löysin googlaamalla "kuivahumalan" tämän artikkelin:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/christ ... ina-haise/Käsittääkseni on suuri ero, onko ihminen raitis vai väkisin (ehkä jonkun toisen takia/pyynnöstä) juomatta. Käytös kuivahumalassa "kärvistellessä ilman viinaa" pysyy aivan samana kuin juodessa/krapulassa/juomista suunnitellessa.. Ihminen ei siis ole muuttunut, saanut mitään oivallusta raittiin elämän eduista ja iloista. Arvomaailma on sama kuin ennen..
Ihminen raitistuu kunnolla siinä vaiheessa, kun ajatus kääntyy niinpäin, että saan olla raittiina, minun ei tarvitse juoda. Ihmine alkaa ottaa vastuun teoistaan ja tunteistaan, eikä syyllistä muita.
Pakkojuomattomuudessa ajatukset kiertävät juomisen ympärillä ja v*ituttaa kun ei saa juoda. Kumma kyllä näitä katkeria jurrikoita on myös vertaistukiryhmissä (AA) niissäkin, jotka ovat olleet vuosia juomatta. Olemus ja puheet on katkeria ja elämänasenne negatiivinen. Lieneekö syynä silloin se, ettei oikestaan ole raitis vaan juomaton? Vai onko taustalla joku muu hoitamaton ongelma, kuten masennus tai persoonallisuushäiriö.
Noin yleensä ottaen, on varmana viisainta erota, jos juomiseen ei tule muutosta sen ensimmäisen puheeksiottokerran jälkeen, kun selittää, miten alkoholinkäyttö satuttaa läheisiä ja vaikuttaa parisuhteeseen ym. Jos vastakaikua ei tule, juova on hyvn kaukana edes ajatuksen tasolla juomisen lopettamisesta... Ja niinkauan kuin juoppo juo, kaikki muu, läheiset ihmisetkin, on arvoasteikolla aina viinan (ja usein työn) takana.