Olet täällä

Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

Haluatko tukea ja keinoja alkoholinkäytön vähentämiseen? Me Vähentäjät on vertaistukeen perustuva keskustelupalsta kaikille, jotka etsivät muutosta alkoholinkäyttöönsä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja juhanikari » 13.11.2019 03:19:15

Contanza kirjoitti:Vilmasto, se on juurikin näin. Alkaa hommasta huumori kohta kadota kun kaikki vapaa-aika menee vain juomiseen. Tulis edes euforinen olo siitä, mutta ei.

Enempi se on nykyään, että yrittää pitää yllä sitä alkoholin tuomaa siedettävää oloa. Ei enää edes välttämättä hyvääkään oloa. Aivan kuten sanot, että turha mihinkään itsesääliin kuitenkaan vaipua.

Silti se pidempiaikainen selvänä oleminen tälläkin hetkellä pelottaa, mutta kuten juuri sitä ajat takaa, että sitä varten on kyllä olemassa apu kunhan vain päättää, että tarvitsee ja haluaa sitä. Nyt näkisin, että tullaankiin siihen asian ytimeen. Ei riitä, että kokee tarvitsevansa apua, vaan sitä apua täytyy myös aidosti haluta. Tämä on se kynnyskysymys. Se on helppo sanoa, että tarvitsee apua, mutta silloin asiat ei vielä lähde kuitenkaan korjaantumaan.

Täytyisi sanoa, että Haluan saada apua tai, että haen apua. Tässä nimenomaan näkyy sitten se, että miten valmis tai halukas se ihminen kuitenkaan loppuviimein on sitä apua hakemaan. Kuten sanot sinäkin, että avaimet sen avun hakemiseen on kyllä tässä ihan käden ulottuvilla. Nyt vain täytyisi tehdä se lopullinen askel. Päättää tarttua niihin avaimiin ja saada aito halu hakemaan sitä apua.

Miten pahaksi sitä voikaan ihmiselämä sitten lopulta ajautua, degeneroitua ennenkuin paatuneempikin ihminen lopulta päättää, että "Nyt haen apua". Juopottelu toisaalta tekee myös sen, että menee kaikki tahdonlujuus ja sitä vain lopulta tyytyy elämään missä vain saa juopoteltua ja nukuttua lämpimässä.

Itsekkin tässä nyt nukkumaan, mutta tuo yleismaallinen degeneraatio on kyllä minussakin selvästi nähtävissä. Prioriteetit muuttuu. Kuten sanottu. Kunhan on alkoholia ja lämmin paikka missä viettää yö niin muulla ei enää niin väliä. Ehkä tämä on osaltaan sitä aivojen rusina- ilmiötä mistä olen puhunut, että jos kuvittelet terveiden aivoijen olevan kuin viinirypäle. Kimmoisa ja mehukas niin juopon aivot on käytännössä kuin rusina.

Nyt nukkumaan, mutta se piti vielä sanoa, että alkoholi on kyllä koukuttava aine. Niinkuin siitä pitäisi tällä forumilla ja tässä ketjussa tiedottaa, mutta sanoin sen vain jonkinlaisena jatkona edelliseen kirjoitukseen, että mitänkän pahaksi se alkoholiriippuvuus voi lopulta mennäkkään.

Tätä suuremmallakin syyllä minun tulisi kyllä nyt lopettaa tämä pelleily ja päättää haluta hakea apua.


Hyvä Contanza!
Kaikella ystävyydellä sanon että se jahkailu hakisiko apua ei edistä asiaasi yhtään. Voi tulla päivä että avun hakeminen on myöhäistä. Esim. maksakirroosiin kuoleminen on tuskallista.

t. Juhani
Vähentäjä! Less alcohol is more life! :-)
juhanikari
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1124
Liittynyt: 22.10.2015 16:22:46

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja vilmasto » 13.11.2019 06:17:53

Sinähän olet tän ketjun aloittanut jo viisi vuotta sitten ja kun eka sivulle vilkaisee niin eipä se meno ole muuttunut miksikään. Ja se on yks ja sama mitä me muut sanotaan täällä sulle.
mutta se piti vielä sanoa, että alkoholi on kyllä koukuttava aine. Niinkuin siitä pitäisi tällä forumilla ja tässä ketjussa tiedottaa, mutta sanoin sen vain jonkinlaisena jatkona edelliseen kirjoitukseen, että mitänkän pahaksi se alkoholiriippuvuus voi lopulta mennäkkään. Eiköhän tuon vaarallisuuden ja koukuttavuuden jokainen tiedä joka tänne on kirjautunut.

Käytkö koskaan lukemassa muitten juttuja? just vaikka lopettajien juttuja? kun et sinä nyt ainoa ole joka on taistellut tämän asian kanssa.

Se on aika erikoista kun minäkin vaan se jaksan tähän sun ketjuun jotain aina kirjoittaa. Kait minussa asuu joku pieni toivonkipinä, että heräät ennen kuin on liian myöhäistä.
Believe you can and you´re halfway there.
Avatar
vilmasto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1525
Liittynyt: 7.1.2017 17:41:08

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Dave2 » 13.11.2019 19:33:48

Tuli Constan viestejä lukiessani mieleen kauan sitten käymäni NLP-koulutus. Yhtenä kohtana todettiin,että jos joku käyttää konditionaalia jutuissaan, niin se usein tarkoittaa, ettei hän itsekkään usko asian toteutuvan.Tässähän niitä on "Tarkoitus olisi","pitäisi" usein ym.

Jotkut ovat esittäneet, että koko NLP on humpuukia mutta kyllä minusta tietyissä asioissa oli järkeä ja käytinkin niitä tietyissä neuvottelutilanteissa menestyksekkäästi.

Kaikesta huolimatta Constassa on ainesta. Tyyppi, joka harrastaa vanhoja kotimaisia mustavalkoleffoja, heviä ja vanhoja iskelmiä ja harrastaa innokkaasti tietokonepelejäon on aika laaja-alainen. Tietysti pistää miettimään onko mitään läheistä ihmissuhdetta, tyttö- tai poikaystävää tai ylipäätään ystävää.Tosin tuolla dokaamisella voi olla hankalaa.

Minkähän ikäinen mahdat olla kun noin vanhatkin jutut kiinnostaa?
Avatar
Dave2
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 202
Liittynyt: 16.4.2018 06:19:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Contanza » 13.11.2019 21:41:58

.
Viina miehen tiellä pitää. Mömmöt vie taivaaseen.
Contanza
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 283
Liittynyt: 16.8.2018 22:05:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Contanza » 15.11.2019 22:09:06

.
Viina miehen tiellä pitää. Mömmöt vie taivaaseen.
Contanza
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 283
Liittynyt: 16.8.2018 22:05:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Contanza » 16.11.2019 21:44:36

Davelle, morjensta. Ei tässä vielä mikään ikäloppu suinkaan vielä olla. Siinä Nelissäkymmenissä. Multa aina silloin tällöin kysytään. että onko minulla vaimoa tai tyttöystävää niin vastaan siihen joskus, että kukaan muu kuin juoppo nainen ei jaksaisi minun juomista kattella ja toisaalta taas minähän en halua ristikseni mitään alkoholisoitunutta naista. Jonkinlainen paradoksi ehkä sinänsä :D.

Ei mitään pahaa sanaa alkoholusitoituneista naisista kun itsekin olen alkoholisoitunut mies, mutta siinä skenaariossa taas sitten koen helpommaksi olla vain omillani, ettei tarvitse huolehtia kenestäkään muusta kuin itsestäni. Ehkä asia voisi toki muuttua jos rakastuisin johonkin naiseen. Toki sitten asia olisi täysin eri, mutta jotenkin lähtökohtaisesti ehkä itse pidän omia tunteitani jollain tapaa eristettyinä.

Nyt onkin lauantai niin on taas kiva juoda ihan urakalla. 40 annosta tälle iltaa varasin. Mulle usein käy usein niin, että juon ehkä jonkun 20 annosta illasta. Nukun muutaman tunnin ja sitten herään yöllä joskus 01-02 ja juon 10-15 annosta lisää. Parhaat olotilat tulee kyllä aina vasta sitten kun on muutaman päivän viettänyt tuota, että juodaan, sammutaan hetkeksi kunnes taas jatketaan.

Juopottelun kannaltahan se olisi parasta, että ei koskaan juomista lopettaisikaan koska mitä korkeammat promillet niin sitä parempi humala. Sen tautta paras tilanne varmasti olisi olla vaikkapa työttömänä ja juoda päivät läpeensä kiljua.

On se vain hyvä välillä olla pakoitettuna olemaan selvänäkin joskin sieltä selvänäolosta on aina sitten ponnistettava se känni uudestaan eikä sekään minusta hyvä ole. Jonkinlainen keskitie tähän tulisi saada. Vaikkapa sellainen, että ihminen saa olla vaikka 2-3 promillen kännissä töissä jos vain hoitaa hommansa.

https://www.youtube.com/watch?v=hWJx6v8ybZc

Video liittyy.
Viina miehen tiellä pitää. Mömmöt vie taivaaseen.
Contanza
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 283
Liittynyt: 16.8.2018 22:05:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Contanza » 16.11.2019 22:17:13

Sanotaan näin, että kun itsekkin pelaan jonkin verran tappelupelejä niin kuvitelkaa, että vaikeimpien combojen ja liikesarjojen suorittaminen lasketaan ihan luokkaa 60 frame per sekunti eli sinun on onnistusttava ajoittamaan liikkeesi 1/60 osa sekunnissa.

Ei ihme, että moni pitää tappelupelejä vaikeina.

https://www.youtube.com/watch?v=AGrIR_jlLno
Viina miehen tiellä pitää. Mömmöt vie taivaaseen.
Contanza
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 283
Liittynyt: 16.8.2018 22:05:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Contanza » 16.11.2019 22:37:53

Sitä myös miettinyt tässä joskus, että eikö epätyypillistä masennusta vieläkään virallisesti tunnusteta. Tämänkin päivän pikatesteissä mitä tulee masennukseen nin käsitellään painonmuutosta ainoastaan sen tiimoilta, että onko paino laskenut. Sama pätee unen saamiseen, että onko unet vähentyneet.

Tämä herran vuonna 2019 vaikka epätyypillinen masennus on uskoakseni kaikista masennustyypeistä yleisin.

Tätä ihmettelen kyllä, että nykyinen lääketiede- tai sanotaan, että jokainen lääkäri ei vieläkään välttämättä ota epätyypillistä masennusta vakavasti.

Suosittelen muuten myös jos elokuvat koskien mielenterveyttä kiinnostaa niin norjalainen elokuva nimeltä Elling.

https://www.youtube.com/watch?v=btjxo-JbqOU

Trailerin mukaan elokuva on enemmän ehkä komedia vaikka todellisuudessa se on enemmän draama.

https://www.youtube.com/watch?v=3hsXiAfke2g&t=133s

Tämä linkki ehkä osaltaan kertoo elokuvasta enemmän. Suosittelen kaikille jotka eivät ole elokuvaa vielä ennenstään katsoneet :).
Viina miehen tiellä pitää. Mömmöt vie taivaaseen.
Contanza
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 283
Liittynyt: 16.8.2018 22:05:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Contanza » 16.11.2019 23:08:33

""Epätyypillinen masennustila–vakavan masennuksen salakavala muoto

LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM

2002;118(9):889-895
Tommi Tolmunen
KATSAUKSET0 41 (*)

(*)

(*)

(*)

( )

Masentuneilla ihmisillä esiintyy usein unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja painon laskua. Epätyypilliseksi masennustilaksi kutsutaan oirekuvaa, jossa mieliala reagoi myönteisiin tapahtumiin ja potilaalla esiintyy kaksi seuraavista oireista: painonnousu tai lisääntynyt ruokahalu, lisääntynyt unentarve, lyijymäinen painontunne raajoissa ja hylkäysherkkyys. Tavallisesta masennuksesta poikkeavan oireiston takia epätyypillinen masennustila jää helposti tunnistamatta ja siten myös hoitamatta. Taudinkuva on luonteeltaan krooninen, uusiutuva ja usein vaikea. Epätyypillisen masennustilan on todettu reagoivan hyvin monoamiinioksidaasin estäjiin ja serotoniinilääkkeisiin. Epätyypillisiä piirteitä voi esiintyä dystymiassa, lyhytkestoisessa toistuvassa masennuksessa, vakavassa masennustilassa, kaamosmasennuksessa, kuukautisia edeltävässä oireyhtymässä ja bulimiassa.

Nykyisessä ICD-10-tautiluokitusjärjestelmässä masennus jaotellaan vakavaan masennustilaan, pitkäaikaiseen masennukseen ja toistuvaan, lyhytkestoiseen masennukseen. DSM-IV-tautiluokitusjärjestelmä sisältää myös kriteerit masennusjakson luokittelemiseksi katatoniseen, melankoliseen ja epätyypilliseen alatyyppiin ilman varsinaista diagnoosinumeroa. Masennuksen alatyypit ovat osittain päällekkäisiä. Melankolia ja epätyypillinen masennustila ovat diagnostisten kriteereiden mukaan toisensa pois sulkevia (kuva). Epätyypillisestä masennustilasta käytetään myös termiä atyyppinen depressio. Depression alatyyppien jaottelun mielekkyydestä ja validiteetista on käyty keskustelua jo vuosikymmeniä.

Epätyypillisen masennustilan kriteerit

West ja Dally (1959) kuvasivat depression alatyypin, johon liittyi mielialan reaktiivisuus eli tilapäinen paraneminen positiiviseksi koettujen tapahtumien myötä. Tavallisesti depressiivinen ihminen ei koe mielihyvää asioista, jotka häntä normaalissa mielentilassa ilahduttavat. Taudinkuva oli erilainen kuin niin sanotussa endogeenisessa depressiossa eli melankoliassa. Oireistolla oli hyvä vaste ipronitsidiin, joka on irreversiibeli, epäselektiivinen monoamiinioksidaasin (MAO) estäjä.

Vuosikymmenien kuluessa epätyypillisen masennustilan kriteerit ovat vaihdelleet. Seuraavat Columbian yliopistossa luodut kriteerit otettiin mukaan v. 1994 DSM-IV-luokitusjärjestelmään: mielialan reaktiivisuus ja vähintään kaksi seuraavista oireista: merkittävä painon nousu tai ruokahalun lisääntyminen, liikaunisuus, lyijynraskauden tunne raajoissa eli ns. lyijyhalvaus ja pitkään jatkunut taipumus tuntea itsensä hylätyksi ihmissuhteissa (taulukko A) (Liebowitz ym. 1988). Lisäksi edellytetään, että katatonisen tai melankolisen jakson kriteerit eivät täyty masennusjakson aikana (taulukko B). Myös oireiston pahentumista iltaisin ja iltayön unettomuutta on pidetty epätyypilliselle masennustilalle ominaisina oireina (Liebowitz 1993). Kliinikon kannalta lienee olennaisinta todeta depression olemassaolo siitä huolimatta, että potilaalla ei ole tyypillisiä depression oireita.

Taulukko A. DSM-IV:n kriteerit depression epätyypillisille piirteille.

A. Mielialan reaktiivisuus (esim. jokin positiivinen tapahtuma tai sellaisen mahdollisuus parantaa mielialaa)

B. Vähintään kaksi seuraavista piirteistä: (1) merkittävä painon nousu tai ruokahalun lisääntyminen (2) liikaunisuus (3) lyijymäinen halvaus (lyijynraskauden tuntemukset käsissä tai jaloissa) (4) pitkään ilmennyt taipumus tuntea itsensä hylätyksi ihmissuhteissa (ei rajoitu mielialahäiriöjaksoihin), mistä aiheutuu merkittävää sosiaalista tai ammatillista haittaa

C. Melankolisten tai katatonisten piirteiden kriteerit eivät täyty saman jakson aikana

Taulukko B. DSM-IV:n kriteerit depression melankolisille piirteille.

A. Toinen seuraavista piirteistä ilmenee nykyisen jakson vakavimmassa vaiheessa: (1) mielihyvän menettäminen kaikissa tai lähes kaikissa toiminnoissa (2) reagointi miellyttäviin asioihin puuttuu (iloisilla tapahtumilla ei ole juuri vaikutusta mielialaan edes tilapäisesti.

B. Vähintään kolme seuraavista: (1) masentuneisuuden erityislaatu (erilainen, kuin esim. läheisen ihmisen kuoleman jälkeen) (2) masennus on säännöllisesti pahempi aamuisin (3) herääminen varhain (vähintään 2 tuntia ennen normaalia aikaa) (4) merkittävä psykomotorinen hitaus tai levottomuus (5) merkittävä painon lasku tai anoreksia (6) liiallinen tai suhteeton syyllisyydentunne

Aiemmin on käytetty rinnakkain nimityksiä "ahdistunut depressio" ja epätyypillinen masennustila. Nykyään ahdistuneella depressiolla tarkoitetaan kirjallisuudessa yleensä depressiota, johon liittyy ahdistuneisuutta, foobisuutta tai paniikkioireistoa. Ahdistunut depressio ja epätyypillinen masennustila reagoivat molemmat hyvin MAO:n estäjiin ja serotoniinilääkkeisiin (SSRI). Ilmeisesti ne ovat osittain päällekkäisiä diagnooseja (Sotsky ja Simmens 1999).

Epätyypillisen oirekuvan merkitys ennusteen ja elämänlaadun kannalta

Eräissä tutkimuksissa epätyypillistä masennustilaa on pidetty oirekuvaltaan lievempänä kuin vakavaa masennustilaa yleensä (Kendler ym. 1996). Benazzin (2000) mukaan epätyypillisiä piirteitä esiintyy kuitenkin yhtä paljon vakavissa kuin lievemmissäkin depressioissa. Levitanin ym. (1997) tutkimuksessa toimintakyky heikkeni yhtä paljon epätyypillisestä masennustilasta kärsivillä ja muilla masennuspotilailla. Nämä havainnot viittaisivat siihen, että epätyypillisen masennustilan oirekuva ei ole lievempi kuin vakavan masennuksen yleensä.

Epätyypilliseen masennustilaan liittyy suuri oireiden uusiutumisen riski. Masennusjaksojen välisenä aikana epätyypillistä masennustilaa sairastaville näyttäisi kuitenkin olevan vähemmän oireita ja parempi sosiaalinen toimintakyky kuin tavallista depressiota potevilla (Zubieta ym. 1999).

Masennuksen vaikeusasteen vertailua vaikeuttaa se, että monissa yleisesti käytetyissä depression tutkimusasteikoissa ei lainkaan huomioida epätyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi Hamiltonin, Beckin ja Montgomery-Åsbergin (MADRS) asteikoissa on useita kysymyksiä, joilla arvioidaan unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja painon nousua. Epätyypillisiä masennusoireita ei näitä asteikkoja käytettäessä kysytä lainkaan. Tällöin epätyypillistä masennustilaa sairastavat saavat helposti pienempiä pistemääriä kuin muut masentuneet. Williamsin ym. (1988) kehittämässä SIGH-SAD-asteikossa (Structured Interview Guide for the Hamilton Depression Rating Scale, Seasonal Affective Disorders Version) Hamiltonin 21-kohtaiseen asteikkoon on lisätty kahdeksan epätyypillisiä oireita mittaavaa osiota. SIGH-SAD on kehitetty erityisesti kaamosmasennuksen tutkimiseen.

Epidemiologia, sosiodemografiset tekijät ja komorbiditeetti

Epätyypillisen masennustilan esiintyvyydestä on tehty tiettävästi kaksi tutkimusta. Niissä todettiin, että epätyypillistä oirekuvaa oli esiintynyt 11–16 %:lla potilaista, joilla oli ollut vähintään yksi vakavan masennuksen jakso elämänsä aikana. Epätyypillisyys liittyi tilan nuorempaan alkamisikään ja huomattavampaan psykomotoriseen hidastuneisuuteen, somatisaatioon, samanaikaiseen paniikkihäiriöön ja huumeiden käyttöön (Horwath ym. 1992, Levitan ym. 1997). Useissa tutkimuksissa epätyypillinen masennustila on ollut yleisempi naisilla, yksin asuvilla ja eronneilla. Siihen liittynee pienempi itsemurhariski kuin vakavassa masennuksessa yleensä (Sotsky ym. 1999) (taulukko C).

Taulukko C. Epätyypillisen masennustilan tyypillisiä piirteitä verrattuna vakavaan masennustilaan yleensä.

Yleisempi naisilla, yksin asuvilla ja eronneilla Pitkäkestoinen Varhainen alkamisikä Suuri taipumus oireiden uusiutumiseen Pienempi itsemurhariski Samanaikainen ahdistuneisuushäiriö, bulimia tai tyypin II kaksi-suuntainen mielialahäiriö yleisempi Samanaikainen persoonallisuushäiriö yleisempi; saattaa tosin liittyä enemmän oirekuvaltaan fluktuoivaan depressioon (eri masennusjaksoilla vaihtelevasti tyypillisiä tai epätyypillisiä oireita)

Levitanin ym. (1997) aineistossa 5,8 %:lla masennuksesta kärsivistä oli esiintynyt sekä epätyypillisen että tavallisen depression jaksoja. Niillä, joilla oirekuva vaihteli masennusjaksoittain, esiintyi enemmän maniaa, bulimiaa, päihteiden käyttöä ja antisosiaalisia piirteitä ja he käyttivät enemmän terveyspalveluja. Tällaiset ilmiöt liitetään usein rajatilaiseen persoonallisuuden rakenteeseen. Myös ärtyneisyys, vihamielisyys, narsistiset ja huomionhakuiset piirteet ja yleensä samanaikaiset persoonallisuushäiriöt on liitetty epätyypilliseen masennustilaan (Soloff ym. 1991, Sotsky ym. 1997). Kyseessä saattaa siis olla kuitenkin pikemminkin oirekuvaltaan vaihtelevan depression alatyypin ja persoonallisuushäiriöiden samanaikainen esiintyminen.

Kendler ym. (1996) analysoivat 1 029 naispuolisen kaksosparin masennusoireistoja. Yleisen depressiotaipumuksen lisäksi myös taipumus epätyypilliseen masennukseen näyttäisi periytyvän. Taipumus melankoliaan puolestaan ei näyttäisi periytyvältä. Melankolia saattaa siis olla vakavan masennustilan vaikea muoto ja epätyypillinen masennustila geneettiseltä taustaltaan eri sairaus (Kendler 1997). Nämä havainnot viittaavat siis siihen, että depressio olisi geneettiseltä taustaltaan heterogeeninen sairaus.

Epätyypilliseen masennustilaan liittyy suurentunut riski sairastua tyypin II kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Suurimmillaan bipolaarihäiriön esiintyvyys on ollut epätyypillistä masennustilaa sairastavien aineistoissa jopa 64–72 % (Benazzi 1999b, Perugi ym. 1998). Benazzi (1999a) vertaili yksi- ja kaksissuuntaisesta epätyypillisestä masennustilasta kärsiviä potilaita. Ryhmät eivät poikenneet toisistaan muutoin kuin bipolaarisuuden osalta. Tämän tulkittiin viittaavan siihen, että molemmat ryhmät ovat epätyypillisen masennustilan alatyyppejä, eikä kyseessä siis olisi kaksi eri sairautta.

Kaamosmasennuksessa depressiivinen oireisto on yleensä epätyypillistä (Partonen 1992). Tamin ym. (1997) mukaan päällekkäisyyttä näyttää kuitenkin esiintyvän lähinnä neurovegetatiivisten oireiden osalta ja kyseessä olisi kuitenkin kaksi erillistä depression alatyyppiä. Tähän viittaa myös Stewartin ym. (1990) havainto, että vaste kirkasvalohoitoon oli selkeästi heikompi epätyypillisessä masennustilassa kuin kaamosmasennuksessa.

Neurovegetatiiviset oireet

Tyypillisinä depression oireina pidetään unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja painon laskua. Niitä kutsutaan neurovegetatiivisiksi oireiksi. Epätyypillisyyden käsite viittaa käänteisiin neurovegetatiivisiin oireisiin eli lisääntyneeseen ruokahaluun, lisääntyneeseen unentarpeeseen ja painonnousuun. Lisääntynyt ruokahalu ilmenee usein erityisesti himona makeisiin ja hiilihydraattipitoisiin ruokiin. Epätyypillisessä depressiossa esiintyy siis hyvin selkeästi määriteltäviä eroja tavalliseen depressioon verrattuna. Nämä autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuuteen viittaavat oireet ovat lisäksi helposti todettavissa jo tavallisessa potilashaastattelussa. Perinteinen stereotyyppinen mielikuva suklaata ja makeita jälkiruokia syövästä masentuneesta naisesta on tuttu maallikoillekin.

Levitanin ym. (1997) tutkimuksessa 53 %:lla masennusta sairastaneista henkilöistä ei ollut esiintynyt lainkaan neurovegetatiivisia tai käänteisiä neurovegetatiivisia oireita masennusjaksojen aikana. Heillä esiintyi myös vähemmän muita samanaikaisia sairauksia ja toimintakyvyn heikkenemistä ja he käyttivät vähemmän terveyspalveluja kuin muut masennuspotilaat.

Biologisia löydöksiä

Kun epätyypillistä masennustilaa on verrattu muihin vakaviin masennustiloihin, erityisesti melankoliaan, biologisia muutoksia on yleensä todettu vähemmän. Kortisolivaste desipramiinin kerta-annokseen on ollut useissa tutkimuksissa lähempänä verrokkeja kuin tavallisessa masennuksessa. Tämän on tulkittu johtuvan siitä, että epätyypillisessä masennustilassa noradrenerginen järjestelmä on vähemmän häiriintynyt ja kyse voisi olla pikemminkin serotonergisen järjestelmän häiriöstä (Asnis ym. 1995, McGinn ym. 1996). Epätyypillisestä masennustilasta kärsivien kortisolivastetta deksametasoniin ei ole tietääkseni verrattu muiden depressiopotilaiden vasteeseen.

McGrathin ym. (1994) tutkimuksessa 5-HT-1a:n agonistilla gepironilla oli hyvä vaste epätyypillisessä masennustilassa. Tämän tulkittiin viittaavan serotonergiseen häiriöön oireiston taustalla. Ajatusta tukee myös hyvä vaste serotoniinilääkkeisiin (Pande ym. 1996).

Epätyypillisen masennustilan hoito

Lääkehoidon osalta on totunnaisesti ajateltu, että MAO:n estäjillä olisi selkeästi parempi vaste kuin trisyklisillä masennuslääkkeillä (TSA). Varhaisemmissa tutkimuksissa käytettiin irreversiibeleitä, epäselektiivisiä MAO:n estäjiä, jotka aiheuttivat suhteellisen paljon haittavaikutuksia (West ja Dally 1959, Nierenberg ym. 1998). Suomessa irreversiibeleitä MAO:n estäjiä ei enää ole myynnissä. Vaikka näiden lääkkeiden tehoa epätyypillisen masennustilan hoidossa on pidetty viime aikoihin asti varsin kiistattomana, ei niitä käytetä enää kovinkaan paljon edes niissä maissa, joissa ne edelleen ovat markkinoilla (Balon ym.1999).

Monissa tutkimuksissa serotoniinilääkkeet on todettu yhtä tehokkaiksi kuin tavanomaiset MAO:n estäjät (Pande ym. 1996). Lönnqvist ym. (1994) vertasivat reversiibelin, selektiivisen MAO-A:n estäjän moklobemidin ja fluoksetiinin tehoa 209 potilaan aineistossa. Epätyypillistä masennustilaa sairastavilla vaste moklobemidiin oli parempi, mutta muilla depressiopotilailla vasteessa ei ollut eroa. Epätyypillistä masennustilaa sairastavilla todettiin 197 avopotilaan aineistossa parempi vaste sertraliiniin kuin moklobemidiin (Sogaard ym. 1999).

Tutkimustulokset ovat siis osittain hieman ristiriitaisia, mutta selvästi paras vaste näyttäisi olevan serotonergiseen transmissioon vaikuttavilla lääkkeillä. Uusista kaksoisvaikutteisista lääkkeistä ei ole vielä julkaistu tutkimustuloksia epätyypillisen masennustilan osalta. Niillä–kuten toisaalta myös TSA:lla–on vaikutusta serotonergiseen järjestelmään. Kun oirekuvaan liittyvät liikaunisuus ja taipumus painon nousuun, saattaisi olla edullista välttää lääkkeitä, joilla esiintyy haittavaikutuksina ruokahalun lisääntymistä ja uneliaisuutta.

Suomessa ensisijaisina lääkitysvaihtoehtoina voidaan pitää siis serotoniinilääkkeitä (fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami) ja moklobemidia. Uusista kaksikanavaisista depressiolääkkeistä ei ole vielä käytettävissä tutkimustietoa. Trisyklisten lääkkeiden käyttöä ei voida pitää suositeltavana (taulukko D). Sähköhoidon (ECT) teho epätyypilliseen masennustilaan on epäselvä. Eräiden lähteiden mukaan ECT:llä ei saada hyvää vastetta epätyypillisessä masennustilassa, vaan se saattaa jopa pahentaa oireistoa (Stewart ym. 1993).

Taulukko D. Epätyypillisen masennustilan lääkehoito.

Ensisijaiset Moklobemidi, serotoniinilääkkeet (SSRI)

Ei suositella Trisykliset masennuslääkkeet

Ei tutkimustietoa Mianseriini, tratsodoni, reboksetiini, uudet kaksikanavaiset masennuslääkkeet (milnasipraani, mirtatsapiini, nefatsodoni, venlafaksiini)

Moklobemidin käytön yhteydessä täytyy muistaa interaktioriski ja asianmukainen lääkitystauko ilman muita depressiolääkkeitä ennen moklobemidikuurin aloittamista. Serotoniinisyndrooman riski tulee pitää mielessä. Haitallisia interaktioita voi esiintyä paitsi muiden masennuslääkkeiden niin myös muun muassa selegiliinin ja opiaattien–erityisesti dekstrometorfaanin ja petidiinin–kanssa.

Psykoterapia

Epätyypillisen masennustilan psykoterapeuttista hoitoa on tutkittu melko vähän. Thase ym. totesivat 1991, että ne masennuspotilaat, joilla oli epätyypillinen oirekuva, parantuivat hitaammin psykoterapian avulla kuin muut. Kognitiivisen terapiasuuntauksen piirissä on spekuloitu sitä, että tavanomaisten depressioon liittyvien häiriintyneiden kognitioiden lisäksi näillä potilailla pysyvästi esiintyvät hylkäämisherkkyyteen liittyvät kognitiot voisivat selittää taudin kroonisen ja uusiutuvan luonteen (Levitan 2000). On myös todettu, että epätyypillinen masennustila puhkeaa usein ihmissuhteisiin liittyvien pettymysten seurauksena. Hylkäysherkkyys voi siis olla sekä altistava että ylläpitävä tekijä sairauden kulussa (Liebowitz 1993).

Jarretin ym. (1999) tutkimuksessa 108 epätyypillistä masennustilaa sairastavaa jaettiin kolmeen ryhmään, joita hoidettiin 20 istunnon mittaisella kognitiivisella terapialla, feneltsiinillä (irreversiibeli MAO:n estäjä) ja lumelääkkeellä. Sekä lääkityksellä että terapialla saatiin 58 % potilaista remissioon. Lumeryhmässä remissioon pääsi 28 %.

Pohdinta

Depression jakaminen alatyyppeihin on vielä varsin epäselvää. Erot eri alatyyppien etiologiassa tunnetaan huonosti, vaikka viitteitä esimerkiksi välittäjäaineiden tasolla onkin löydetty. Biologisten tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittyessä herää myös kysymys siitä, ovatko nykyiset psykiatriset diagnoosit perusteltuja sairauksien ja oireiden patofysiologian kannalta. Nykyiset kliinisten oireiden kuvailemiseen perustuvat diagnostiset järjestelmät ovat luonteeltaan kategorisia. Dimensionaalisen lähestymistavan mukaan depression alatyypit voisivat olla ikään kuin saman sairauden eri ilmiasuja jatkumolla lievästä vaikeaan.

Toisinaan epätyypillistä masennustilaa on pidetty vakavan masennustilan lievänä muotona. Siinä esiintyvät, tavallisesta depressiosta selvästi poikkeavaan biologiseen patofysiologiaan viittaavat oireet saattavat olla johtolankoja, joiden pohjalta voidaan tulevaisuudessa oppia erottelemaan paremmin depression alatyyppejä ja kohdentamaan masennuspotilaiden hoito entistä tehokkaammin. Ne saattavat myös viitata siihen, että epätyypillinen masennustila olisi myös kategorisesti etiologialtaan erillinen depression alatyyppi.

Epätyypillisen masennustilan ennusteeseen näyttää liittyvän uusiutumistaipumus, ja Thasen ym. (1991) tutkimus viittaa hoitovasteen hitaampaan saavuttamiseen psykoterapiassa. Pitkäkestoisen masennuslääkityksen relapseja ehkäisevä vaikutus masennuspotilailla yleensä on todettu useissa tutkimuksissa. Kokonaisvaltaista hoitoa suunniteltaessa on hyödyllistä pitää mielessä epätyypillisen masennustilan krooninen ja uusiutuva taudinkuva.""

Teksti lainattua.
Viina miehen tiellä pitää. Mömmöt vie taivaaseen.
Contanza
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 283
Liittynyt: 16.8.2018 22:05:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Contanza » 16.11.2019 23:28:42

.
Viina miehen tiellä pitää. Mömmöt vie taivaaseen.
Contanza
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 283
Liittynyt: 16.8.2018 22:05:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja juhanikari » 17.11.2019 06:40:25

Contanza kirjoitti:""Epätyypillinen masennustila–vakavan masennuksen salakavala muoto

LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM

2002;118(9):889-895
Tommi Tolmunen
KATSAUKSET0 41 (*)

(*)

(*)

(*)

( )

Masentuneilla ihmisillä esiintyy usein unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja painon laskua. Epätyypilliseksi masennustilaksi kutsutaan oirekuvaa, jossa mieliala reagoi myönteisiin tapahtumiin ja potilaalla esiintyy kaksi seuraavista oireista: painonnousu tai lisääntynyt ruokahalu, lisääntynyt unentarve, lyijymäinen painontunne raajoissa ja hylkäysherkkyys. Tavallisesta masennuksesta poikkeavan oireiston takia epätyypillinen masennustila jää helposti tunnistamatta ja siten myös hoitamatta. Taudinkuva on luonteeltaan krooninen, uusiutuva ja usein vaikea. Epätyypillisen masennustilan on todettu reagoivan hyvin monoamiinioksidaasin estäjiin ja serotoniinilääkkeisiin. Epätyypillisiä piirteitä voi esiintyä dystymiassa, lyhytkestoisessa toistuvassa masennuksessa, vakavassa masennustilassa, kaamosmasennuksessa, kuukautisia edeltävässä oireyhtymässä ja bulimiassa.

Nykyisessä ICD-10-tautiluokitusjärjestelmässä masennus jaotellaan vakavaan masennustilaan, pitkäaikaiseen masennukseen ja toistuvaan, lyhytkestoiseen masennukseen. DSM-IV-tautiluokitusjärjestelmä sisältää myös kriteerit masennusjakson luokittelemiseksi katatoniseen, melankoliseen ja epätyypilliseen alatyyppiin ilman varsinaista diagnoosinumeroa. Masennuksen alatyypit ovat osittain päällekkäisiä. Melankolia ja epätyypillinen masennustila ovat diagnostisten kriteereiden mukaan toisensa pois sulkevia (kuva). Epätyypillisestä masennustilasta käytetään myös termiä atyyppinen depressio. Depression alatyyppien jaottelun mielekkyydestä ja validiteetista on käyty keskustelua jo vuosikymmeniä.

Epätyypillisen masennustilan kriteerit

West ja Dally (1959) kuvasivat depression alatyypin, johon liittyi mielialan reaktiivisuus eli tilapäinen paraneminen positiiviseksi koettujen tapahtumien myötä. Tavallisesti depressiivinen ihminen ei koe mielihyvää asioista, jotka häntä normaalissa mielentilassa ilahduttavat. Taudinkuva oli erilainen kuin niin sanotussa endogeenisessa depressiossa eli melankoliassa. Oireistolla oli hyvä vaste ipronitsidiin, joka on irreversiibeli, epäselektiivinen monoamiinioksidaasin (MAO) estäjä.

Vuosikymmenien kuluessa epätyypillisen masennustilan kriteerit ovat vaihdelleet. Seuraavat Columbian yliopistossa luodut kriteerit otettiin mukaan v. 1994 DSM-IV-luokitusjärjestelmään: mielialan reaktiivisuus ja vähintään kaksi seuraavista oireista: merkittävä painon nousu tai ruokahalun lisääntyminen, liikaunisuus, lyijynraskauden tunne raajoissa eli ns. lyijyhalvaus ja pitkään jatkunut taipumus tuntea itsensä hylätyksi ihmissuhteissa (taulukko A) (Liebowitz ym. 1988). Lisäksi edellytetään, että katatonisen tai melankolisen jakson kriteerit eivät täyty masennusjakson aikana (taulukko B). Myös oireiston pahentumista iltaisin ja iltayön unettomuutta on pidetty epätyypilliselle masennustilalle ominaisina oireina (Liebowitz 1993). Kliinikon kannalta lienee olennaisinta todeta depression olemassaolo siitä huolimatta, että potilaalla ei ole tyypillisiä depression oireita.

Taulukko A. DSM-IV:n kriteerit depression epätyypillisille piirteille.

A. Mielialan reaktiivisuus (esim. jokin positiivinen tapahtuma tai sellaisen mahdollisuus parantaa mielialaa)

B. Vähintään kaksi seuraavista piirteistä: (1) merkittävä painon nousu tai ruokahalun lisääntyminen (2) liikaunisuus (3) lyijymäinen halvaus (lyijynraskauden tuntemukset käsissä tai jaloissa) (4) pitkään ilmennyt taipumus tuntea itsensä hylätyksi ihmissuhteissa (ei rajoitu mielialahäiriöjaksoihin), mistä aiheutuu merkittävää sosiaalista tai ammatillista haittaa

C. Melankolisten tai katatonisten piirteiden kriteerit eivät täyty saman jakson aikana

Taulukko B. DSM-IV:n kriteerit depression melankolisille piirteille.

A. Toinen seuraavista piirteistä ilmenee nykyisen jakson vakavimmassa vaiheessa: (1) mielihyvän menettäminen kaikissa tai lähes kaikissa toiminnoissa (2) reagointi miellyttäviin asioihin puuttuu (iloisilla tapahtumilla ei ole juuri vaikutusta mielialaan edes tilapäisesti.

B. Vähintään kolme seuraavista: (1) masentuneisuuden erityislaatu (erilainen, kuin esim. läheisen ihmisen kuoleman jälkeen) (2) masennus on säännöllisesti pahempi aamuisin (3) herääminen varhain (vähintään 2 tuntia ennen normaalia aikaa) (4) merkittävä psykomotorinen hitaus tai levottomuus (5) merkittävä painon lasku tai anoreksia (6) liiallinen tai suhteeton syyllisyydentunne

Aiemmin on käytetty rinnakkain nimityksiä "ahdistunut depressio" ja epätyypillinen masennustila. Nykyään ahdistuneella depressiolla tarkoitetaan kirjallisuudessa yleensä depressiota, johon liittyy ahdistuneisuutta, foobisuutta tai paniikkioireistoa. Ahdistunut depressio ja epätyypillinen masennustila reagoivat molemmat hyvin MAO:n estäjiin ja serotoniinilääkkeisiin (SSRI). Ilmeisesti ne ovat osittain päällekkäisiä diagnooseja (Sotsky ja Simmens 1999).

Epätyypillisen oirekuvan merkitys ennusteen ja elämänlaadun kannalta

Eräissä tutkimuksissa epätyypillistä masennustilaa on pidetty oirekuvaltaan lievempänä kuin vakavaa masennustilaa yleensä (Kendler ym. 1996). Benazzin (2000) mukaan epätyypillisiä piirteitä esiintyy kuitenkin yhtä paljon vakavissa kuin lievemmissäkin depressioissa. Levitanin ym. (1997) tutkimuksessa toimintakyky heikkeni yhtä paljon epätyypillisestä masennustilasta kärsivillä ja muilla masennuspotilailla. Nämä havainnot viittaisivat siihen, että epätyypillisen masennustilan oirekuva ei ole lievempi kuin vakavan masennuksen yleensä.

Epätyypilliseen masennustilaan liittyy suuri oireiden uusiutumisen riski. Masennusjaksojen välisenä aikana epätyypillistä masennustilaa sairastaville näyttäisi kuitenkin olevan vähemmän oireita ja parempi sosiaalinen toimintakyky kuin tavallista depressiota potevilla (Zubieta ym. 1999).

Masennuksen vaikeusasteen vertailua vaikeuttaa se, että monissa yleisesti käytetyissä depression tutkimusasteikoissa ei lainkaan huomioida epätyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi Hamiltonin, Beckin ja Montgomery-Åsbergin (MADRS) asteikoissa on useita kysymyksiä, joilla arvioidaan unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja painon nousua. Epätyypillisiä masennusoireita ei näitä asteikkoja käytettäessä kysytä lainkaan. Tällöin epätyypillistä masennustilaa sairastavat saavat helposti pienempiä pistemääriä kuin muut masentuneet. Williamsin ym. (1988) kehittämässä SIGH-SAD-asteikossa (Structured Interview Guide for the Hamilton Depression Rating Scale, Seasonal Affective Disorders Version) Hamiltonin 21-kohtaiseen asteikkoon on lisätty kahdeksan epätyypillisiä oireita mittaavaa osiota. SIGH-SAD on kehitetty erityisesti kaamosmasennuksen tutkimiseen.

Epidemiologia, sosiodemografiset tekijät ja komorbiditeetti

Epätyypillisen masennustilan esiintyvyydestä on tehty tiettävästi kaksi tutkimusta. Niissä todettiin, että epätyypillistä oirekuvaa oli esiintynyt 11–16 %:lla potilaista, joilla oli ollut vähintään yksi vakavan masennuksen jakso elämänsä aikana. Epätyypillisyys liittyi tilan nuorempaan alkamisikään ja huomattavampaan psykomotoriseen hidastuneisuuteen, somatisaatioon, samanaikaiseen paniikkihäiriöön ja huumeiden käyttöön (Horwath ym. 1992, Levitan ym. 1997). Useissa tutkimuksissa epätyypillinen masennustila on ollut yleisempi naisilla, yksin asuvilla ja eronneilla. Siihen liittynee pienempi itsemurhariski kuin vakavassa masennuksessa yleensä (Sotsky ym. 1999) (taulukko C).

Taulukko C. Epätyypillisen masennustilan tyypillisiä piirteitä verrattuna vakavaan masennustilaan yleensä.

Yleisempi naisilla, yksin asuvilla ja eronneilla Pitkäkestoinen Varhainen alkamisikä Suuri taipumus oireiden uusiutumiseen Pienempi itsemurhariski Samanaikainen ahdistuneisuushäiriö, bulimia tai tyypin II kaksi-suuntainen mielialahäiriö yleisempi Samanaikainen persoonallisuushäiriö yleisempi; saattaa tosin liittyä enemmän oirekuvaltaan fluktuoivaan depressioon (eri masennusjaksoilla vaihtelevasti tyypillisiä tai epätyypillisiä oireita)

Levitanin ym. (1997) aineistossa 5,8 %:lla masennuksesta kärsivistä oli esiintynyt sekä epätyypillisen että tavallisen depression jaksoja. Niillä, joilla oirekuva vaihteli masennusjaksoittain, esiintyi enemmän maniaa, bulimiaa, päihteiden käyttöä ja antisosiaalisia piirteitä ja he käyttivät enemmän terveyspalveluja. Tällaiset ilmiöt liitetään usein rajatilaiseen persoonallisuuden rakenteeseen. Myös ärtyneisyys, vihamielisyys, narsistiset ja huomionhakuiset piirteet ja yleensä samanaikaiset persoonallisuushäiriöt on liitetty epätyypilliseen masennustilaan (Soloff ym. 1991, Sotsky ym. 1997). Kyseessä saattaa siis olla kuitenkin pikemminkin oirekuvaltaan vaihtelevan depression alatyypin ja persoonallisuushäiriöiden samanaikainen esiintyminen.

Kendler ym. (1996) analysoivat 1 029 naispuolisen kaksosparin masennusoireistoja. Yleisen depressiotaipumuksen lisäksi myös taipumus epätyypilliseen masennukseen näyttäisi periytyvän. Taipumus melankoliaan puolestaan ei näyttäisi periytyvältä. Melankolia saattaa siis olla vakavan masennustilan vaikea muoto ja epätyypillinen masennustila geneettiseltä taustaltaan eri sairaus (Kendler 1997). Nämä havainnot viittaavat siis siihen, että depressio olisi geneettiseltä taustaltaan heterogeeninen sairaus.

Epätyypilliseen masennustilaan liittyy suurentunut riski sairastua tyypin II kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Suurimmillaan bipolaarihäiriön esiintyvyys on ollut epätyypillistä masennustilaa sairastavien aineistoissa jopa 64–72 % (Benazzi 1999b, Perugi ym. 1998). Benazzi (1999a) vertaili yksi- ja kaksissuuntaisesta epätyypillisestä masennustilasta kärsiviä potilaita. Ryhmät eivät poikenneet toisistaan muutoin kuin bipolaarisuuden osalta. Tämän tulkittiin viittaavan siihen, että molemmat ryhmät ovat epätyypillisen masennustilan alatyyppejä, eikä kyseessä siis olisi kaksi eri sairautta.

Kaamosmasennuksessa depressiivinen oireisto on yleensä epätyypillistä (Partonen 1992). Tamin ym. (1997) mukaan päällekkäisyyttä näyttää kuitenkin esiintyvän lähinnä neurovegetatiivisten oireiden osalta ja kyseessä olisi kuitenkin kaksi erillistä depression alatyyppiä. Tähän viittaa myös Stewartin ym. (1990) havainto, että vaste kirkasvalohoitoon oli selkeästi heikompi epätyypillisessä masennustilassa kuin kaamosmasennuksessa.

Neurovegetatiiviset oireet

Tyypillisinä depression oireina pidetään unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja painon laskua. Niitä kutsutaan neurovegetatiivisiksi oireiksi. Epätyypillisyyden käsite viittaa käänteisiin neurovegetatiivisiin oireisiin eli lisääntyneeseen ruokahaluun, lisääntyneeseen unentarpeeseen ja painonnousuun. Lisääntynyt ruokahalu ilmenee usein erityisesti himona makeisiin ja hiilihydraattipitoisiin ruokiin. Epätyypillisessä depressiossa esiintyy siis hyvin selkeästi määriteltäviä eroja tavalliseen depressioon verrattuna. Nämä autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuuteen viittaavat oireet ovat lisäksi helposti todettavissa jo tavallisessa potilashaastattelussa. Perinteinen stereotyyppinen mielikuva suklaata ja makeita jälkiruokia syövästä masentuneesta naisesta on tuttu maallikoillekin.

Levitanin ym. (1997) tutkimuksessa 53 %:lla masennusta sairastaneista henkilöistä ei ollut esiintynyt lainkaan neurovegetatiivisia tai käänteisiä neurovegetatiivisia oireita masennusjaksojen aikana. Heillä esiintyi myös vähemmän muita samanaikaisia sairauksia ja toimintakyvyn heikkenemistä ja he käyttivät vähemmän terveyspalveluja kuin muut masennuspotilaat.

Biologisia löydöksiä

Kun epätyypillistä masennustilaa on verrattu muihin vakaviin masennustiloihin, erityisesti melankoliaan, biologisia muutoksia on yleensä todettu vähemmän. Kortisolivaste desipramiinin kerta-annokseen on ollut useissa tutkimuksissa lähempänä verrokkeja kuin tavallisessa masennuksessa. Tämän on tulkittu johtuvan siitä, että epätyypillisessä masennustilassa noradrenerginen järjestelmä on vähemmän häiriintynyt ja kyse voisi olla pikemminkin serotonergisen järjestelmän häiriöstä (Asnis ym. 1995, McGinn ym. 1996). Epätyypillisestä masennustilasta kärsivien kortisolivastetta deksametasoniin ei ole tietääkseni verrattu muiden depressiopotilaiden vasteeseen.

McGrathin ym. (1994) tutkimuksessa 5-HT-1a:n agonistilla gepironilla oli hyvä vaste epätyypillisessä masennustilassa. Tämän tulkittiin viittaavan serotonergiseen häiriöön oireiston taustalla. Ajatusta tukee myös hyvä vaste serotoniinilääkkeisiin (Pande ym. 1996).

Epätyypillisen masennustilan hoito

Lääkehoidon osalta on totunnaisesti ajateltu, että MAO:n estäjillä olisi selkeästi parempi vaste kuin trisyklisillä masennuslääkkeillä (TSA). Varhaisemmissa tutkimuksissa käytettiin irreversiibeleitä, epäselektiivisiä MAO:n estäjiä, jotka aiheuttivat suhteellisen paljon haittavaikutuksia (West ja Dally 1959, Nierenberg ym. 1998). Suomessa irreversiibeleitä MAO:n estäjiä ei enää ole myynnissä. Vaikka näiden lääkkeiden tehoa epätyypillisen masennustilan hoidossa on pidetty viime aikoihin asti varsin kiistattomana, ei niitä käytetä enää kovinkaan paljon edes niissä maissa, joissa ne edelleen ovat markkinoilla (Balon ym.1999).

Monissa tutkimuksissa serotoniinilääkkeet on todettu yhtä tehokkaiksi kuin tavanomaiset MAO:n estäjät (Pande ym. 1996). Lönnqvist ym. (1994) vertasivat reversiibelin, selektiivisen MAO-A:n estäjän moklobemidin ja fluoksetiinin tehoa 209 potilaan aineistossa. Epätyypillistä masennustilaa sairastavilla vaste moklobemidiin oli parempi, mutta muilla depressiopotilailla vasteessa ei ollut eroa. Epätyypillistä masennustilaa sairastavilla todettiin 197 avopotilaan aineistossa parempi vaste sertraliiniin kuin moklobemidiin (Sogaard ym. 1999).

Tutkimustulokset ovat siis osittain hieman ristiriitaisia, mutta selvästi paras vaste näyttäisi olevan serotonergiseen transmissioon vaikuttavilla lääkkeillä. Uusista kaksoisvaikutteisista lääkkeistä ei ole vielä julkaistu tutkimustuloksia epätyypillisen masennustilan osalta. Niillä–kuten toisaalta myös TSA:lla–on vaikutusta serotonergiseen järjestelmään. Kun oirekuvaan liittyvät liikaunisuus ja taipumus painon nousuun, saattaisi olla edullista välttää lääkkeitä, joilla esiintyy haittavaikutuksina ruokahalun lisääntymistä ja uneliaisuutta.

Suomessa ensisijaisina lääkitysvaihtoehtoina voidaan pitää siis serotoniinilääkkeitä (fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami) ja moklobemidia. Uusista kaksikanavaisista depressiolääkkeistä ei ole vielä käytettävissä tutkimustietoa. Trisyklisten lääkkeiden käyttöä ei voida pitää suositeltavana (taulukko D). Sähköhoidon (ECT) teho epätyypilliseen masennustilaan on epäselvä. Eräiden lähteiden mukaan ECT:llä ei saada hyvää vastetta epätyypillisessä masennustilassa, vaan se saattaa jopa pahentaa oireistoa (Stewart ym. 1993).

Taulukko D. Epätyypillisen masennustilan lääkehoito.

Ensisijaiset Moklobemidi, serotoniinilääkkeet (SSRI)

Ei suositella Trisykliset masennuslääkkeet

Ei tutkimustietoa Mianseriini, tratsodoni, reboksetiini, uudet kaksikanavaiset masennuslääkkeet (milnasipraani, mirtatsapiini, nefatsodoni, venlafaksiini)

Moklobemidin käytön yhteydessä täytyy muistaa interaktioriski ja asianmukainen lääkitystauko ilman muita depressiolääkkeitä ennen moklobemidikuurin aloittamista. Serotoniinisyndrooman riski tulee pitää mielessä. Haitallisia interaktioita voi esiintyä paitsi muiden masennuslääkkeiden niin myös muun muassa selegiliinin ja opiaattien–erityisesti dekstrometorfaanin ja petidiinin–kanssa.

Psykoterapia

Epätyypillisen masennustilan psykoterapeuttista hoitoa on tutkittu melko vähän. Thase ym. totesivat 1991, että ne masennuspotilaat, joilla oli epätyypillinen oirekuva, parantuivat hitaammin psykoterapian avulla kuin muut. Kognitiivisen terapiasuuntauksen piirissä on spekuloitu sitä, että tavanomaisten depressioon liittyvien häiriintyneiden kognitioiden lisäksi näillä potilailla pysyvästi esiintyvät hylkäämisherkkyyteen liittyvät kognitiot voisivat selittää taudin kroonisen ja uusiutuvan luonteen (Levitan 2000). On myös todettu, että epätyypillinen masennustila puhkeaa usein ihmissuhteisiin liittyvien pettymysten seurauksena. Hylkäysherkkyys voi siis olla sekä altistava että ylläpitävä tekijä sairauden kulussa (Liebowitz 1993).

Jarretin ym. (1999) tutkimuksessa 108 epätyypillistä masennustilaa sairastavaa jaettiin kolmeen ryhmään, joita hoidettiin 20 istunnon mittaisella kognitiivisella terapialla, feneltsiinillä (irreversiibeli MAO:n estäjä) ja lumelääkkeellä. Sekä lääkityksellä että terapialla saatiin 58 % potilaista remissioon. Lumeryhmässä remissioon pääsi 28 %.

Pohdinta

Depression jakaminen alatyyppeihin on vielä varsin epäselvää. Erot eri alatyyppien etiologiassa tunnetaan huonosti, vaikka viitteitä esimerkiksi välittäjäaineiden tasolla onkin löydetty. Biologisten tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittyessä herää myös kysymys siitä, ovatko nykyiset psykiatriset diagnoosit perusteltuja sairauksien ja oireiden patofysiologian kannalta. Nykyiset kliinisten oireiden kuvailemiseen perustuvat diagnostiset järjestelmät ovat luonteeltaan kategorisia. Dimensionaalisen lähestymistavan mukaan depression alatyypit voisivat olla ikään kuin saman sairauden eri ilmiasuja jatkumolla lievästä vaikeaan.

Toisinaan epätyypillistä masennustilaa on pidetty vakavan masennustilan lievänä muotona. Siinä esiintyvät, tavallisesta depressiosta selvästi poikkeavaan biologiseen patofysiologiaan viittaavat oireet saattavat olla johtolankoja, joiden pohjalta voidaan tulevaisuudessa oppia erottelemaan paremmin depression alatyyppejä ja kohdentamaan masennuspotilaiden hoito entistä tehokkaammin. Ne saattavat myös viitata siihen, että epätyypillinen masennustila olisi myös kategorisesti etiologialtaan erillinen depression alatyyppi.

Epätyypillisen masennustilan ennusteeseen näyttää liittyvän uusiutumistaipumus, ja Thasen ym. (1991) tutkimus viittaa hoitovasteen hitaampaan saavuttamiseen psykoterapiassa. Pitkäkestoisen masennuslääkityksen relapseja ehkäisevä vaikutus masennuspotilailla yleensä on todettu useissa tutkimuksissa. Kokonaisvaltaista hoitoa suunniteltaessa on hyödyllistä pitää mielessä epätyypillisen masennustilan krooninen ja uusiutuva taudinkuva.""

Teksti lainattua.
Vähentäjä! Less alcohol is more life! :-)
juhanikari
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1124
Liittynyt: 22.10.2015 16:22:46

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Contanza » 18.11.2019 04:57:38

Kyllä se näin varmasti on, että parempi olisi ilman almomaholia. Muuten niin nyt on kyllä uskomattoman hyvä boogie. On tullut otettua ihan kivasti ja on vielä ehkä joku 19 olutta vielä tälle iltaa. Ei tässä sen.

Otetaan tässä olutta ihan kivasti tässä. Katoppa! Se on näemmä nyt Bal-Sagoth!.

https://www.youtube.com/watch?v=j893OnQrd6w

Bal-Sagoth - Shackled to the Trilithon of Kutulu.

Moni ei tiedä, että Nightwishin Tuomas Holopainen myäs teki aikas tiukkaa metallia ennen Nighwishia. Hänhän vaikutti aikanaan myös tuota. Mikäs se nyt olikaan. Darkwoods my betrothed- nimisessä orkersterissa. Teki ihan laadukasta musiikkia myös.

https://www.youtube.com/watch?v=Y23doT68M5I
Viina miehen tiellä pitää. Mömmöt vie taivaaseen.
Contanza
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 283
Liittynyt: 16.8.2018 22:05:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Contanza » 18.11.2019 05:37:21

Nyt alkaa olla pikkuhiljaa känni päällä tällekkin iltaa :). Ihmisen on hyvä olla kännissä. Niin se vain menee. Ei sille voi minkään.

np: Yup - Jos saisin kolme elämää.

https://www.youtube.com/watch?v=J1xPWAitj-s
Viina miehen tiellä pitää. Mömmöt vie taivaaseen.
Contanza
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 283
Liittynyt: 16.8.2018 22:05:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja Contanza » 18.11.2019 05:45:37

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Jarkko Martiainen on nero. Mitä tulee musiikin säveltämiseen, sovittamiseen ja sanoittamiseen. Musiikin tekemiseen ylipäätään.

https://www.youtube.com/watch?v=xHVcYebknTM
Viina miehen tiellä pitää. Mömmöt vie taivaaseen.
Contanza
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 283
Liittynyt: 16.8.2018 22:05:58

Re: Tarkoitus olisi vähentää kovasti jatkossa.

ViestiKirjoittaja vilmasto » 18.11.2019 07:58:39

Contanza kirjoitti:Nyt alkaa olla pikkuhiljaa känni päällä tällekkin iltaa :). Ihmisen on hyvä olla kännissä. Niin se vain menee. Ei sille voi minkään.

np: Yup - Jos saisin kolme elämää.

https://www.youtube.com/watch?v=J1xPWAitj-s
Contanza kirjoitti:Kyllä se näin varmasti on, että parempi olisi ilman almomaholia. Muuten niin nyt on kyllä uskomattoman hyvä boogie. On tullut otettua ihan kivasti ja on vielä ehkä joku 19 olutta vielä tälle iltaa. Ei tässä sen.

Otetaan tässä olutta ihan kivasti tässä. Katoppa! Se on näemmä nyt Bal-Sagoth!.

https://www.youtube.com/watch?v=j893OnQrd6w

Bal-Sagoth - Shackled to the Trilithon of Kutulu.

Moni ei tiedä, että Nightwishin Tuomas Holopainen myäs teki aikas tiukkaa metallia ennen Nighwishia. Hänhän vaikutti aikanaan myös tuota. Mikäs se nyt olikaan. Darkwoods my betrothed- nimisessä orkersterissa. Teki ihan laadukasta musiikkia myös.

https://www.youtube.com/watch?v=Y23doT68M5I


Maanantaina aamulla kun klo 5 toteaa, että vielä on tälle iltaa 19 olutta ja hyvä känni päällä. Löysit siis sen ikuisen perjantai illan mistä haaveilitkin aikaisemmin. Onnittelut.
Believe you can and you´re halfway there.
Avatar
vilmasto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1525
Liittynyt: 7.1.2017 17:41:08

EdellinenSeuraava

Paluu Me Vähentäjät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa