[romukasa]

Lauantaina meni alkoholia jonkin verran enemmän kuin ehkä olisi hyväksi, mutta toisaalta pääsi pitkästä aikaa irrottelemaan kunnolla. Ja huomattavaa parannusta on jo se, että jos aiemmin 5 päivää per lapsivapaaviikko sijaan ollaan 1 päivässä per lapsivapaaviikko, eikä edes joka viikko. Mutta jooh - tanssiminen - siitä nautin. Pitäisi kyllä opetella tanssiin kunnolla ja mennä johonkin tunnille. Voisin ihan mielelläni jossain yökerhossa heilua täysin selvinpäinkin. Kuitenkin lähes aina käynyt niin että kun pääsee tanssilattialle, alkoholi on vaihtunut veteen. Lauantainakin olin yhdessä mestassa sitten lopulta toista tuntia vain tanssimassa, ostin yhden tuopin, join siitä n kaksi kulausta, ja sitten vettä meni 2 tai 3 tuopillista.

Miten olen nyt suunnitellut elämäni? Olen mentaaliseen kalenteriin nyt iskenyt tiukasti lauantain lenkkipäiväksi. Viikonloppuna olen reissussa niin tarkoitus lähteä la aamusta tai aamupäivästä juoksulenkille. Sitten taas kotona niin pitkään kun lehdet ovat puussa, lauantai on pitempää pyörälenkkiä varten. Se on hyvä syy kieltäytyä alkoholista perjantaina. Syksystä en tiedä, miten sen hoitaa. Luultavasti pitää tehdä siitä sitten jonkinlainen sali- tai uintipäivä ja keskittyä koko talvi ensi kesän pyöräilyyn.

[Pecorino]

Mä iloitsen kanssasi tästä liikunta-aktiivisuudesta. Mullekin se on kyllä tärkeää. Ja auttaa kyllä tässä alkoholitouhussa. Olen miettinyt syitä miksi, kerro oletko samaa mieltä.
- kun on päättänyt lähteä urheileen ei voi olla krapulassa
- liikunta tuo mielekästä tekemistä jolloin riski pitkästymiseen juomiseen vähenee
- liikunnasta tulee hyvää oloa joka vähentää myös nousuhumalan tuottamaa hyvänolon tarvetta.
- liikunta ja hyvä fyysinen kunto tuottaa sellaista hyvää oloa itseä kohtaan, mihin alkoholi ei sovi.

[romukasa]

Aika hyvin noi kuvaavat urheilua ja miten se estää ryyppäämistä. Sen lisäksi unentarve lisääntyy, nukkuminen parantuu, ja olo tulee muutenkin pirteämmäksi. Ei tule sitten sitä fiilistä, että yksi ryyppy, Ja eipä sitä baariin viitsi mennä sammumaan ekan jälkeen pöytään.

[romukasa]

Miten menee?

Ihan kivasti. Alkoholi on jäänyt lähinnä lauantai-iltaan. Viime viikolla tuli yhteensä max 11 annosta juotua. 2 olutta perjantaina, lauantaina sitten vähän enemmän - laskujeni mukaan kuitenkin pysyttiin alle 10 annoksesssa. Kun enää ei läträä jatkuvasti viinan kanssa, ei myöskään toleranssit ole enää parhaat mahdolliset. Mikä ei ole lainkaan paha juttu. Eipähän mene niin perkeleesti rahaa. Sunnuntaina en mennyt oluelle kun tulin reissusta kotiinpäin. Ajattelin vain:"Maanantaina pyöräilemään ja salille, älä koske alkoholiin." Päätös piti.

Jännää on myös se, miten alkoholi on kadottanut sen tunnepuolen reaktion osittain - vaikka naltreksonia ei ole syönyt pitkään aikaan. Ekasta tuopista ei tule sitä hyvänolon fiilistä, joka tuli aiemmin. Toi on ehkä paras juttu. Ei voi enää odottaa aivomyrskyä.

[Varjolilja]

hei ja hienoja juttuja sulla!
Kun viime syksynä päätin muuttaa kelkkani suuntaa päätin, että mennään tyttären kanssa uimaan perjantaisin.
Perjantaina siksi, että se oli se hankalin päivä olla ilman viiniä ja juuri perjantai-iltana, koska sieltä uimasta ei lähdetä suit-sait Alkoon, kun olen lapselle luvannut siellä olla ja hänen kanssaan uintikeikat venyvät. On sellainen vesipeto.
Oli hyvä päätös ja se auttoi. Nyt ei enää perjantaisin ole tuota ongelmaa, mutta uimista haluan jatkaa.
En ole vielä löytänyt urheilusta sellaista endorfiinihuumaa kuin jotkut puhuvat... Ehkä en ole löytänyt omaa lajiani.
Tanssista pidän minäkin ja se voisi olla yksi hyvä vaihtoehto. Tanssiessa saa purkaa kehon jännityksiä!

[romukasa]

Pitää vain löytää se oma laji niin eiköhän se endorfiinikin ala virtaamaan. Tanssi olisi kanssa kivaa, mutta tällä hetkellä aika ei riitä siihen. Pidän klubien meiningistä juuri sen tanssimisen takia. Usein on käynyt niin, että siinä vaiheessa kun meen tanssilattialle, alkoholi jää ja haen vain vettä. Toissa lauantaina olin pari tuntia vain tanssimassa yhdellä klubilla ja sinä aikana meni vajaa puoli tuoppia olutta ja pari tuoppia vettä. (Sitä ennen oltiin kyllä toisessa mestassa avajaisbileissä, joten viinalla tuli kyllä silloin läträttyä.)

Joten fillari - se on mun elämäni rakkaus. Sori kaikki muut... Niin ja huomenna laitetaan psykiatrin kanssa Kelan terapiatukihakemus! Lisäsin oman terapiassakäyntini kahteen kertaan kuussa. Katselin viimeisen palkkakuukauden alkoholikustannuksia ja ne olivat vain n. 150€ - joka aiemmin meni yhdessä viikonlopussa (tai no usein tais mennä enemmänkin). Jos vertaa Tuskaan, silloin meni yli 300€ pelkästään siihen viikonloppuun. Ruoka-/käyttötilin budjetti ylittyi vain 40€:llä - ei 400€:llä kuten aiemmin. Ja tossa oli huomattava määrä muitakin ylimääräisiä kustannuksia kuin pelkkä alkoholi. Eli toiveissa on, että ruoka-/käyttötili jää 100+€ ylijäämäiseksi jatkossa. Niillä voi sitten lähteä vaikka risteilylle.

On tää ollut ihan helvetin kallista... Terapeutti - vaikka tukea ei saiskaan - on halpa verrattuna läträämiseen.

[romukasa]

Terapeutin kanssa pureuduttiin vaihteeksi sosiaalisten suhteiden ongelmiin. Ai kun oli kiva taas ymmärtää enemmän. Analysoin itseäni paljon puhumisen ja kirjoittamisen kautta. Siksi tännekin kirjailen. Psykiatrinkin tapasin eilen - viikonloppuna pitäisi kirjoittaa KELA:n terapiatukihakemus. Siinä onkin urakkaa. Jos sen saan, sitten tapaankin terapeuttia epämääräisen ajan viikottain. Muuten vain joka toinen viikko, mutta sekin parempi kuin ei mitään.

Maailma on hyvä tänäänkin
aamun ukkospilvet ovat haihtuneet
alkusyksyn Aurinko valaisee maiseman
jättää sen raikkaaksi
kuivaa yön kasteen

Maailma on kaunis tänäänkin

[romukasa]

Tänään fiiliksenä on se, että tähän liikkumiseen haluan jäädä koukkuun. Työmatka (n 30min) fillarilla ja sitten suoraan salille ja sen jälkeen saunaan. Kroppa sekaisin kuin seinäkello (mistähän toi sanonta tulee?) ja ei tiedä pitääkö kehoa lämmittää vai jäähdyttää ja millä ehdoilla. Mutta nyt on vain helvetin hyvä olla. Vielä kun saisin tanssin tähän mukaan - mietin taas jaksaisinko mennä illalla paikalliseen tanssimaan niinkin vahvan myrkyn voimalla kuin vesi. Toisaalta kun herään 5:30, illalla ei hirveästi jaksa mennä minnekään.

Liikunnassa edistyminen näkyy aika hyvin. Työmatkalla en hengästy enää hirvesti, vaikka vauhti onkin noussut. Salilla jaksaa paremmin. Voimaa on tullut niin jalkoihin kuin alakroppaankin. Puhumattakaan painon laskemisesta. Hitto että olen kaivannut tällaista elämää - muistamatta kuinka ihanaa se on. Tietenkin 10 vuoden rällästäminen ja ikääntyminen tuo omat haasteet, mutta kun vain tekee, kyllä sitä hitaasti ja varmasti saa kropan kondikseen.

[romukasa]

Mitäs tänään? Viikonloppu mennyt pöytäroolipelien parissa. Alkoholia mennyt hurjat 1 olut, kun totesin että pitää valmistautua tän päivän peliin ja paras paikka keskittyä on ei-kotona, ja oikeastaan ainoa järkevä paikka oli olutbaari. Ei sitten tehnyt sen enempää edes mieli, vaan lähdin sitten kotio.

Huomenna alkaa uusi viikko ja rankka urheilu jatkuu. Aamulla pyörällä töihin, sen jälkeen sali, ja iltapäivällä taas fillarilla kotiin. Ei sitä sitten muuta huomenna tarvikaan tehdä tuon lisäksi kuin sammua iloisesti sänkyyn.

[romukasa]

Vuoden eka pyörällä kaatuminen - ja sen arvoisesti, että kypärä halkesi ja lääkärissä piti käydä tarkistuttamassa toinen olkapää. Ei murtumia, mutta asfaltti-ihottumaa reilusti ja toinen käsi sai sen verran kovan tärskyn, että sitä ei pysty nostamaan kovin korkealle, eikä oikeastaan jännittämään edes lihaksia. Noh - näitä sattuu. Enkä ollut pihasta päässyt kovinkaan kauas vielä.

Mua huolestuttaa pyöräilijät, joilla ei ole kypärää. Tapaturmia kun voi sattua, ja siinä vaiheessa kun kaatuu, pää on matkustaja. Pahimmassa tilanteessa se osuu katuun kuten tänään mun kypärä. Ja kypärä meni muuten halki. Että siihen tyyliin.

[vilmasto]

Ai kamala sentään mutta onneks sulla oli kypärä! Halpa henkivakuutus se on niin ku sanotaan. Toivottavasti käsikin tokenee.

[romukasa]

Kroppa alkaa vähitellen toipumaan siitä iskusta. Käsikin toimii jo melkein hyvin. Paidan saan päälle ilman isompia ongelmia. Nyt vain pitää muistaa, että noiden ruhjeiden takia ei saa tehdä mitään hikiliikuntaa eikä mennä saunaan. Joten pyöräilytauko jatkuu. Pitää huomisesta miettiä, meenkö Pilatekseen tai mitä teen.

[SylviaPlaa]

no voi hyvänen aika sentään! miten tämä viesti on mennyt multa taas ohi. luojan kiitos käytät kypärää kuten kuuluukin. huh huh, se taisi pelastaa henkesi.
toivotan Sulle toipumisia Romis hyvä!

[romukasa]

Eilen oli firman bileet ja olin alkoholitta täysin (0,5% alkoholia sisältäviä oluita ei kait lasketa, kun niissä lukee alkoholiton?)

Oli oikeastaan aika hauska kokemus. Huomioita:
1) Viihdyin
2) Olin sosiaalinen
3) Tanssin

Naltreksonin takia on vähän krapulainen olo ja unet meni perseelleen kuten aina, mutta muuten ihan kivaa tämä. Olisinkohan ilman Naltreksonia ollut alkoholitta? Ehkä, koska särkylääkkeet on myös alla. Kaikki noi huomiot ovat siinä mielessä mielenkiintoisia, että en käyttänyt alkoholia poistamaan estoja. Nyt ehkä kehtaan/ilkeän mennä joku ilta klubillekin tanssimaan, vaikka en ottaisi alkoholia.

Kaatumisen jäljiltä vieläkin toinen puoli kipeä. Enää ei sentään kosketusarka, mutta lihakset ihan solmussa. Muistin sen kun tanssin, että ihan kondiksessa en ole.

[romukasa]

Eilen oli terapeutti ja siellä on aina hyvä jutella, ajatella, pohtia ja pysähtyä miettimään, mitä minulle nyt kuuluu ja onko jotain uutta sitten edellisen käynnin. Nyt on pakko todeta, että on oikeastaan todella paljon.

Sosiaalinen elämän on ollut suuren muutoksen käsissä. Jos kaivan tuolta vanhan viestin, siinä suurimmaksi peloksi alkoholin käytön lopettamisessa on sosiaalisuuden katoaminen. Nyt olen kahden viikon aikana juonut yhden oluen. Sitä edellisinä viikkoinakin pysytty siinä, että vain lauantaina otetaan enemmän kuin yksi, arkena (su-to) en ole ottanut yhtään alkoholia ainakaan kuukauteen, ja annosmäärät on jääneet pahimmillaankin alle 14 annosta/viikko samana aikana. Enkä koe itseäni yksinäiseksi.

Fillarin kaatumisen jäljiltä en ole vielä pystynyt liikuntaa aloittamaan täyspainoisesti. Toinen olkapää vieläkin kipeä ja syön myös särkylääkkeitä. Toi on yksi motivaatio ollut pysyä selvänä, mutta nyt ei oikeastaan ole edes ajatellut, että ottaisin alkoholia. Jotenkin ei nappaa. Ja toisaalta ei tuon särkylääkkeen kanssakaan voi ottaa.

Tänään sitten personal trainer, jos illalla vain jaksaa, uusien ihmisten tapaamista. Nyt varmistan, että tapaan erilaisia ihmisiä, etten koe jääväni taas yksin.