta enää sanoja eikä tuoretta sanottavaa kun taas päihtynyeen ajatus ei yksinkertaisesti kulje. Kun kaikki eväät on viimein syöty ja viinat juotu, on tilinteon hetki; valitettavan usein aivan liian myöhään.