Olet täällä

Onko miehelläni alkoholiongelma?

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Vieras » 17.9.2022 17:05:10

Vieras kirjoitti:
Sovimme nyt, että mies ainakin on nyt toistaiseksi kokonaan ilman alkoholia, myös ensi viikon bileissä. Sanoin kyllä, että voin itsekin olla hänen tukenaan tipattomalla, mutta mies sanoi, että se ei ole tarpeen... Joka tapauksessa tein nyt miehelle selväksi, että hänen juomisensa vaikuttaa jo negatiivisesti meidän suhteeseen, mistä mies oli hyvin pahoillaan ja sanoi, ettei ikinä haluaisi minua menettää. Lupasi tehdä kaikkensa, että saisin luottamukseni häneen takaisin. Sanoin nimittäin suoraan, että mulla on jonkinlainen ''suojamuuri'' jo noussut pystyyn ja olen tietyllä tapaa varuillani.

Mies sanoi, että hänellä ei mielestään vielä ole alkoholiongelmaa, mutta riskikäyttäjä hän kyllä tunnustaa olevansa. Sanoi, että haluaa pysäyttää kierteen ajoissa ja lopettaa ainakin humalahakuisen juomisen kokonaan meidän parisuhteen ja oman terveytensä vuoksi. Lupasin itsekin, että jos mies nyt tekee kaikkensa ja arki rullaa hyvin, niin varmasti viime viikonlopun fiasko painuu taka-alalle, luottamus palautuu ja voimme siirtyä eteenpäin. Jos taas joudun vielä pettymään, otan kyllä pienen aikalisän ja mietin, onko tämä se mies, jonka kanssa haluan naimisiin ja perustaa perheen. Jos mies ei pysty juomistaan vähentämään, hän menettää minut, koska mulle terveelliset elämäntavat on tärkeitä. Silloin olemme yksinkertaisesti liian erilaisia. Olen kuitenkin nyt päättänyt antaa vielä yhden mahdollisuuden ja olo on ihan toiveikas.


Kuulostaa järkevältä tuo pohdintasi. Ja miehesi ajatukset myös. Hän saattaa hyvinkin olla tienhaarassa ja voi vielä vaikuttaa paljonkin siihen, kehittyykö hänelle paha alkoholirippuvuus vai ei.
Jos itse pääsisin takaisin nuoruuteen (aloin käyttää alkoholia vasta parikymppisenä ja se lähti melkein heti lapasesta ja pitkä parisuhde runsaasti juovan kanssa ei ongelmaa pienentänyt), hakeutuisin ennemmin raittiiden ja terveitä elämäntapoja, luonnossa liikkumista yms arvostavien seuraan, joissa nämä omat arvot saisivat vahvistusta. Juomiseen ja läheisen juomiseen liittyvät raskaat asiat nakertavat kuitenkin mielenterveyttä ja fyysistäkin terveyttä ja vievät valtavasti aikaa ja voimavaroja.

Kannustan siis sinuakin pitämään kiinni omista hyvistä arvoistasi ja valitsemaan elämäsi sellaisa asioita ja ihmisiä, jotka tukevat ja vievät kohti parempaa oloa ja hyvinvointia ja rajata pois niitä, jotka syvät voimia ja satuttavat.

En diagnosoi miestäsi alkoholistiksi tietenkään. Kelle tahansa seuraavat linkit ovta hyödyksi katsoa ja lukea, kun miettii omaa elämäänsä ja suhdettaan omaan ja läheisten alkoholinkäyttöön.
Tieto ja muiden kokemukset auttavat tekemään itselle parempia päätöksiä ja valintoja. Kuten nimimerkkisin "hämmentynyt" kuvaa, liikaa juovan läheisenä on usein hyvin hämmästynyt ja ihmeissään toisen toiminnasta. En minäkään jotenkin (vaikka olen juonu liikaa itsekin) tajua, miksi exäni ei edes halunnut yrittää raitistua.. että tavallaan alkoholi parisuhdettamme ja yhteistä historiaa tärkeämpi ja hän valitsi sen.. tai ehkä hän oli vaan uponnut niin syvälle riippuvuuteen ja juominen jollain tapaa samanlainen elinehto kuin syöminen tai hengittäminen.. ainakin hän ehkä koki niin.

https://kantamo.fi/alkoholistin-laheisen-hapea/

Alkoholismion hitaasti, mutta varmasti alaspäin viettävä jyrkänne. Kuten aiemmin todettiin, usein alkoholistin läheinen ei havaitse tilannettaan ennen kuin ollaan jo niin sanotusti pohjalla.

Aina läheinen ei edes oikeastaan tajua, mistä oma paha olo johtuu. Yhtäkkiä hän saattaa vain huomata, että muuttuneensa vakavaksi ja ilottomaksi. Asiat ja harrastukset, jotka ennen tuottivat mielihyvää, eivät tunnu enää miltään. Elämästä on tullut harmaata ja ankeaa selviytymistä, joka pyörii alkoholistin ympärillä. Läheinen on kadottanut minuutensa.

Kun ei enää muista, miltä tuntuu nauraa vatsansa kipeäksi, tai kun pelkää itkemistä, kun ei voi olla varma, että pystyy enää ikinä lopettamaan, on aika pysähtyä miettimään omaa tilannettaan. Miten tähän ollaan tultu? Tahdonko todella olla tässä?


https://areena.yle.fi/1-50996092
Vieras
 

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Vieras » 17.9.2022 17:12:37

Lisäyksenä sekin, että kannattaa lukea täällä myös Lopettajien-palstaa. Läheisellekin se avaa hyvin alkoholiriippuvuuden problematiikkaa; halua raitistua, retkahduksia, pettymystä.. Osa nimimerkeistä vaihtelee lopettajista vähentäjiin ja ylilyöntien jälkeen taas lopettajiin. Pahaksi päässyt riippuvuus on perkeleellinen vaiva.

Ja näistä kotikanavan ketjustakin voi lukea, miten viheliäistä elämä voi olla kun puoliso tai vanhempi juo liikaa ja miten vaikea suhteesta on silti irtautua.

On hyvä saada tietoa molemmilta puolilta ja mahdollisimman nuorena, niin ongelminen sattuessa kohdalle, ymmärtää paremmin, mistä on kysymys.
Vieras
 

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Vieras » 23.9.2022 09:38:43

Näköjään neuvoja on menty kyselemään Lopettajien palstaltakin. En aivan sitä tarkoittanut.. monella on toipuminen pahasti kesken ja syyllisyydentunteet omista teoista voi olla aika kovat, kun omien tekojen vaikutukset läheisiin ovat alkaneet valjeta. Täällä on ihan syystäkin omat palstat läheisille ja toipuville alkoholisteille.
Tarkoitin lähinnä sitä, että lukemalla heidän kirjoituksiaan omasta kamppailustaan, saa vähän kuvaa siitä, mitä alkoholiongelmainen käy läpi.

On inhimillistä yrittää kaikin tavoin etsiä vastausta, että löytyisi joku ihminen joka sanoisi, mitä pitää tehdä, että sen puolison saa raittiiksi. On hyvin vaikeaa uskoa, ettei sellaista ihmistä tai keinoa ole. Mistään ei löydy kaikkiin tilanteisiin sopivaa ohjekirjaa tai gurua, jonka neuvoja noudattamalla sen juovan puolison saa raittiiksi ja sitten elellään onnellisina eämän loppuun saakka.

Sellaisen etsiminen on vähän vaarallistakin; eihän oman elämänsä isoja päätöksiä voi, eikä kannata ulkoistaa kenellekään, kun niiden seuraukset joutuu kuitenkin tse kantamaan. Omasta elämästä ja onnellisuudesta on hyvä ottaa vastuu. Tietysti myös niistä (kuten lapset ja eläimet), jotka eivät voi itse olosuhteitaan valita.

Lähtisin pohtimaan sitä omaa elämää. Niin tein itsekin aikoinaan. Eroprosessi kesti oikeastaan vuosia. Asuimme välillä eri asunnoissakin ja taas yhdessä. Siitä veivaamisesta oli tietysti se hyöty, että näin, miten oloni parani, kun olin etäämmällä ja huononi taas kun "altistuin" kokoaikaisesti juomisen tuomille ongelmille. Sen havainnoinnissa voisi auttaa ihan muutaman viikon lomakin.
Juovasta tulee helposti puolisolle jonkinlainen pakkomielle ja tuntee voimakasta tarvetta vahtia ja valvoa tätä koko ajan. Juova ja juovan tilanne on kuin päivän säätila; se asettaa reunaehdot, mitä voi tehdä ja mitä ei.

Miten kukin sen ainutkertaisen elämänsä haluaa käyttää.. Haluaako odotella jotain epämääräistä vuosikymmeniksi vaihtuvia vuosia? Onnettomaksi tekee vuorenvarmasti se, jos ripustaa toivonsa ja onnellisuutensa toisen raitistumiseen.. Odottaa sitä kuin loton päävoittoa. Niin se kuin puolison raitistuminen jää kovin usein saamatta.
Ei tule onnellisia yhteisiä eläkepäiviä, eihän niitä kaikille tule muutenkaan, ilman alkoholiongelmaa. Omat riitaisat vanhempanikin niitä odottivat kuvitelle hassusti, että taivas aukeaa 65-vuotiaana.. että elämä ja parisuhde olisi jotenkin itsestään muuuttunut auvoisaksi.

Elämä tapahtuu tässä ja nyt. Joko sitä eroaa tai jää ja yrittää nauttia niistä hyvistä hetkistä ja pyrkii siihen että kumpikin kohtelee toista pääsääntöisesti kunnioittavasti ongelmista riippumatta. Kuluttavinta on loputon riitely, jankkaaminen, pyrkimys muuttaa ja kontrolloida toista (mikä muuten on henkistä väkivaltaa)..
Ainakin itse haluan tehdä sellaisia valintoja, jotka tukevat omaa hyvinvointia ja luulen, että olisin jäämällä tuhoutunut. Oloni oli unettomuuden ja stressin takia jo niin huono, että jonkinlainen sairastuminen oli vain ajan kysymys.

Voimia ja rohkeutta kullekin tarkastella elämäänsä rehellisesti ja etsiä apua!
Vieras
 

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Silkkiuikku » 24.9.2022 05:29:52

Kirjoituksestasi miestäsi kohtaan on melko ristiriitaista. Sanoistasi nousee valitettavasti itseriittoisuus ja tuo kuinka olet valmis puolisosi dumppaamaan koska tahansa, mikäli hänen alkoholin riskikäyttönsä pahenisi ja mikäli sinun elämänarvonsa ei ole hänenkin elämänarvot. Oma mieheni teki eropäivänämme itsemurhan noin 2,5v sitten. Ennen sitä minäkin taisin pitää tätä maailmaa samalla tavalla itsestäänselvänä kuin sinä kirjoituksinesi. Ymmärrän, että 21-vuotiaana koet tietäväsi miten maailma pyörii ja miten ei, mutta oikeasti, mikä on tärkeintä? Mitä rakkaus sulle todella merkitsee? Se on välittämistä, ei hylkäämistä oman kapeakatseisuuden vuoksi. Harmittaa miehesi puolesta..minun korvaani annoit ymmärtää hänen käsittävän tilanteensa riskikäyttäjänä ja halukkuuden muuttamaan suuntaa ennen kuin on liian myöhäistä. Toivottavasti oivallat jonain päivänä kuinka itsekkäältä kuulostat. Toki terve itsekkyys on usein hyväksi, mutta ei noin... Ei todellakaan mitään tuollaista. Ei ihmiset ole mitään sinun lautapelisi pelinappuloita, joiden suuri pyhä täydellinen hallitus sijaitsee vain sinun virheettömässä päässäsi. Paljon olisi sielläpääs vielä selkeästi nähtävä, opittava, TAJUTTAVA...
Viimeksi muokannut Silkkiuikku päivämäärä 25.9.2022 05:03:23, muokattu yhteensä 1 kerran
"She who dares, wins."
Avatar
Silkkiuikku
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 17
Liittynyt: 10.10.2021 08:09:30

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Vieras » 24.9.2022 21:26:43

Miten teillä meni bileet?
Vieras
 

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Hämmentynyt » 27.9.2022 06:45:52

Silkkiuikku kirjoitti:Kirjoituksestasi miestäsi kohtaan on melko ristiriitaista. Sanoistasi nousee valitettavasti itseriittoisuus ja tuo kuinka olet valmis puolisosi dumppaamaan koska tahansa, mikäli hänen alkoholin riskikäyttönsä pahenisi ja mikäli sinun elämänarvonsa ei ole hänenkin elämänarvot. Oma mieheni teki eropäivänämme itsemurhan noin 2,5v sitten. Ennen sitä minäkin taisin pitää tätä maailmaa samalla tavalla itsestäänselvänä kuin sinä kirjoituksinesi. Ymmärrän, että 21-vuotiaana koet tietäväsi miten maailma pyörii ja miten ei, mutta oikeasti, mikä on tärkeintä? Mitä rakkaus sulle todella merkitsee? Se on välittämistä, ei hylkäämistä oman kapeakatseisuuden vuoksi. Harmittaa miehesi puolesta..minun korvaani annoit ymmärtää hänen käsittävän tilanteensa riskikäyttäjänä ja halukkuuden muuttamaan suuntaa ennen kuin on liian myöhäistä. Toivottavasti oivallat jonain päivänä kuinka itsekkäältä kuulostat. Toki terve itsekkyys on usein hyväksi, mutta ei noin... Ei todellakaan mitään tuollaista. Ei ihmiset ole mitään sinun lautapelisi pelinappuloita, joiden suuri pyhä täydellinen hallitus sijaitsee vain sinun virheettömässä päässäsi. Paljon olisi sielläpääs vielä selkeästi nähtävä, opittava, TAJUTTAVA...


Mielestäni ei ole lainkaan itsekästä miettiä, millaisen puolison kanssa haluaa oletettavasti loppuelämänsä viettää. Rakkaus ei aina riitä. Jos on onneton juovan miehen kanssa, on oikeus kyseenalaistaa suhde. En ole miehelleni mitään uhkavaatimuksia esittänyt, sanonut vain että jos ylilyöntejä tulee jatkossakin, en tiedä kuinka kauan jaksan sitä huolta ja ahdistusta. Parisuhteessa yhteiset arvot on aika tärkeitä ja räikeät arvoristiriidat ei vain yleensä toimi. Meillä menee mun miehen kanssa oikein hyvin asioista keskusteltuamme ja voin vakuuttaa, että itsekäs on viimeinen sana, jolla kukaan mun läheisistä minua kuvailisi. En toki ole lähimainkaan täydellinen ihminen, mutta muistetaanpa, että tällaiselta keskustelupalstalta tuskin saat kovin realistista kuvaa musta ihmisenä :wink:
Hämmentynyt
 

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Hämmentynyt » 27.9.2022 06:49:55

Vieras kirjoitti:Miten teillä meni bileet?


Yllättävän hyvin, kiitos kysymästä! Ei kyllä oltu kumpikaan selvin päin vaan pikkuhiprakassa. Mies käyttäytyi tosi hyvin, miehen kaverikin oli mukana ja meillä oli tosi hauskaa. Nyt kylläkin tehtiin molemmat se päätös että ollaan toistaiseksi (= useampi viikko / muutama kuukausi) kokonaan ilman alkoholia, koska sitä on viime aikoina tullut kulutettua aiempaa enemmän. Luotan mieheen taas enemmän kun huomasin, että hän todella mietti etukäteen ja illan aikana, paljonko kannattaa juoda. Nappiin meni siis, vältyttiin sammumiselta, muistinmenetyksiltä ja krapulalta täysin :D
Hämmentynyt
 

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Vieras » 27.9.2022 08:30:34

Mahtava kuulla :)
Nyt vain muistatte hyvänäkin aikana että ongelma ei poistu. Alkoholismi on sairaus, joka etenee. Oireiden vakavuus menee ylös-alas, mutta trendi on ylöspäin. Mitä enemmän tietoa sairaudesta haalii, sitä synkemmältä näyttää alkoholistin tulevaisuus, jos ainetta ei jätä. Kannattaa katsoa siis vielä, mutta jos pettymyksiä tulee yhä, ei ne tule loppumaan ilman että jättää alkoholin kokonaan.
Vieras
 

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Vieras » 27.9.2022 08:34:14

Hämmentynyt kirjoitti:
Vieras kirjoitti:Miten teillä meni bileet?


Yllättävän hyvin, kiitos kysymästä! Ei kyllä oltu kumpikaan selvin päin vaan pikkuhiprakassa. Mies käyttäytyi tosi hyvin, miehen kaverikin oli mukana ja meillä oli tosi hauskaa. Nyt kylläkin tehtiin molemmat se päätös että ollaan toistaiseksi (= useampi viikko / muutama kuukausi) kokonaan ilman alkoholia, koska sitä on viime aikoina tullut kulutettua aiempaa enemmän. Luotan mieheen taas enemmän kun huomasin, että hän todella mietti etukäteen ja illan aikana, paljonko kannattaa juoda. Nappiin meni siis, vältyttiin sammumiselta, muistinmenetyksiltä ja krapulalta täysin :D


Mahtavaa!
Olette ilmeisesti vielä suht nuoria ja miehelläkään ei ole alkoholiongelma ehtinyt vielä kehittyä suoranaiseksi riippuvuudeksi. Teet hänelle (ja itsellesi tietysti) ison palveluksen kun otat juomisesta aiheutuvat ongelmat ja mielipahan puheeksi ihan näin heti. Miehenkin on helpompi tuossa vaiheessa pohtia suhdettaan alkoholiin kuin sitten jos hänelle on kehittynyt jo voimakas psyykkinen ja fyysinen riippuvuus.

Ihminen alkoholisoituu helpommin juomista ihannoivassa ja siihen kannustavassa ilmapiirissä jopa vähän huomaamattaan. Nyt kun teilläkin on asiasta puhuttu, miehenkin valinnat alkohoikäytön suhteen on tietoisempia.

Mukavaa syksyn jatkoa!
Vieras
 

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Hämmentynyt » 28.9.2022 09:32:39

Vieras kirjoitti:Mahtava kuulla :)
Nyt vain muistatte hyvänäkin aikana että ongelma ei poistu. Alkoholismi on sairaus, joka etenee. Oireiden vakavuus menee ylös-alas, mutta trendi on ylöspäin. Mitä enemmän tietoa sairaudesta haalii, sitä synkemmältä näyttää alkoholistin tulevaisuus, jos ainetta ei jätä. Kannattaa katsoa siis vielä, mutta jos pettymyksiä tulee yhä, ei ne tule loppumaan ilman että jättää alkoholin kokonaan.


Yritämme kyllä tiedostaa tämän. Alkuperäinen suunnitelma on edelleen voimassa eli jos ylilyöntejä vielä tulee, mies aikoo raitistua täysin. Rakastan kuitenkin miestäni niin paljon, että en aio heittää hanskoja tiskiin heti ensimmäisten ongelmien kohdalla. Eri asia, jos miehellä lähtee ryyppääminen oikeasti lapasesta jossain vaiheessa. Aion siis pitää ''tuntoarvot pystyssä'', mutta yritän silti luottaa mieheeni ja nauttia yhteisestä arjesta <3
Hämmentynyt
 

Re: Onko miehelläni alkoholiongelma?

ViestiKirjoittaja Hämmentynyt » 28.9.2022 09:34:06

*tuntosarvet siis, ei tuntoarvot :lol:
Hämmentynyt
 

Edellinen

Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa