Olet täällä

Kohti raittiimpia vapaita

Haluatko tukea ja keinoja alkoholinkäytön vähentämiseen? Me Vähentäjät on vertaistukeen perustuva keskustelupalsta kaikille, jotka etsivät muutosta alkoholinkäyttöönsä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 28.11.2019 11:05:02

Huomenna olisi hyvä "syy" juoda. Työpaikan pikkujoulut ja vielä lisäksi mies lähtee yöksi pois kotoa, palaa lauantai iltana. Eli olisi ihanaa käydä ottamassa pienet pohjat pikkujouluissa ja sitten jatkaa kotisohvalla tissutellen pikkutunneille asti. Mutta EI, ei tee mieli ollenkaan. Ihan öklöttää ajatuskin. Mikäköhän vialla? Todella outo ilmiö, nyt kun on jatkunut kohta jo 2 kk.

Jos menen pikkujouluihin, en ole ihan varmaksi päättänyt, niin menen autolla. Pääsen näppärästi kotiin silloin kun siltä tuntuu. Sen verran on paha univelka, että voi jäädä aika lyhykäisiksi nuo bileet minun osalta. Lauantaina nukun niin pitkään kuin selkä- ja olkakivuilta kykenen, ne viime aikoina herättäneet aamuyöstä. Sitten pitäisi mennä muutamaksi tunniksi vapaaehtoishommiin. Nyt täytyy tunnustaa raadollisuuteni, melkein harmittaa, että se osuu tälle lauantaille. Kun mies on poissa kotoa olisi ollut mukava nauttia koko päivä oman kodin rauhasta. Mutta olin tuohon lupautunut jo ennen kuin tiesin miehen menoista. Hänen juopottelunsa sen verran viime aikoina ärsyttänyt, että olen ihan iloinen yleensä jos on jotain mukavaa puuhaa vapaallakin. Mutta nyt olisi ollut niin kiva vaan lorvia (ja ulkoilla jos paistaa!), mutta ei nyt sitten tällä kertaa onnistu.

Tuohon Krista-Caritan ketjuun jo sitä ihmettelinkin että mihin ihmiset katoavat. Paljonhan täällä käy sellaisia, jotka kirjoittelevat vain kerran tai pari, mutta sitten on myös niitä jotka ovat aktiivisia pitkän aikaa kunnes yhtäkkiä vaikenevat. Silloin jään miettimään mikä siihen on syy. Välillä toki tulee itsellekin se olo, että en vaan jaksa kirjoitella, mutta muiden suhteen olen kyllä utelias. Esim Romukasa, Sporttari, Fatlady jne ovat jonnekin häippäisseet. Etenkin Hemmentaalia on välillä ikävä :cry:
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1969
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 2.12.2019 09:42:49

Perjantain pikkujoulut meni ihan mukavasti vaikka kyllä sen tuollaisissa bileissä huomaa, että ei ihan samaan vireeseen / samaan aikaan pääse kuin muut ilman alkoholia. Ja nyt en tarkoita sitä, että ei voisi pitää hauskaa juomatta vaan sitä, että tuntui kuin muut jäykistelisivät kunnes ovat tietyssä humalan vaiheessa ja kun sitten vihdoin alkaa kunnon bileet alkaa itse olla niin väsynyt seisomiseen, että pakko lähteä himaan. Meillä nuo juhlat on aika isot, yli 1000 ihmistä ja sellaista kokkari meininkiä, että seisoskellaan lasit kourassa, kierellään juttelemassa ja sitten jossain kohtaa ihmiset alkaa innostua tanssimaan. Karaoke oli kyllä hyvä vetonaula ja sitä olikin ihan hauska kuunnella. Oli kiva myös välillä jutella ihmisten kanssa muutakin kuin työasiaa. Harmitti vaan, että paikassa oli aika huono akustiikka. Esitysten spiikkauksia ja puheita ei kuullut, tai saanut selvää. Ja lähikaverinkin kanssa oli vaikea puhua huutamatta / työntämättä korvaa toisen suuhun. Ihanaa oli kuitenkin tajuta, että näiden muutaman täällä vietetyn vuoden aikana olen tutustunut todella moniin mielenkiintoisiin ja mukaviin ihmisiin, heitä oli ihana nähdä.
Kukaan noissa bileissä ei ollut överikännit siinä vaiheessa kun poistuin (n klo 23), mutta voin kuvitella, että sen jälkeen vielä on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Ja joitain saattaa tänä aamuna ehkä hieman nolottaa. Kivaa olla se jonka ei tarvitse ollenkaan miettiä ja muistella mitä tuli sanottua ja kenelle :P

Lauantai aamulla oli kuitenkin sellainen olo kuin olisin bilettänyt aamu neljään kera runsaan alkoholimäärän. Heräsin hirveässä päänsäryssä ja pää sellaisessa tukossa kuin kunnon krapulassa. Jotain myötätunto darraa varmaan :shock: . Mutta erona oikeaan krapulaan tämä meni ohi yhdellä buranalla ja kunnon kofeiini annoksella. Päivän vapaaehtoishomma oli mielenkiintoinen ja sen jälkeen sitten sohva kutsui. Mies kotiutui menoiltaan joskus kympin aikaan illalla ja nukahti aika pian sen jälkeen. Ihmeen selvänä tuli kotiin (ei siis ihan, mutta kuitenkin...). Silti jotenkin ahdisti kun tiesin hänen tulevan. Pitää näitä tuntoja jossain vaiheessa purkaa itselle lisää tänne tekstinä, mutta nyt täytyy paneutua työasioihin.

Viikonlopun auringon paiste piristi ja maanantaikin alkoi positiivissa tunnelmissa. Toivottavasti muillakin on ollut yhtä hyvä viikon aloitus :P
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1969
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja vilmasto » 2.12.2019 13:36:50

Kivaa olla se jonka ei tarvitse ollenkaan miettiä ja muistella mitä tuli sanottua ja kenelle
No ihan paras fiilis eikö vaan :lol:
Believe you can and you´re halfway there.
Avatar
vilmasto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1749
Liittynyt: 7.1.2017 17:41:08

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 3.12.2019 08:38:38

Todella on. Mutta ilmeisesti muillakin mennyt ihan kunnialla bileet loppuun, kun en ole nähnyt kenenkään luimistelevan nurkissa :P

2:n kuukauden aikana olen juonut alkoholia 1 kerran. Edelleen tuntuu täysin luontevalta olla ilman myös viikonloppuisin. Tuleva viikonloppu on pidempi vapaa ja normi kuviona helposti tarkottaisi pientä ryyppyputkea ja krapulaista maanantaita. Mutta nyt on sellainen fiilis, että en usko juovani mitään. Naapurit tulee itsenäisyyspäivänä kyläilemään ja varmasti mieheni kanssa juopottelevat. Kiinnostaa nähdä a) kuinka kauan heillä menee tajuta, että minä en juo mitään b) miten siihen reagoivat. Ihan uteliaisuudesta seuraan. En koe mitään painetta juoda siksi, että muut juo.
Sitten siitä seuraavana lauantaina aion kyllä juopotella just niin paljon kuin hyvältä tuntuu. Mutta siitä sitten enemmän myöhemmin. Nyt vaan tyydyn hämmästelemään tätä outoa fiilistä.
Oli kiva kuulla, että SW10:lla samat tunnelmat :D
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1969
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja SW10 » 4.12.2019 12:37:07

Tervehdys Vilma ja muut
Ja samat tunnelmat jatkuu… Ei ole tehnyt kylla yhtaan mieli. Varovaisena taytyy kylla olla nimittain jos yhtakkia tulee himo viiniin tai olueen ja sitten kaataa reidulla kadella niin siita ei seuraa kuin harmia.
Mutta tanaan ei ainakaan tee mieli!
terv. SW10
SW10
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 466
Liittynyt: 21.10.2013 16:58:34
Ollut juomatta

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 9.12.2019 08:27:45

Pitkä viikonloppu takana. Voi kunpa voisi sanoa sen olleen ainoastaan rentouttava, mutta ikävä kyllä välillä ahdisti aika urakalla. Ja taas kerran miehen juopottelu. Se tietysti alkoi jo torstaina, joskin sen verran hitaasi, että töistä tullessani hän oli niin vähän humalassa että luulin jo hetken hänen ottaneen vaan pari bisseä. Mutta siitä se tahti sitten kiihtyi ja oli oma ärsyttävä itsensä myöhemmin.

Perjantaina, itsenäiyyspäivänä, naapurit tulivat kyläilemään illan suussa. Heille olut maistui, samoin glögi ja miehen tarjoamat jallutkin. Alkuun oli ihan kiva jutella heidän kanssaan, mutta kyllä sitten myöhemmin illalla alkoi koko porukka rasittamaan. Kun kaikki puhuvat toistensa päälle ja erittäin kovalla äänellä. Eniten tietysti rassasi oma mies, mutta ulkopuolisen mielestä varmaan kaikki olivat ihan samalla tasolla. Siinä mietin, että helpommalla pääsisi kun itsekin joisi. Mutta kun ei oikeasti tehnyt mieli niin enpä viitsinyt. Naapurit eivät mitenkään kommentoineet sitä että en juo mitään. En tiedä tajusivatko edes. Jossain kohtaa tuli seuraavan päivän keli puheeksi ja kirosin sitä että lenkillä taas kastuu. Siihen rouva ihmetteli että meinaatko oikeasti huomenna lenkille? Varmaan tarkoitti siis, että eihän krapulassa yleensä mennä. No, eipähän kukaan mitenkään painostanut juomaan. Mieleen se tuli lähinnä siksi että oli niin tylsää.

Lauantai meni sitten katsellessa kun mies paransi oloaan. Ei onneksi ollut kauhean väittelyhimoisella tuulella enää. Mutta on se aika rasittavaa kuitenkin. Kävin sitten lenkillä sateessa. Se teki hyvää vaikka keli oli sellainen, että luonnon kauneutta ei nyt voinut ihailla ollenkaan. Sunnuntaina kun vihdoin oli kuivempaa teinkin sitten melkein 10 km lenkin. Ja sen jälkeen oli selkä loppu päivän niin kipeänä, että piti ottaa pari vähän tuhdimpaa särkylääkettä. Oli kuitenkin se arvoista. Tuntuu, että kunto on lähtenyt vihdoin paranemaan. Vaikka olen koko ajan viime vuodet harrastanut liikuntaa niin nyt huomaan, että paljon on tullut lintsattua juopottelun takia. Aika tavallista on ollut, että sunnuntaina en ole voinut lähteä liikkeelle kun on ollut krapula / tasaus ja sitten välillä sen takia maanantainkin jumppa jäänyt väliin. Nyt kun ei ole ollut tuollaisia (teko)syitä vaan olen liikkunut sekä lauantaina että sunnuntaina aina kun vaan ollut mahdollista ja lisäksi viikolla 3 kertaa niin kuntokin on alkanut kasvamaan.

No, tulevana viikonloppuna jää sitten varmaankin lenkit väliin, kun lähdetään viihteelle lauantaina koko päiväksi. Sitä oikein odotan jo. Mutta ennen sitä on työviikko edessä. Mikä ei harmita ollenkaan. On ihan mielenkiintoisia juttuja silläkin rintamalla meneillään.

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille. Pysykäähän alkosta erossa arkena (siis mikä teidän arki nyt sitten onkaan) :P
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1969
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Onneli47 » 9.12.2019 20:41:34

Tiedän kuule justiinsa mistä puhut Vilma, kun itsekin olen eräänkin kerran rasittunut mieheni juomiseen. Itse yleensä pyrin erkaantumaan seurueesta siinä vaiheessa kun tuo alkuvaiheen hauskuusosio on mennyt ohi. Tavallaan jaksan päihtynyttä miestäni paremmin kun on muutakin porukkaa, mutta kahden kesken kotona en jaksa hänen juttujaan kuunnella yhtään, vaikka ne sinällään harmittomia olisivatkin.

Tsemppiä Vilma. Ja hienoa, että alkoholin vähentely on sujunut sinulla upeasti.
Onneli47
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 6.6.2018 17:14:46
Ollut juomatta

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Pecorino » 10.12.2019 06:42:12

Moikka
Ekaksikin tsempit tuosta sinun holittomuudestasi! Tosi hyvin sä olet vetänyt! Mietin kuinka pitkään pohdit, että ei tule mitään ja sitten yhtäkkiä olet noin hyvin vähentänyt. Upeaa!
Meilläkin jos mies ottaa ja minä en niin en jaksa kuunnella. En niin millään. Tosin hän yleensä ottaa maltilla joten en juurikaan edes huomaa mitään mutta jos ei ota maltilla niin ehdottomasti menee heti hermot hänen jaaritteluunsa.
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1129
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 10.12.2019 09:35:26

Se on just niin, että se oma puoliso rasittaa eniten kännissä. Vaikka kuten sanoin, ei ne naapuritkaan ihan kauhean skarppeja enää lopussa ollut. Kun oltiin meillä kotona niin en ihan kauhean kauas voinut kadota. Ja meillä muutekin on koti vähän sen mallinen, että ei siellä pääse karkuun sisätiloissa kovin pitkälle jos ei halua makuuhuoneeseen sulkeutua. Mies itsekseen ollessaan yleensä ymmärtää, kun sanon, että en hänen juttujaan enää jaksa. Alkaa siitä kyllä mököttämään, mutta onpahan sitten hiljaa. Tämä yleensä tapahtuu vasta myöhemmin illalla.

Onnelille minultakin onnittelut. Sinulta se "vähentely" vasta hienosti onkin sujunut. Omalla kohdalla veikkaan että tämä aivojen jonkin sortin nyrjähdys on väliaikaista vain. En usko, että tapahtuu sellaisia ihmeitä, että yhdessä yössä muuttuisin alkoholin normi käyttäjäksi :wink: . Mutta nautin tästä niin kauan kuin sitä kestää. Joskus se vääntäminen taas varmasti alkaa. Silloin on kyllä hyvä muistaa, että aika helppoa loppujen lopuksi on olla ilman.

Nyt siis menen sillä kuviolla, että juon silloin kun tekee oikeasti mieli ja koen, että se tuottaa jotain lisäarvoa. En vieläkään tunne, että haluaisin kokonaan lopettaa vaikka Onnelin ja Varjoliljan ajatuskuvio on kovin tuttu. Itsekin olen sitä mieltä, että ei siitä parista lasillisesta oikeasti mitään hyödy / iloa saa. Mutta sitten taas koen (vielä) että joissain tilanteissa sellainen hieman runsaampi juopottelu on oikeasti hauskaa. Esim tuo tuleva lauantai. Silloin kuvio on sellainen, että menemme porukalla teatteriin päivänäytökseen. Väliajalle on tilattuna pientä syötävää ja skumppaa / olutta porukalle. Teatterin jälkeen kävelemme kaupungin halki parin baarin kautta illalliselle. Siellä juomme mitä kukin haluaa, minä viiniä varmaankin. Kun vatsat on täynnä ja tarjoilijoiden hermot kulutettu loppuun jatkamme taas johonkin baariin. Riippuen siitä millaisen paikan löydämme viihdymme siellä sitten joko hyvin pitkään tai suuntaamme koteihimme jo vähän aiemmin. Juotua tulee siis määrällisesti paljon, mutta niin että pysyy koko päivän ja illan pienessä iloisessa hiprakassa.

Tämän kaltaiset tapahtumat ovat niitä missä oikeasti haluan juoda alkoholia. Ja siksi en halua lopettaa sitä kokonaan. Ihan varmasti olisi hauskaa ilmankin, sitä en epäile. Mutta eri tavalla. Eräs seurueesta ei juo ja hänellä on aina kuitenkin hauskaa. En siis olisi edes yksin jos päättäisin olla juomatta. Nyt kuitenkin menen vielä tällä kuviolla. Jos (kun?) käy taas joskus niin, että juopottelu siirtyy kotioloihin jokaiseen viikonloppuun ja vapaaseen niin sitten täytyy ihan oikeasti miettiä sitä kannattaisiko todella lopettaa. Toistaiseksi pidän hauskaa näin enkä murehdi just nyt tulevaa. Murehditaan sitä sitten kun se on ajankohtaista.
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1969
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Ulpukka » 11.12.2019 07:31:29

Heipat Vilma,
Väliaikainenkin aivojen nyrjähdys on ihan tervetullut. Nyrjähdyshän on ollut ihan oikeaan suuntaan.
Vilma1966 kirjoitti:Nyt siis menen sillä kuviolla, että juon silloin kun tekee oikeasti mieli ja koen, että se tuottaa jotain lisäarvoa

Pointti on juuri tuo oikeasti mieli ja lisäarvo. Pääsääntöisesti näissä meidän plinkkiläisten tarinoissa kotisohva on näytellyt toista pääroolia, sohvalla istujan vastanäyttelijä.
Tuskinpa sinäkään joka viikonloppu harrastat näitä mukavilta kuulostavia teatteriesityksiä/illan istujaisia.
Tärkeintä, että homma on hyvin hanskassa ja hanskat pysyy tallessa.

Oletko huomannut itsessäsi, että miehesi käyttäytyminen alkon huuruisena olisi vaikuttanut omaan kulutukseen? Minulla tuli aikanaan niin valtava ärsyyntyminen siihen jaaritteluun, että lopetin viinin juomisen kokonaan vuosiksi. Enkä tietenkään jaksanut kuunnella sitä jorinaa, minkä teinkin selväksi. Lahjaksi sainkin mykkäkoulun, mikä oli kuitenkin parempi vaihtoehto.

Toivotan hauskaa päivää teille. Huolehdit vain niistä hanskoista, ettei sormet palellu. Ja aivojenkin on toivottavaa pysyä sulana :D
Valoa ei olisi, jos ei olisi pimeää, johon sen voi laittaa.
Ulpukka
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 359
Liittynyt: 31.10.2018 15:59:26

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 17.12.2019 10:41:20

Lauantai oli juurikin niin hauska kuin odotin, vaikka luonto yrittikin laittaa kunnolla kapuloita rattaisiin. Keskiviikkona alkoi selkään ja kylkeen sattumaan, ajattelin että on pahempikin lihaskramppi. Selkä ongelmia kun on ollut ja kun niiden takia lonkka kipeytyy niin iskee välillä lihaksia jumiin. Homma vaan paheni torstaina ja jouduin jo turvautumaan Panacodiin, että pystyin nukkumaan. Perjantaina aloin hieman epäilemään, että ehkä ei olekaan pelkkä lihas kun oli jo muutenkin välillä huono olo ja arkoi olla ihokin arka. Pelkäsin, että olisi jotain munasarjoissa tai jotain vastaavaa. Otin taas illalla Panacodia ja vielä puolikkaan nukahtamislääkkeenkin. Niiden turvin sain kohtalaiset yöunet (tarpeen kun pitkä päivä lauantaina tiedossa), kun vielä yöllä nousin ottamaan vähän lisää särkylääkettä. Siinä kipuja tutkaillessa tuli mieleen, että voisi olla vyöruusu ja kun aamulla löysin vatsasta ja selästä muutaman rakkulan olin jo aika varmakin asiasta. Ensin meinasin, että en ota ollenkaan yhteyttä lääkärin, mutta kerrankin mies oli se joka kehotti menemään vastaanotolle. Se ei fyysisesti ollut mahdollista kun piti teatteriretkelle lähteä jo klo 11 pintaan mutta onneksi on nykyään lääkäreillä etävastaanottoja. Sain sellaiseen ajan ja pari valokuvaa toimitettuani hän oli samaa mieltä diagnoosista. Käski aloittamaan mahdollisimman pian anti-virus lääkityksen. Se ajoissa aloitettuna saattaa hyvässä lykyssä ehkäistä jälkioireena tulevia hermosärkyjä. Määräsi myös lisää Panacodia, kovatkin kivut kun on tässä tavallisia. Niitä en sitten enempää lauantaina kuitenkaan ottanut kun oli tarkoitus alkoholia juoda. Mutta ne viruslääkkeet hain ennen teatteri ja aloitin niiden popsimisen. Muuten sitten vaan työnsin vuoron perään buranaa ja happolääkkeitä naamaan. Onneksi kivut pysyi aisoissa niillä ja tässä tapauksessa alkoholi toi oikeasti juhlatunnelmaakin. Pystyin melkein koko ajan unohtamaan kivut ja kutinan ja nautin päivästä hyvässä seurassa.

Teatterikappale oli tosi hauska, nimeltään Täydellinen lauantai. Pääosassa Pekka Strang, super hyvä näyttelijä. Ateria Juuressa oli oikein onnistunut. Ja sen jälkeen vielä baarissakin oli kivaa. Sunnuntai meni sitten ihan pelastusarmeijalle. Sorruinpa vielä pariin tasoittavaan. Lääkkeet ja tauti aiheutti niin tylsän olon, että tuntui ihan samalta vähän juopotella siihen päälle. Nyt sitten viikonlopun jälkeen kun ei ole enää ollut alkoholia fiiliksen kohottajana onkin sitten ollut aika kökkö olo. Kutina on hetkittäin kova, yhtäkkiä alkaa sattumaan jostain, ihan mistä vaan. Viruslääke aiheuttaa pahoin vointia, kuvottaa aina vähän sen ottamisen jälkeen muutaman tunnin. Kuumetta välillä nousee vähäsen, sitten taas hikoiluttaa. Päätin tänään kuitenkin raahautua työpaikalle kun kotona sängyssä tuli vaan pahempi surku omasta olosta. Ennuste kun on, että tätä voi kestää jopa 4 viikkoakin jos on oikein pa...ka tuuri. Parempi olla töissä, jos vaan pysyn hereillä. Saa muuta ajateltavaa.

Kohta on joulu ja sitten pitää päättää tekeekö mieli juoda alkoholia kotona. Ulpukka kysyi
Oletko huomannut itsessäsi, että miehesi käyttäytyminen alkon huuruisena olisi vaikuttanut omaan kulutukseen? Minulla tuli aikanaan niin valtava ärsyyntyminen siihen jaaritteluun, että lopetin viinin juomisen kokonaan vuosiksi. Enkä tietenkään jaksanut kuunnella sitä jorinaa, minkä teinkin selväksi. Lahjaksi sainkin mykkäkoulun, mikä oli kuitenkin parempi vaihtoehto.

Kyllä miehen juopottelu vaikuttaa omaan kulutukseen mutta päinvastoin kuin sinulla. Minulle tulee (yleensä) sellainen olo, että yhtä hyvin voin itsekin juoda kun joudun häntä katselmaan. Mutta pikkaisen on tuo alkanut muuttumaan tänä syksynä. Nyt olen sitä ajatellut, että en saisi antaa hänen vaikuttaa minun joulujuopotteluun. Jos juon niin siksi, että tekee oikeasti mieli. Mutta siihen on vielä hetki aikaa. Ei tarvitse päättää onneksi vielä tänään. Just nyt on niin surkea olo, että tekisi mieli juoda pullo viinaa ihan vaan oloa parantaakseni :cry: Itse sääli nyt kuitenkin sivuun, kyllä elämässä on pahempiakin asioita kuin joku vyöruusu :roll:
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1969
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Onneli47 » 18.12.2019 18:23:45

Vyöruusu osaa olla kuulemani mukaan pirullinen. Muistathan levätä ja olla liikoja rasittamatta itseäsi, kun elimistössä jyllää voimakas virus.

Ennen ajattelin, että olisi lähes mahdotonta olla juomatta, kun mieskin juo. Ajattelin vähän samaan tapaan kuin sinä, että samapa tuo, kun toinenkin juo. Lisäksi olihan se yhteinen harrastus, johon liittyi paljon kivaakin. Raitistumiseni myötä miehen juopottelun sivusta seuraaminen on kuin jonkinlainen antabus. Alkoholi alkaa ärsyttää ja ällöttää. Tulee se ajatus, että tuohon samaan jamaan en itse ainakaan halua.
Onneli47
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 6.6.2018 17:14:46
Ollut juomatta

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 23.12.2019 11:58:41

Viime viikon olo oli aivan kamala, kun flunssa vielä iski vyöruusun lisäksi. Tyhmänä taas kuvittelin, että kyllä se viikonlopuksi hellittää, mutta päinvastoin. Lauantai aamuna, 11 tunnin levottomien unien jälkeen heräsin oloon joka vastasi sellaista krapulaa mikä tulee kun on kaksi viikkoa putkeen ryypännyt. Lakanat oli litimärät hiestä, välillä oli kuuma ja sitten taas vilun väreet meni selässä. Pää oli kipeä ja tönkkö samaan aikaan. Niska kuin rautakanki. Vatsa kipeänä kaikista särkylääkkeistä. Ruusu nipisteli milloin mistäkin. Väsytti niin, että matka sohvalle tuntui kilometriltä.
Ja mies rohjotti nojatuolissaan aika samanlaisissa fiiliksissä. Hän oli tiistaista alkaen flunssassa ja yskä esti nukkumisen, oli tosi kiukkuinen. Hän paranteli oloaan kossun kera.

En harrasta mitään joulusiivouksia mutta koti kaipasi ihan perussiivousta, kun se edellisen viikonloppuna jäi väliin biletyksen takia. Nyt ei kuitenkaan ollut toivoakaan tarttua mihinkään imuriin tai luuttuun. Ja oli ihan turha yrittää miestäkään siihen hommaan houkutella. Päivä siis valui siinä sohvalla synkistellessä. Ei ollut mikään tarkoitus ryhtyä juopottelemaan, mutta siinä vaiheessa kun oli pakko jotain ruokaa yrittää saada aikaiseksi, että ei nälkään näännytä yhtäkkiä pätkähti päähän, että tulisikohan parempi olo jos ottaisin drinkin? Olen täällä kertonut, että koko syksyn olen "kärsinyt" jostain oudosta aivonyrjähdyksestä eikä ole tehnyt mieli mitään juoda paria poikkeus kertaa lukuunottamatta. En ole harrastanut mitään maljattomia, liemettömiä, tipattomia ym vaan ollut juomatta sillä periaatteella, että juon sitten kun oikeasti tekee mieli ja siitä saa jotain lisäarvoa. Tällä nyt lähinnä olen tarkoittanut juhlia tai muita hauskoja sosiaalisia tilanteita. Lauantaina kuitenkin päätin ihan vaan kokeilla saisinko jotain lisäarvoa siitä että juon alkoholia. Ei varsinaisesti tehnyt mieli, mutta kun ei särkylääkkeet, kurkkupastillit ja muut auttaneet niin kokeilinpa sitten viinaa.

Tein drinkin kun aloin valmistamaan nopeaa pasta-ateriaa. Join sitä siinä samalla ja loput sitten kun oli syöty. Ja yllättäen olosta tuli parempi. Ei noussut päähän niin, että olisi ollut jotenkin hilpeä nousuhumala, mutta kuitenkin hieman positiivisempi olo. Kun vielä sitten nukuin parin tunnin päivätorkut ja herättyäni tein toisen drinkin niin viikonloppu muuttui jollain tavalla siedettäväksi. En suosittele kenelläkään tällaista flunssan hoitoa, mutta en myöskään koe mitään katumuksen tunteita siitä, että sorruin tavallaan siihen sohvan nurkassa harrastettuun kalsarikännäilyyn mitä täällä yhteisesti halveksimme ja mistä juuri eroon haluamme. Tämä pienen mittakaavan juopottelu toi minulle siinä hetkessä lisäarvoa eikä aiheuttanut mitään krapuloita tai muita oloja. Vähän se tilastonia (excel taulukkoni) rumentaa, mutta c'est la vie :P

Nyt on aaton aatto eikä ole vieläkään mitään joulun tuntua. Koti on edelleen kauheassa roskassa ja sotkussa koska flunssa jäytää vieläkin. Tulin tänään kuitenkin töihin muutamaksi tunniksi kun piti joka tapauksessa lähteä liikkeelle. Ajattelin, että näin saan ehkä vähän ryhtiä päivään. Olen täällä ihan vaan muutaman tunnin ja sitten käyn noutamassa viereisestä marketista noutopalveluna tilatut ruoat (ei jouluruokaa vaan ihan perus tavaraa), sen jälkeen on vuorossa Alko, apteekki ja kukkakauppa. Kotiin päästyäni aion tehdä jotain uunilenkin kaltaista helppoa ruokaa ja yrittää jaksaa tehdä osan siivouksesta. Jos saisin tänään pestyä keittiön, wc:t ja pesutilat niin voisi jättää huomisaamuun sitten imuroinnin. Sen jälkeen vaan himmeitä jouluvaloja ja kynttilöitä niin että voin unohtaa pyyhkimättömät pölyt.
Huomenna suuntaamme ravintolaan iltapäivällä. Sen jälkeen ajamme kahden hautausmaan kautta kotiin. Veikkaisin että palaamme joskus kuuden aikaan mikä on ihan hyvä aika lämmittää sauna. Sen verran on synkkää, että jää varmaan ihan sisäsaunan varaan. Aion tänään itselleni varata alkosta glögiä, pienen kuoharin ja vähän drinksua. Sen verran että voin siinä aatto illassa nauttia muutaman (jos jaksaa valvoa) ja sitten joulupäivän iltana loput. Mies varmaan juo kaiken muun niin, että tapanin päivälle ei jää mitään. Ettei tulisi kiusausta.

Pari aikaisempaa vuotta olisi jännittänyt tällainen joulu joka mahdollistaisi ihan kauhean pitkän putken. Minulla kun ei ole mitään pakottavaa syytä olla täällä töissä tänään eikä perjantainakaan. Ihan hyvin olisi voinut juopotella jo viime perjantaista uuden vuoden päivään asti, kukaan ei kaipaisi. Mutta nyt on sellainen olo, että en näe tuollaista tapahtuvan. Voihan se olla, että aivonyrjähdykseni huomisiltana kääntyy ihan toiseen suuntaan, mutta en oikein usko siihen kuitenkaan. Enemmän odotan sitä, että nämä taudit helpottaisi niin, että voisin taas aloittaa ulkoilun. Minulla on tietynlainen tavoitteellinen kävelyyn liittyvä juttu meneillään mistä kerron joskus myöhemmin lisää. Siihen liittyen on nyt vaan harmittanut, kun on mennyt yli viikko niin ettei ole voinut tehdä mitään. Kaipuu ulkoilmaan on jo ihan fyysinen :( Mutta siihen asti lohdutan itseäni uudella kirjalla, kauhealla kasalla suklaata, huomisella toisten valmistamalla upealla (toivottavasti!) jouluaterialla sekä kohtuullisella määrällä alkoholia.

Nautitaan kukin tyylillämme joulusta / ylimääräisistä vapaista / vuoden lyhimmistä päivistä tai mistä vaan mikä kuvioosi sopii :P

Ja riemuitaan siitä, että viikon päästä päivä on jo monta monta minuuttia pidempi :lol:
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1969
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 30.12.2019 10:09:15

Nyt täytyy sanoa, että olipa yksi elämäni surkeimmista joululomista. Flunssa ja vyöruusu vaivasivat koko viikon. Väsymys on ollut kauhea.

Jouluaattona oli pakko pinnistellä kotia hieman siistimmäksi, siellä ei olisi muuten kestänyt viettää aikaa. Miehestä en saanut mitään apua, hän vaan jatkoi kossun lipittämistä. Onneksi meillä oli pöytävaraus ravintolaan iltapäiväksi. Ilman sen vaatimaa autoilua olisin varmaan itsekin aloittanut ryyppäämisen heti aamusta, niin paljon ärsytti mieheni. Hän tiesi aivan hyvin, että on menoa mutta silti vaan jatkoi kännäilyä. Puhui toisen yhtä humalaisen ystävänsä kanssa maratonpuhelua samalla kun minä flunssa hiki päässä imuroin. Hänen kuulemma piti tukea kaveriaan vaikeassa tilanteessa. Ilmeisesti oli siellä päässä jo muu perhe kyllästynyt sen tyypin juopotteluun ja komentanut siirtymään muihin tiloihin. Kaipasi siihen ymmärrystä minun mieheltä. Sain kyllä tosissani purra huultani, että en saanut kunnon raivaria ja jättänyt äijää yksinään kotiin. Totesin kuitenkin että se ei olisi sen arvoista. Sitten olisi vaan yhtä mykkäkoulua ja mökötystä koko loppu joulu.
Kun päästiin ravintolaan oli mies sentään hieman skarpannut. En usko, että ulkopuoliset huomasivat hänen olevan mitenkään humalassa. Viinalle kyllä haisi, mutta eipä siellä kukaan niin lähietäisyydelle tullut että haistaisi. Mies käyttäytyi ihan korrektisti ja päivällinenkin oli ihan ok. Ei mitenkään loistokasta, mutta ihan kelpo joulu muonaa. Naapuripöydässä istui mies poikansa kanssa ja hän alkoi kanssamme juttelemaan. Ilmeisesti kaipasi aikuista seuraa. Siinä rupatellessa meni ruokailu ihan mukavasti. Sen jälkeen ajoimme sitten kahden eri hautausmaan kautta kotiin, kävimme viemässä kynttilät läheisillemme. Hautausmaat olivat kauniita kynttilämeriä vaikka keli olikin tylsän sateinen.

Kotona vietin illan sohvan nurkassa hyvän kirjan (Grebe / Lemmikki) ja drinkkilasin kanssa. Toivoin koko ajan, että mies painuisi nukkuman ja saisin olla rauhassa. En kuitenkaan kovin pitkään jaksanut hereillä enää sen jälkeen kun hän simahti.

Täytyy myöntää, että tunsin melkoista vahingon iloa joulupäivänä kun näin miehen ihan kaameassa krapulassa. Hänellä oli niin paha olo, että ei edes pystynyt sitä korjaamaan lisää juomalla. Kävi halailemassa wc pyttyä koko aamupäivän. Vasta joskus iltapäivällä kykeni yhden drinkin juomaan. Ja oloa jatkui vielä tapaninpäivä ja peräti perjantaikin. Eli hän oli melkein 3 päivää juomatta. Normaalisti olisin ollut siitä tosi iloinen, mutta nyt ei kauheasti kiinnostanut. Kivaa oli kyllä kun ei tarvinnut niitä humalaisia juttuja kuunella. Mutta oma flunssa ja sen kautta kurja olo tekivät sen, että tissuttelin sitten vielä koko loppu loman. En niin paljoa, että olisin missään kohdassa ollut varsinaisesti humalassa tai kärsinyt krapulasta, mutta kuitenkin niin, että oli helpompi rentoutua siinä sohvan nurkassa.

Tämän joulujuopottelun laitan ihan täysin sairastelun piikkiin. Vaikka täällä on varmasti taas joukko lukijoita, jotka heti ajattelevat, että tekosyy. Ihan sama mulle mitä muut ajattelevat. Itse tiedän, että jos olisin ollut terve ja päässyt liikkumaan niin olisi juominen rajoittunut pariin päivään. Nyt liikkumattomuus lisäsi 3 ylimääräistä juopottelupäivää jouluun. Ei näyty hyvältä excelissäni, mutta ei kauheasti hetkauta.

Nyt palaan joulua edeltävään malliin eli juon seuraavan kerran sitten kun oikeasti tekee mieli ja se tuottaa jotain lisäarvoa siihen hetkeen. En ryhdy millekään varsinaiselle tipattomalle tammikuuksi, mutta ainakin näillä näkymin sellainen taitaa pitkälti olla edessä. Seuraava sosiaalinen tilanne mihin alkoholi sopisi on ihan kuun lopussa. Sen suhteen en vielä tee mitään päätöstä vaan katso miltä silloin tuntuu.

Juomisen suhteen en myöskään tee mitään uuden vuoden lupauksia. Toistan saman tavoitteen kuin mikä oli jo aikaisemminkin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuukaudessa saisi keskimäärin olla 26 alkoholitonta päivää. Keskimääräisyys meinaa, että jossain kuussa voi tulla vaikka 8 juopottelupäivää (joulukuu 2019) mutta sitten toisessa kuussa onkin vain 1 sellainen (marraskuu 2019). Seuraan tilannetta excel taulukolla. Katsotaan muutaman kuukauden kuluttua millainen kehitys on ollut.

Liikkumisen suhteen tavoite on keskimäärin 4-5 tuntia liikuntaa viikossa, mahdollisimman monipuolisesti. Nyt tuli 2 täysin liikkumatonta viikkoa tautien takia, mutta tarkoitus on tänään aloittaa paluu normi arkeen rauhallisen kävelylenkin ja vesijuoksun merkeissä. Sitten huomenna lepopäivä, keskiviikkona kävelyä jne.

Mites muut, kirjaatteko plinkkiin uusia tavoitteita vuodelle 2020?
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1969
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Kohti raittiimpia vapaita

ViestiKirjoittaja Desert » 31.12.2019 10:11:07

Surkea joululoma on ollut täälläkin. Mies päätti käyttää kaikki vapaapäivänsä suunnilleen aamusta asti kännäämiseen, nyt on toista päivää töissä. Mitään ei halunnut tehdä yhdessä. Minä nautin ulkoilusta ja ihmisten kanssa olemisesta, nyt on ainoa kaveri ollut koira jo viikon ajan. Tuli sitten itsekin juotua ihan kiitettävästi, mutta ei kuitenkaan aamusta alkaen. Uuden vuoden lupauksen teen siltä osin, että, jos tipaton tammikuu ei onnistu molemmilta, pitää varmaan panna kantapäät vastakkain.
Desert
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 29
Liittynyt: 27.12.2018 16:35:55

EdellinenSeuraava

Paluu Me Vähentäjät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa